On taas tullut se aika kesästä, kun minut on jätetty yksin kotiin viikoksi. Kyllähän sen tietää taas, että mihin se johtaa. Saman tien, kun kuulee vaimon sulkevan oven perässään, niin kädestä tippuu ensimmäinen asia lattialle ja pysyy siinä samassa paikassa sen koko viikon.

Suhteen alussa se oli kamalaa. Olla päivänkin ilman rakastaan. Sitä riutui ja laihtui päivän aikana useamman kilon ikävissään. Nykyään onkin toinen ääni kellossa. Sitä oikein hankkii kesän alussa sellaisen aamukamman, josta näkee, että kuinka monta päivää vielä on vapauteen. Lähtöä edeltävänä yönä ei ole saada unta, kun tietää, että huomenna saa jättää lehden koko päiväksi lojumaan keittiönpöydälle. Minullehan tulee sellainen nykyaikainen snapchat-lehti, että kerran kun aamulla laskee sen silmistään, niin sen jälkeen sitä ei enää koskaan näe. Mitä laihtumiseen tulee, niin ne ajat ovat auttamattomasti takanapäin.

Enkä minä sitä sillä sano, että vaimon lähdettyä aivan rajun moraalittomaksi heittäytyisin. Ihan vain pikkuisen moraalittomaksi. Eikä moraalittomuus tarkoita tässä tapauksessa sitä, että viikon ajan heiluisin kotona Tinderissä tai naistenvaatteissa. Kieltämättä molemmat ovat ajatuksena hävyttömän kiehtovia. Ihan tutkimusmielessä olisin valmis kokeilemaan. Olenhan minä lapsuudessa monesti leikkinyt hienoa rouvaa asianmukaisissa tamineissa, mutta aikuisiässä ei ole tullut vielä kokeiltua, että tuntuisiko se leikki yhtä kivalta. Tinderiin en uskalla mennä. Jään niin helposti koukkuun ja tulen riippuvaiseksi asioista nopeasti, niin Coca-cola riippuvuuden lisäksi riippuvuus Tinderiin tietäisi hampaatonta ja perheetöntä loppuelämää.

Moraalittomuus tarkoittaa tässä tapauksessa sellaista metsässä elämistä viikon ajan. Niin, että halutessaan voi pyöritellä vessapaperia siinä paperitelineessä ihan miten päin tahansa, kengät voi jättää eteisen lattialle odottamaan seuraavaa aamua, että niitä ei joka aamu tarvitse kömpiä sieltä helvetin ahtaasta kenkäkaapista hakemaan, margariinin voi epähuomiossa laittaa jääkaappiin alahyllyn sijasta keskihyllylle ilman, että asiasta nousee valtava kohu, kahvikupin voi unohtaa yöksi olohuoneen pöydälle, vessan ovea saa pitää kiinni silloinkin, kun ei ole siellä itse ja sängyssä on niin paljon tilaa, että sinne mahtuisi ottaa vaikka rakastajan.

Kyllä minä sen teille sanon nyt aivan rehellisesti. Viiden päivän kevytmoraalittomuus tekee ihmiselle vain pelkästään hyvää. Viiden päivän yksinoleminen parisuhteessa tekee parisuhteelle pelkästään vain hyvää. Parisuhteen yksi kantavia voimia on ajoittainen välimatka. Ja eikö sitä sanota, että ikävän kokeminen on merkki rakkaudesta. Eikä siitä pidä niin huolissaan olla, että viidessä päivässä ikävä ei ehdi tulla. Se kun on sen verran harvinaista herkkua, että saa olla niin pitkään yksin, niin sitähän on sen verran täpinöissään viidentenäkin päivänä, että moista ikävää tule ajatelleeksi. Olen vankasti sen kannalla, että parisuhteessa on hyvä antaa toiselle tilaa ja aikaa olla yksin.

Minulle kävi kyllä nyt niin, että vaimoni ilmoitti tätä kirjoittaessani, että tuleekin poikkeuksellisesti huomiseksi illaksi kotiin ja lähtee sitten keskiviikkona uudestaan. Suhtaudun tähän nyt vähän kaksijakoisesti. Vähän tässä menee jo siihen mennessä saavutettu yksinolemisen flow piloille ja uuden mielenrauhan saavuttaminen on aloitettava alusta. Toisaalta nyt minun on elettävä tämä ilta vähemmän moraalittomasti, jotta vaimo ei palaa mieltä liikaa järkyttävään synninpesään. Perjantaihin mennessä olen kyllä taas jo saanut sotkettua paikat niin lahjakkaasti, että oikean tavaran löytäminen sen törkykasan keskeltä olisi kuin löytäisi Kihniöltä arvoliberaalin.

Ulkona ropisee sade. Heinäkuinen maanantai alkaa käydä loppukaartelle. Pistän kohta teeveden viheltämään. Valutan pannusta teen omaan lempikuppiini. Heitän sukat jalastani olohuoneen matolle. Aamulla löydän kupin ja sukat niiltä paikoilta, johon ne tänään jäävät. Kyllä minä rakastan tätä yksinolemista ja moraalittomuutta. Voin sanoa sen täysin rehellisesti ja vilpittömästi, koska yksinolemista enemmän rakastan vain parisuhteita.

Antakaa puolisoillenne vapaus olla välillä aivan yksin. Se on rakkautta jos mikä. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Mies. 40. Nimeksi he antoivat Sami Minkkinen. Hyvä nimi. Kirjailen kokemuksia parisuhteesta. En pysty pitämään sisälläni. Pursuavat yli.

Seuraa somessa
Facebook

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat