Rakkaus on ihmeellinen voima. Rakastuminen on rakkauttakin ihmeellisempi voima. Se on kuin psykoosi, josta ei tahtoisi parantua. Haluaisi vain kaivautua toisen ihmisen ihon alle ja jäädä sinne asumaan. Haluisi löytää toisen ihmisen sisältä Jumalan, jota palvoisi oikeana Jumalanaan. Haluaisi olla toiselle sormenpään kevyt kosketus vasten paljasta ihoa. Marjan ja Samin seksisuhteessa tapahtuu tänään rakastumista. Tunnetta, jonka syliin voisi vain jäädä loppuelämäkseen lepäämään.

 

 

Sami: Sinkkuaika kutsui taas sinua. Miltä tuntui olla sinkkuna Helsingissä? Oliko se nuoren naisen taivas, sinkkujen taivas?

 

 

Marja: Aluksi en edes huomannut niinkään olevani "sinkku". Oli ihana olla vapaa. Helsingissä olen aina kokenut olevani osa massaa, turvallisella tavalla anonyymi. Suhteen päätyttyä löysin aivan ihanan pienen 20 neliön yksiön Kallion kupeesta. Se oli täydellinen oma pieni koti, pieni valtakuntani. Sieltä oli ihana lähteä iloisessa nousuhumalassa Helsingin yöhön bilettämään. Ei Helsinki mikään taivas ollut, mutta toki sinkkuna nauttii kun ympärillä on paljon ihmisiä. Siinä väkisinkin monenlaiset elämät sekoittuvat toisiinsa.

 

 

Marja: Sinä lähdit Tampereelle oman elämäsi herrana. Miltä tuon herran uusi elämä näytti entiseen verrattuna?

 

 

Sami: Vuokrasin Pispalasta asunnon ja ihastuin Pispalaan ensi silmäyksellä. Oli ihanaa olla Tampereella ja päästä kävelemään kaduilla katsellen ihmisiä, joita ei tuntenut. Ihmisten katseleminen on aina kulkenut elämässäni mukana. Se on terapeuttista ja rentouttavaa.

Palasin yhteen nuoruuteni rakastettuni kanssa, joka opiskeli yhä yliopistolla. Ehkä kyse oli enemmän helposta tavasta rakastaa kuin mistään pysyvämmästä. Tunsimme toisemme läpikotaisin, joten oli helppo rakastaa ihmistä, johon ei tarvinnut ensin tutustua. Kaiveli vain vanhasta muistista kaiken sen, jonka sinne oli jo kerran haudannut. Se oli sellaista helppoa hauskanpitoa, rentoa elämää ja asettumista uusiin asemiin. Helppous ja keveys palasivat elämään ja se tuntui enemmän kuin hyvältä. Vielä paremmalta tuntui saada kosketukselle kohteen.

 

 

Sami: Mitä nousuhumalaiset bileilllat alkoivat tuoda mukanaan elämästä ja sinkkuudesta nauttivan naisen elämään vai toiko se mitään?

 

 

Marja: Oli iltoja, jolloin tanssittiin villisti pöydillä, juotiin shottia shotin perään. Sitten aamuauringon jo noustessa huojuttiin nauraen snägärille. Sitten oli toisia öitä, jolloin ihmiset vetivät puoleensa enemmän. Öitä joina toisen katse sai kehon kihelmöimään, hymy sai vastauksen hymyyn ja ennen aamua oltiin jo hyvin lähekkäin.

Aina joku ihminen kolahtaa kuitenkin enemmän. Yhtenä bileyönä eräs komea mies katsoi minua pitkään, syvälle silmiini ja tuli luokseni. Hänen hymynsä teki jaloistani spagettia ja sen vain tunsi, että minua vietiin, vähän niin kuin leffoissa. Ei tarvita edes sanoja, kun on jo aivan hullaantunut toisesta.

 

 

Marja: Vanha rakas, helppo ja keveä. Kauanko rakkaus riitti ennen kuin mielesi alkoi vaeltamaan?

 

 

Sami: Me pidettiin vajaa vuosi hauskaa. Ehkä sen ajan kuuluikin olla ponnahduslauta johonkin oikeampaan ja pysyvämpään. Rakkauden valmennuskurssi, jotta sen jälkeen pääsisi helpommin sisään rakkauden korkeakouluun. Se oli enemmän unta kuin totta. Ehkä molemmat meistä tiesivät, että suhde ei tule olemaan pysyvä, mutta kumpikaan ei halunnut sanoa sitä ääneen. Huijasimme vähän aikaa elämää yhteisellä sanattomalla sopimuksella.

Tajusin sen viimeistään silloin, kun vietin elämäni kauneimman yhden yön suhteen aikana, jolloin olimme vielä nuoruuteni rakkauden kanssa yhdessä. Aamuyö piti sisällään sormella selkään piirtämistä, hiuksista silittämistä, silmiin katsomista ja lähellä nukkumista. Kaikkea sitä, mitä suhteessa nuoruuden rakkauteen ei ollut. Yöstä puuttui vain seksi, mutta se ei kaivannut sitä, toisin kuin käynnissä oleva suhteeni, joka perustui seksiin. Halusin lähteä kulkemaan seksin sijaan kohti läheisyyttä ja isompaa tarkoitusta. Tosin minut pakotettiin siihen, koska minut jätettiin.

 

 

Sami: Kohtaaminen kuin hyvästä elokuvasta. Mihin elokuvan käsikirjoitus sinua kohtaamisen jälkeen vei?

 

 

Marja: Kohtaaminen pakotti toimimaan. Oli vaikea pitää näpit irti toisesta. Alettiin me jossain vaiheessa puhumaankin ja juttua riitti. Välillä mietin, mikä minua vei taas uuteen suhteeseen. Sitten hormonit sekoittivat pääni. Oltaisiin vaan voitu rakastella aamusta iltaan. Naapuri hakkasi seinää ja toivoi rauhaa, mutta se vaan yllytti voihkimaan lisää. Kai sitä joskus vaan kehot ovat kuin palapelin palat ja ne sopivat loistavasti yhteen.

 

 

Marja: Lähdit kulkemaan kohti rakkauden seuraavia askelmia. Jos nyt voisit lohduttaa jätettyä, mutta jotain ihmeellistä löytänyttä nuorta Samia. Mitä hänelle sanoisit?

 

 

Sami: Jos arvostaa kosketusta, rakkautta ja toisen ihmisen ihoa, niin tulee varmasti löytämään kosketuksellensa kohteen. Sami, älä tyydy liian vähään, älä tyydy liian helppoon ratkaisuun, älä pysähdy sille pysäkille, joka ei tunnu oikealta. Jatka matkaa, sillä vastaan tulee aivan varmasti pysäkki, joka tuntuu siltä, että sille pysäkille on vain pakko jäädä. Sami, älä koskaan usko ajatukseen, että rakkaus on vain tyytymistä vallitsevaan tilanteeseen. Kyllä sen sydämessään tuntee, että milloin on oikealla pysäkillä.

Jokainen aamu on uusi mahdollisuus. Se, joka rakkautta janoaa, tulee rakkauden löytämään. Sami, älä pidä kiirettä. Vaikka ensimmäinen suudelma tuntuukin jumalaiselta, niin se voi olla vain merkki suuresta kaipuusta. Silloin kun edessä seisoo oikea ihminen, niin sen kyllä tunnistaa jo ennen ensimmäistä suudelmaa. Sen jälkeen suutele, suutele kuin se olisi sinun viimeinen suudelmasi. Rakkaus ei käyttämällä kulu.

 

 

Rakkautta voi sanoittaa moni eri sanoin. Haluamme lainata Pariisin Kevään Odotus-biisin sanoja ja sen myötä antaa kaikille ihmisille luvan rakastua. Jokainen aamu on uusi mahdollisuus. Rakkaus ei ole tyytymistä, se on tunnetta ja tahtomista.

 

”Hei älä säikähdä sun ääntä

Se kaikuu takaisin seinistä

Mulle sun laulu on kauneinta

Kuuntelen kuin tiikeri heinistä

Näen sinut kauneimpana lintuna

Ei häkin ovi oo suljettuna

Oot siellä omasta tahdosta

Mut jos sä päätät uskaltaa

 

 

Minä odotan ovella hiljaa

Minä odotan ovella hiljaa

Minä odotan

Otan sinut syliin

Eikä kukaan enää pääse meidän väliin

 

Terotan näitä hampaita

Kuuntelen kaunista laulua

Kun näen unia sun lennosta

Otan sut kiinni ilmasta.

 

Minä odotan ovella hiljaa.”

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Mies. 40. Nimeksi he antoivat Sami Minkkinen. Hyvä nimi. Kirjailen kokemuksia parisuhteesta. En pysty pitämään sisälläni. Pursuavat yli.

Seuraa somessa
Facebook

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat