Kirjoitukset avainsanalla ihmisoikeudet

Kuva: Herkkämies

Kuvitellaan, että siinä kadulla kävelette te, sinä, puolisosi ja lapsenne. Teidän ohitse kävelee kaksi nuorta, jotka katsovat teitä liian pitkään. Sitten he purskahtavat nauruun ja sinä tiedät, ettei nauru ole ystävällistä. Tartut lastasi tiukemmin kädestä kiinni. Pysähdytte suojatien eteen ja odotatte pysähtyykö seuraava auto, jotta pääsette yli. Auto on ensin pysähtymässä, mutta kiihdyttää sitten yhtäkkiä vauhtia, eikä päästä teitä yli. ”Isä, ketä nuo on?” Auton takapenkillä istuva lapsi kysyy uteliaana vanhemmiltaan ja katsoo teihin. ”Ne on tyhmiä ihmisiä." Isä sanoo lapselleen ja jatkaa sitten halveksuvalla äänellä puolisolleen. ”Nuo pitäis kaikki sterilisoida ja lähettää Siperiaan! Hyi että, miten sairasta!" Lapsi kuuntelee takapenkillä ja yrittää oppia totuutta maailmasta. Ensi syksynä hän aloittaa ekaluokan samassa koulussa teidän lapsen kanssa.

Mitä ajatuksia tuo kuviteltu tilanne sinussa herätti? Miltä sinusta tuntuisi olla tuossa tilanteessa oman perheesi kanssa? Minä en tiedä, minkälainen perhe sinun mielikuvissasi asettui tuohon tarinaan. En tiedä, mitä kieltä he puhuivat, minkä värinen iho heillä oli tai kuuluivatko he enemmistöön vai vähemmistöön. Eikä sillä ole oikeastaan mitään väliä. Ainoa asia, jolla on merkitystä, on se, ettei kenenkään pitäisi joutua kokemaan mitään tuollaista. Ei kenenkään. Mutta silti moni joutuu. Vaikka tuo tapaus oli kuviteltu, se ei ole ihmeellinen taru, jonka kehittelin omassa vilkkaassa mielikuvituksessani. Se oli tarina, joka perustui tosielämässä kuulemaani ja näkemääni.

Millä perusteella sinä asettaisit itsesi arvokkaammaksi, kuin joku toinen ihminen?

Minun on pakko kysyä, että millä perusteella sinä asettaisit itsesi arvokkaammaksi, kuin joku toinen ihminen? Onko väri, kansalaisuus tai sukupuoli riittäviä syitä? Onko uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai transsukupuolisuus tarpeeksi isoja syitä? Entä palkkataso, terveystilanne tai rikoshistoria? Tosi asiassa sellaista syytä ei ole. Sillä hetkellä, kun me alamme kyseenalaistamaan toisen ihmisen ihmisarvoa, me teemme sen samalla itsellemme. Meidän kenenkään elämä ei ole toisen elämää arvokkaampi. Ei, vaikka toisen valinnat eivät kohtaisi meidän arvojamme.

Kuva: Herkkämies
Kuva: Herkkämies

Kukaan lapsi ei synny vihaamaan erilaisuutta tai häpeämään olemassa oloaan.

Valitettavasti meillä on lapsia, jotka ilman omaa syytä kasvavat siihen totuuteen, että he ovat parempia ihmisiä. He ovat niitä, jotka voivat määritellä toisen ihmisarvon sekä syrjiä ja kohdella huonosti niitä, jotka ovat jotain muuta, kuin he itse ovat. Heille on näytetty, että niin voi toimia. Ja koska näin on, meillä on myös paljon lapsia, jotka eivät ole yhtä arvokkaita kuin toiset. Meillä on lapsia, jotka kasvavat pilkkahuutojen ja syrjinnän keskellä. He kasvavat ympäristössä, joka kertoo heille jatkuvasti, etteivät he ole yhtä arvokkaita kuin toiset. Tai heidän vanhempansa ovat muita vähäarvoisempia. Eikä tämä todellakaan ole näiden lasten vika. Kukaan lapsi ei synny vihaamaan erilaisuutta tai häpeämään olemassa oloaan. Se on aikuisten aikaansaamaa vahinkoa.

Herkkämies

Minut löytää myös Instagramista ja Facebookista. Tervetuloa seuraamaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Herkkä mies. Sellainen minä olen. Elämääni rikastuttavat myös neljä ihanaa lasta ja sydämestään asti kaunis vaimoni. 

Tässä blogissa miehen maailma saa olla herkkä ja kaunis. Kirjoitan parisuhteesta, vanhemmuudesta ja miehuudesta. Kerron miltä ne tuntuvat ja koitan ymmärtää, miten niiden kanssa olisi hyvä elää. Joskus vain ihmettelen ihmisen elämää kaikkine väreineen ja koitan antaa sille sanoja.

Tervetuloa seuraamaan! 

-Samuel Jyrinki

Facebook

Instagram

Pinterest

Jos sinua kiinnostaa yhteistyö kanssani:

Laita sähköpostia

Blogiarkisto

2019
2018