Minulla on paska imuri. Huomasin sen, kun siivosin tunteella viime viikolla. Tuntui kuin se imuroidessa olisi sylkenyt enemmän ulos kuin imenyt sisäänsä. Se on lisäksi aivan saatanan äänekäs. Imurointi oli kuin seksi vähän liian monen viinilasillisen jälkeen. Tunnin uurastuksen jälkeen mitään ei ole tapahtunut. Vaikka ääntä ja liikettä on riittänyt niin ollaan alkutilanteessa, mutta hikisenä.

Esiteini siivosi kanssani. Hän pesi vessan ja huoneensa. Ennen kun kukaan alkaa vuoden isä-palkintoa jakamaan niin todettakoon, että lahjoin hänet siihen puuhaan. Ihan vain mainitakseni, koska en halua ansaitsematonta arvonnousua vanhempana. Lahjonta on aivan liian aliarvostettu motivaattori vauvasta vaariin. Toimii parisuhteessakin erinomaisesti.

Kotitöihin tulee suhtauduttua nyt yksin asuessa toisella tavalla. Ei tarvitse juurikaan riidellä niistä, koska tällä hetkellä kotityöt kasautuvat minulle sataprosenttisesti. Olen huomannut muutamia kotitöitä joita olen selvästi vältellyt yhdessä toisen kanssa asuessa. Esimerkkinä mainittakoon pussilakanan laittaminen peittoon. Arvelen, että moni nainen synnyttää nopeammin ja kivuttomammin kuin minä saan pussilakanan paikoilleen. Toinen on kaikki tekniikkaan ja rakentamiseen liittyvä. Huomaan kaipaavani naista kotiini kun täytyisi laittaa tauluja seinään tai yhdistää piuhoja sähkövehkeisiin. Onneksi tyttöystäväni vierailee luonani säännöllisesti.

Tutkimusten mukaan miesnais-suhteissa nainen tekee edelleen 70 prosenttia kaikista kotitöistä. Kotityöt ovat myös yksi suurimmista riitojen ja nalkuttamisen aiheista. Tässäkin tapauksessa puhuminen ja sopiminen jo suhteen alussa voisi olla ratkaisu. Vähän niin kuin työsopimusta tehdessä sovittaisiin, että mikä on kenenkin vastuualuetta ja miten kotityöt jaetaan. Väitän, että säästyttäisiin monelta vittuuntuneelta iltatunnelmalta.

Kotitöiden ei aina tarvitse jakautua tasan jos toisella on esimerkiksi enemmän aikaa ja halua tehdä niitä. Oletusarvo ei saa kuitenkaan koskaan silti olla, että toinen tekee siksi enemmän. Kotihan on yhteinen. Tilastojen mukaan varsinkin pikkulapsiarkena naisten osuus kotitöistä kasvaa entisestään, koska oletetaan, että kotiin lapsen kanssa jääneellä naisella on aikaa tehdä enemmän. Ihan muistutuksena miehille sanoisin, että nainen jää kotiin lapsensa vuoksi, ei kotitöiden. Niiden on syytä yhdessä asuessakin jakaantua tasapuolisesti. Toki puhuttaessa syistä, että miksi miehet tekevät kotitöitä edelleenkin selvästi vähemmän kuin naiset johtuvat joissakin tapauksissa myös siitä, että nainen ei anna miehelle vastuuta joistakin kotitöistä. Naiset siis pelkäävät, että mies tekee kaiken väärin tai sekin riittää kieltämiseen, että tekee asiat eri tavalla kuin he itse.

Se tekee, joka ehtii ja osaa. Sekin on toki ihan hyvä ohjenuora. Kannustaisin kuitenkin tekemään niitäkin kotitöitä, joissa ei koe olevansa hyvä, että ei fakkiutuisi aina niihin samoihin. Koska elämästä ei koskaan tiedä. Joskus elämänilanteet muuttuvat ja tulee ajanjaksoja, kuten minulle tällä hetkellä, että ei ole varaa valita kotitöistä niitä, jotka tuntuvat itselleen luontevimmalta. Kaikesta on suoriuduttava. Jokainen uusi opittu taito on plussaa.

Vein matot ulos. Pesin lattiat. Laitoin tyttöystävälleni viestin, että puran ikävääni kiillottamalla tiskipöytää. Tulikin muuten ihan helvetin kiiltävä pöydänpinta. Sen kosketuksen kun olisi siirtänyt ihmisen iholle, tietäisi vastaanottaja sen jälkeen saaneensa. Onnekas paskiainen se tiskipöytä. Olen alkanut suhtautua siivoamiseen kuin kirjoittamiseen, parisuhteeseen, suutelemiseen ja seksiin. Kun kerran tehdään, niin tehdään täysillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Mies. 40. Nimeksi he antoivat Sami Minkkinen. Hyvä nimi. Kirjailen kokemuksia parisuhteesta. En pysty pitämään sisälläni. Pursuavat yli.

Seuraa somessa
Facebook

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat