Kuva:Herkkämies

Onko kenelläkään sanoja, jotka armahtaisivat läheisen syyllisyydestä?

Kuoli sairauden murtamana. Ne sanat pappi lausui itsemurhan tehneen miehen hautajaisissa. Siihen hetkeen nuo sanat olivat oikean tuntuiset ja edes hieman lohtua tuovat. Mutta voiko mikään poistaa sitä tuskaa ja epätietoisuutta, jonka läheisen itsemurha jättää jälkeensä? Onko kenelläkään sanoja, jotka armahtaisivat läheisen syyllisyydestä, loputtomasti jatkuvasta jossittelusta tai verkkokalvoille piirtyneestä kuvasta, jota kukaan ei halua nähdä. Onko sanoja, jotka auttaisivat suremaan kauniiden muistojen kanssa?

Toivoisin kovasti, että tietäisin sellaiset sanat, sillä niin moni niitä tälläkin hetkellä tarvitsisi. Mutta vaikka minä tietäisin oikeita sanoja, tiedän myös, että niin helppo on pelätä tuon kaiken kohtaamista. Pelätä ihmistä, joka on kohdannut jotain sellaista, jonka edessä itsekin on keinoton ja voimaton. 

Mietin useaan otteeseen, että voinko ja uskallanko minä kirjoittaa tästä aiheesta. Mitä voin ja osaan sanoa niin, etten satuta ketään itsemurhan läheltä kohdannutta. Eli todella montaa ihmistä tässä maassa. Jo pelkästää omassa suvussani ja lähipiirissäni on useampi ihminen päätynyt itsemurhaan tai yrittänyt sitä. Mutta vaikka itsemurhia tapahtuu meidän monen lähellä, se on silti paljolti vaiettu aihe. Siksi päätin, että kirjoitan.

Jollekin itsemurha on todellisuutta ja se olisi hyvä uskaltaa kohdata.

Avoimuus ei tarkoita lupaa itsemurhille. Sen tarkoitus on avata tie pois sen mahdollisuudesta tai sen aiheuttamasta tuskasta. Kukaan meistä ei halua joutua tilanteseen, jossa ei näe muuta pois pääsyä tuskastaan, kuin päättämällä elämänsä. Kukaan ei myöskään halua, että joku läheinen päätyy sellaiseen ratkaisuun. Niin kuitenkin voi käydä. Tälläkin hetkellä lähellämme voi olla ihminen, joka kantaa kipua sisällään. Jollekin itsemurha on todellisuutta ja se olisi hyvä uskaltaa kohdata. 

On helppo olla vihainen ja tuomitseva itsemurhan tekijälle ja sääliä sen kohdannutta lähipiiriä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kukaan meistä ei halua tulla kohdatuksi säälin tai vihan kautta, sillä usein se herättää vain vihaa ja häpeää. Ihminen haluaa tulla vapaasti hyväksytyksi omien tunteidensa ja kokemustensa kautta. Kenenkään ei pitäisi joutua häpeämään sitä, että oma läheinen on päätynyt itsemurhaan. Itsemurha on ihmisen henkilökohtainen päätös, josta usein moni asia jää kysymysmerkiksi. Siitä ei voi vastuuttaa lähimmäisiä. Ja vaikka itsemurhan tekijä on jättänyt läheisilleen paljon tuskaa, ei se poista hänen arvokkuuttaan ja rakkauttaan. 

Tärkeää on uskaltaa mennä lähelle ja osoittaa, että minä olen tässä. Hyväksyn kipusi, enkä pelkää sitä. Kannan sen, mitä haluat antaa.

Suru on meillä jokaisella erilaista. Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Siksi surevaa kohdatessa on tärkeämpää kohdata aivoimella lämmöllä ja hyväksynnällä, kuin neuvoen ja mielipiteitään osoittaen. Parempi on lähestyä ja kysyä, kuin vaihtaa kaupassa hyllyn väliä ja olla kohtaamatta. Sureva osaa vastata sinulle, miten haluaa itseään kohdeltavan. Joskus on hyvä puhua asiasta, joskus jostain aivan muusta. Tärkeää on uskaltaa mennä lähelle ja osoittaa, että minä olen tässä. Hyväksyn kipusi, enkä pelkää sitä. Kannan sen, mitä haluat antaa. 

Rohkeutta sinulle, jonka elämässä tämä kaikki on läsnä!♥️

Löydät minut myös Instagramista ja Facebookista

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 | 

Minä ymmärsin syyt, miksi läheinen ihminen päätyi itsemurhaan. Ymmärtäminen oli se asia, joka auttoi itseäni jatkamaan, järkeistämään järjettömän. Sen, että ihminen olisi nyt tässä, jos ei olisi päätynyt omaan ratkaisuunsa. Muiden surun, syyllisyyden ja avuttomuuden kohtaaminen onkin ollut sitten aivan eri asia. Luulen, että sysäsin usein omaa suruani syrjään koettaessani lievittää muiden syyllisyyden tuntoja ja yrittäessäni selittää tapahtunutta. Asian kanssa tuskin voisi elää, jos ei myöntäisi, että toisen elämästä ei ulkopuolinen voi koskaan korjata kaikkea ratkaisuun johtanutta. Olen miettinyt, että voisinko olla edes niin itsekäs, että jonkun kärsimyksen pitäisi jatkua vain jotta saisin pitää hänet elämässäni. Jos en voi kerran korjata kaikkea.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Herkkä mies. Sellainen minä olen. Elämääni rikastuttavat myös neljä ihanaa lasta ja sydämestään asti kaunis vaimoni. 

Tässä blogissa miehen maailma saa olla herkkä ja kaunis. Kirjoitan parisuhteesta, vanhemmuudesta ja miehuudesta. Kerron miltä ne tuntuvat ja koitan ymmärtää, miten niiden kanssa olisi hyvä elää. Joskus vain ihmettelen ihmisen elämää kaikkine väreineen ja koitan antaa sille sanoja.

Tervetuloa seuraamaan! 

-Samuel Jyrinki

Facebook

Instagram

Pinterest

Jos sinua kiinnostaa yhteistyö kanssani:

Laita sähköpostia

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018