Kirjoitukset avainsanalla sairaus

Hulkin vihreää oli muuallakin, kuin lakanoissa. Kuva: Herkkämies

Sieltä se tuli viime yönä, syksyn ensimmäinen vatsatauti. Neljän aikaa aamuyöstä vietettiin siis pienet siivoustalkoot, kun oksennusta oli kirjaimellisesti pitkin seiniä. Tämä sai minut muistelemaan parin vuoden takaista syksyä, kun neljästä lapsesta kolme aloitti yhtä aikaa hoidon päiväkodissa. Sairastelua osasi odottaa ja sitä myös todella saatiin kaikissa mahdollisissa muodoissa. Tuona syksynä meidän perheessä keskusteltiin aika usein siitä, kumpi vanhemmista jää kotiin lapsia hoitamaan. Kumpi sitten jäi kotiin? Tähän oli yksi täysin selkeä malli: Kotiin jäätiin vuorotellen. Käytännössä siis yritettiin katsoa, että mitkä päivät kummallekin sopi parhaiten, mutta pyrkimys oli aina siihen, että vastuu menee tasan. Se oli yksinkertaista ja reilua.

Kumpi meistä vanhemmista voi sanoa, että juuri se oma työ on toisen työtä tärkeämpi?

En tiedä faktaa, miten kotiin jääminen jakautuu äitien ja isien kesken, mutta arvelisin, että tässäkin asiassa äidit joutuvat vielä hieman enemmän uhrautumaan. Miehet kun on niin kovin tärkeitä työelämässä ja vieläpä sen täyden euron arvoisia. Olen kieltämättä itsekin joutunut kipuilemaan asian kanssa. On noloa mennä neljännen kerran saman kuun aikana esimiehen luokse ja kertoa, että päiväkodista soitettiin taas. Lapsi on kipeä ja se on minun vuoroni mennä nyt. Olisi niin mukava olla aina se hyvä työntekijä. Ja kyllähän syitä löytyisi, miksi minun ei pitäisi jäädä sairasta lasta hoitamaan. Juuri nyt on kiireistä töissä. On tärkeitä asiakkaita. Jos olen pois, laskutus vähenee liikaa. Kukaan muu ei hoida hommiani, eikä esimieskään katso hyvällä. Mutta onko ne syitä, jonka vuoksi juuri minä olen enemmän oikeutettu menemään töihin? Oikeastaan, kumpi meistä vanhemmista voi sanoa, että juuri se oma työ on toisen työtä tärkeämpi? 

Kun lapsi sairastuu ja tarvitsee vanhempiaan, se on silloin vanhempien tärkein tehtävä. Molempien vanhempien, ei vain toisen.

Ehkä on tilanteita, missä on perusteltua, että toinen jää toista useammin kotiin, mutta monestikaan näin ei ole. Kun lapsi sairastuu ja tarvitsee vanhempiaan, se on silloin vanhempien tärkein tehtävä. Molempien vanhempien, ei vain toisen. Silloin pitää vain kantaa se kipu, minkä työstä pois jääminen aiheuttaa. Sitä paitsi, jos oman pienen lapsen kanssa on mahdollisuus viettää hieman lisäaikaa, sen pitäisi olla vanhemmalle etuoikeus. En ainakaan itse ole koskaan rakastanut työtäni niin paljon, kuin lapsiani.

Kuka teillä jää hoitamaan sairasta lasta kotiin? Asiasta käydään kuumaa keskustelua myös aihe vapaa palstalla!

 Herkkämies

Minut löytää myös Instagramista ja Facebookista. Klikkaa sinne!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 | 

Meillä kotiin jää 90% isä, jos valitaan vain meidän vanhempien kesken. Tämä siitä johtuen, hänellä on etätyö mahdollisuus ja hänellä on mahdollisuus tehdä tunnit sekä pakolliset jutut vaikka illalla. Hän on meistä se paremmin koulutetumpi sekä enemmän tienaava, joten taloudellisuudella ei meidän perheessä sitä ajatella.

Olemme kuitenkin hyvin onnellisessa asemassa siinä mielessä, että meidän lasten molemmat isovanhemmat hoitavat mielellään myös sairaita lapsia.  Meidän vanhemmat ovat siis jo eläkkeellä, mutta virkeitä eikä niin kovin vanhojakaan. Isovanhemmat tarjoutuvat usein itse hoitamaan, jos kuulevat meillä jomman kumman lapsen sairastavan.

Isovanhemmilla ei ole aikanaan ollut mahdollisuutta käyttää sairaan lapsen hoitoon omia vanhempia (pitkät välimatkat sekä omien vanhempien ennen aikainen menehtyminen). Ehkä tässä syy, miksi kokevat tärkeänä auttaa omia lapsiaan lasten hoidossa.

Herkkä mies
Liittynyt28.9.2018

Kiitos kommentista. Niinhän sen kuuluisi olla, että yhdessä löydetään se kaikille paras vaihtoehto. Kiva kuulla, että teillä on isovanhemmat apuna. Se on iso rikkaus! Meillä oli ennen kans lähellä mummulat ja siitä oli usein iso apu.

❤: Herkkä mies

Vierailija
2/5 | 

Täällä jää useimmin mies kotiin siitä yksinkertaisesta syystä että minä olen töissäni, pieni yritys, ainoa, joka ko hommat osaa ja jos en tee tilauksia pois alta ne kasaantuvat. Tämä taas tarkoittaa stressiä minulle. Mieheni työskentelee isossa yrityksessä, jossa tuuraaja löytyy samantien. Tosin jos töissäni on hyvä tilanne, eikä poissaolo aiheuta odottavaa työkasaa, jään mielellään kotiin hoitamaan. Ja lopetan myös välillä aikaisemmin kun työt sallivat ja haen lapset tarhasta.

Vierailija
3/5 | 

Pyrimme tasapuolisuuteen . Molemmat samalla alalla (hoitoala) mutta mieheni esimiehen mukaan se ois mun tehtävä kun mulla ei vakitusta työtä ja ne keikkkapöivöt olen ennalta sovittu pieneen firmaan jonka aamut pyörii sillä yhdellä ihmisellä . Jos oon pois ihmiset jää hoitamatta .

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Herkkä mies. Sellainen minä olen. Elämääni rikastuttavat myös neljä ihanaa lasta ja sydämestään asti kaunis vaimoni. 

Tässä blogissa miehen maailma saa olla herkkä ja kaunis. Kirjoitan parisuhteesta, vanhemmuudesta ja miehuudesta. Kerron miltä ne tuntuvat ja koitan ymmärtää, miten niiden kanssa olisi hyvä elää. Joskus vain ihmettelen ihmisen elämää kaikkine väreineen ja koitan antaa sille sanoja.

Tervetuloa seuraamaan! 

-Samuel Jyrinki

Facebook

Instagram

Pinterest

Jos sinua kiinnostaa yhteistyö kanssani:

Laita sähköpostia

Blogiarkisto

2019
2018