Me suomalaiset olemme ilmaisten ämpärien perään. Missä ämpäri, siellä jono suomalaisia. Lähestyvän joulun kunniaksi, minä päätin olla jalomielinen ja tarjota lukijoilleni ilmaisen ämpärin jonottamatta. Kyseessä on virtuaalinen parisuhdeämpäri ja saatavilla vain ja ainoastaan tämän blogin lukemalla. Ämpärissä on sisällä kaikki nautinnollisen ja hyvän parisuhteen avaimet. Parisuhdeämpärin sisällön ovat koonneet lisäkseni lukemattomat muut jo monta parisuhdetta sössineet parisuhdeihmiset. Joten tämä parisuhdeämpäri saattaa sisältää kaikkea sellaista, jota ei todellakaan kannata ottaa käyttöönsä. Voi käyttää siis omalla vastuulla ja minua ei saa lähestyä tämän johdosta sen jälkeen, kun parisuhde on ajettu haaksirikkoon. Mennään itse asiaan, eli hyvät naiset ja lähinnä naiset, ei näillä parisuhdemarkkinoilla miehiä tunnu juurikaan pyörivän, saanen esitellä The ilmainen parisuhdeämpäri!

1. Naura.

Parisuhteen tärkein koossapitäjä. Jos parisuhteessa ei naureta toiselle, itselle, yhdessä ja erikseen, niin parisuhde on rikki ja se pitää korjata. Jeesusteippi on ihan okei tapa korjata rikki mennyt parisuhde, mutta se auttaa vain hetkisen, kunnes parisuhde repeää taas liitoksistaan. Kaikki on hyvä aloittaa opettelemalla nauramaan itselleen. Sen jälkeen koko maailma, parisuhde siinä mukana, alkaa näyttää vähän naurettavammalta touhulta ja siinä on huomattavasti helpompi olla. Se hetki, kun itkun määrä ohittaa nauramisen määrän, niin on syytä hankkiutua pariterapiaan tai hauskempaan parisuhteeseen. Parisuhde on nauramatta aivan mahdoton vetää loppuun asti ja mitä pidempi parisuhde, sitä mustempaa huumoria tarvitaan. Joten naurakaa, rakastavaiset, naurakaa!

2. Mene lähelle. 

Olen kokenut voimakkainta yksinäisyyden tunnetta ollessani parisuhteessa. Tämän lauseen olen lukenut muutamasta saamastani viestistä. Allekirjoitan tämän mukisematta. Minulla on asiasta kokemusta ja väitän, että siellä lukijoiden joukossa on monia muitakin, jotka tietävät, että mistä minä kirjoitan. Mikä parisuhde se sellainen on, jossa ei mennä toista lähelle. No, se on eroon johtava parisuhde. Ihmistä pitää mennä suoraan kohti. Muuallakin kuin parisuhteessa. Jokaisen roolin takaa löytyy ihminen. Parisuhteessa ei ole aviomiehiä, vaimoja, äitejä ja isiä. Parisuhteen muodostaa kaksi ihmistä ja sitä ihmistä kohti on mentävä, mielellään suoraan kohti. Saanen antaa esimerkin parisuhteen ulkopuolelta. Kohtaan työssäni päivittäin suuren määrän ihmisiä. Kai heitä voisi sanoa asiakkaiksi, mutta minä en sano. Minä katson heitä ihmisinä. Ja tiedättekö mitä tapahtuu. Kun ihmistä kohti menee rohkeasti ja suoraan, niin ihminen tulee minun luokseni rohkeasti ja suoraan. Kaksi ihmistä kohtaa ihmisinä ja niitä kohtaamisia varten minä aamuisin herään. Rakastan sitä hetkeä, kun tuntemattoman ihmisen sisältä näkyy jotain, jota ei pelkän asiakkuuden alta näkisi. Tämä kaikki toimii parisuhteessa. Mitä paljaampana, rohkeampana ja suorempana menee ihmistä kohti, niin sitä paljaampana hän tulee vastaan. Ihmistä pitää mennä lähelle, koska läheisyys ei muodostu menemättä. 

3. Kosketa. 

Ei se pelkästään riitä, että parisuhteessa menee lähelle. Kun on sen vaiheen ylittänyt, on aika koskettaa. Tilastojen mukaan suomalaiset parit harrastavat seksiä hälyyttävän vähän. Väestöliiton kyselyssä parit kertoivat ykköstoiveekseen nykyisissä parisuhteissaan enemmän kosketusta. Me olemme menettäneet kyvyn koskettaa. Se on surullista. Meillä ei tunnu olevan enää aikaa toisillemme. Kosketuksen puute on ylipäätään syy hyvin monelle yhteiskunnalliselle lieveilmiölle. Ihminen ei synny pahaksi, mutta kosketuksen puute johtaa pahoihin tekoihin. Kirjoitin talvella teksin sohvasta, jossa istuu kaksi ihmistä. Toinen istuu sohvan toisella puolella ja toinen toisella puolella. Keskellä on tyhjä paikka, jossa on popcornkulho. Kulhostakin otetaan popcornia vain silloin, kun toisen sormet eivät ole siellä. Pari ajautuu kauemmaksi ja kaemmaksi toisistaan, kunnes alkaa kosketuksen kaipuu. Kosketuksen kaipuu johtaa lopulta tilanteeseen, jossa kosketusta lähdetään hakemaan muualta. Se on aivan inhimillistä ja ymmärrettävää. Ihminen kaipaa kosketusta. Lopulta löytää itsensä toiselta sohvalta siltä paikalta, joka omassa parisuhteessa erottaa ihmiset toisistaan, toisen ihmisen sylistä. Näin minulle kirjoitti nainen, jonka iho kaipasi kosketusta. Joten heittäkää se kulho siitä keskipaikalta helvettiin ja menkää sen paikalle istumaan. Ottakaa toisistanne kiinni. Antakaa sormien lähteä valumaan pitkin vartaloittenne sileää pintaa ja rakastelkaa niin, että koko kaupunki kuulee. ( Rakastelkaa niin, että koko kaupunki kuulee-osio varastettu Sannin biisistä.)

4. Anna tilaa.

Ihmistä ei voi omistaa, ihmistä pitää rakastaa. Ja parasta rakastamista on sellainen rakastaminen, että osaa tarvittaessa päästää irti. Liian monia tarinoita siitä, että parisuhde, avioliitto, mikä ikinä sen nimi onkaan, tarkoittaa monelle omistusoikeutta toiseen ihmiseen. Ei se tarkoita. Se tarkoittaa yhdessä elämistä ja samaan suuntaan katsomista. Mutta jos luopuu tai luovuttaa itsensä kokonaan toiselle, niin siinä ei käy hyvin. Ihminen kaipaa ympärilleen tilaa hengittää. Aivan kaikkea ei tarvitse toisen kanssa jakaa. On oltava oikeus myös omaan elämään. Parisuhteessa on hyvä pitää seinät leveällä ja katto korkealla. Ihminen on tunteidensa orja, Jos toisen tunteita alkaa liikaa kahlita, puhutaan jo ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Mitä avoimempi mieli, sitä pidempi parisuhde. Mikään ei ole pahempaa parisuhteessa kuin se, että tuntee itsensä tukahdetuksi. Rakkaus tarkoittaa puhtaimmillaan sitä, että antaa toisen myös mennä. Omistavuus ja kontrollointi eivät ole rakkautta. Se on aivan jotain muuta. Tapasin avioparin. He olivat vähän päälle kahdeksankymmentä. Asuvat palvelutalossa. Toinen viitoskerroksessa. Toinen kakkoskerroksessa. Rouva tuli samaan hissiin, sanoi menevänsä miehensä luokse siksi päiväksi. Selitti, että onhan se mukavaa, että ei tarvitse koko ajan katsella hänen naamaansa. Jos alkaa kyllästyttää, voi illaksi mennä omaan yksiöönsä. Tuli hyvä mieli loppupäiväksi. Rouvan parisuhdekokemuksella halusin uskoa häntä. 

5. Puhu.

Ihmisellä on suu syömistä varten. Siihen se sitten tuntuu jäävänkin. Se on yllättävän vaikeaa sanoa rakastamalleen ihmiselle asioita. Paljon helpompaa on jättää sanomatta. Enkä minä tässä astu kenekään muun yläpuolelle. Puhun myös itsestäni. Joskus pienenkin toiveen esittäminen tuntuu päässä jäävuoren kokoiselta ongelmalta. Kuinka paljon helpompaa meillä olisi jos uskaltaisimme avata suumme muulloinkin kuin leipää sinne työntääksemme. Enkä minä tarkoita tässä, että pitäisi puhua vain huonoja asioita. Päinvastoin, kuinka ihanaa olisi vaikka päivittäin kuulla jokin kaunis asia. Kulta, minä rakastan sinua enemmän kuin mitään tässä maailmassa. Sinä olet kaunis. Olenko koskaan sanonut sinulle, että sinun kanssasi elämäni on ihanaa. Sinä olet järjestänyt astianpesukoneen taas ihan päin vittua. Oho, tuo lause karkasi kyllä nyt väärään kohtaan. Tuli jostain syvältä ja kirjoitutti itse itsensä kirjoitukseen mukaan. Mutta ei jäädä siihen jumiin. Ei jäädä niihin huonoihin asioihin jumiin. Ihminen kaipaa kauniita sanoja, koska ihminen haluaa tuntea itsensä riittäväksi. 

6. Kuuntele. 

Ihmisellä on korvat kaivamista varten. Siihen se sitten tuntuu jäävänkin. Se on yllättävän vaikeaa kuunnella rakastamansa ihmisen sanoja. Kuinka paljon helpompaa se onkaan jättää sanat kuulematta tai kuunnella ne omien tarkoitusperiensä kautta. Pitäisi olla valmis vastaanottamaan. Koska mikään ei ole siinä tilanteessa tärkeämpää, kuin kuunnella ihmistä, jolla on painavaa sanottavaa. Katsos, kun voi olla niin, että sanoja pelkää sanoa sanottavansa, mutta uskaltaa sanoa silti. Kuinka typerää ja arvotonta käyttäytymistä on siinä samalla tehdä jotain muuta. Räplätä puhelinta tai kaukosäädintä. Ihminen, joka kokee, että ei tule kuulluksi, jättää pian myös sanomatta. Enkä minä viitsi kirjoittaa, että mihin se sitten myöhemmin johtaa. Kyllä te tiedätte sen itsekin jos vain olette rehellisiä itsellenne, ettekä ala moralisoida mistään väärintekemisestä. 

7. Arvosta. 

Eikä tämä helpommaksi muutu. Seela Sella on kahdeksankymmentävuotias tamperelainen näyttelijä. Ihana sellainen, voi hyvänen aika sentään, näin pienenä välihuomautuksena. Hän kysyy uudessa Seura-lehdessä ( älkää kysykö. että miksi olen lukenut Seura-lehteä), että miksi meillä naisilla on niin hirvittävä tarve muuttaa miehiämme halaumaksemme. Niin, aiheellinen kysymys se onkin, miksi. Osaakohan kukaan siihen vastata. Eikä tämä todellakaan ole sukupuolisidonnainen asia. Miksi me pyrimme muuttamaan toista ihmistä haluamaksemme. Pienenä vihjeenä sanottakoon, että se on turhaa, sillä kukaan ei voi muuttaa toista ihmistä. Ihmisen voi muuttaa vain ihminen itse. Olen minä nähnyt ja kuullut kaikenlaista. Mutta ei mennä nyt siihen. Mennään arvostukseen. Kahdesta ihmisestä ei voi koskaan tulla yhtä. Parisuhteessa se tarkoittaa sitä, että pitää oppia arvostamaan sitä toista ihmistä. Ei pidä pyrkiä muuttamaan vaan arvostamaan. Sehän vaatii tietenkin hyväksymistä. Hyväksymistä siihen, että on monia eri tapoja tehdä asioita. Hyväksymistä, että on monia eri persoonia. Hyväksymistä, että oma tapa olla, tehdä ja ajatella ei olekaan se ainoa oikea. Sepä vasta pulmallista, koska se vaatisi sen, mistä puhuin kohdassa yksi. Itselle nauramisen taidon. Koska jos ei voi itsellensä nauraa, niin se on merkki siitä, että kuvittelee omaavansa oiken tavan elää ja se on huono lähtökohta sille, että oppii arvostamaan monia tapoja olla. Rakkautta ja arvostamista on se, että antaa toisen täyttää astianpesukoneen päin helvettiä, varsinkin jos lopputulos on hyvä. 

Lisänumero: Suutele.

Haluan sirotella tämän parisuhdeämpärin päälle jotain kiehtovaa. Sellaista, joka on otettavissa heti käyttöön, koska tähän kulminoituu niin paljon parisuhdeasioita. Sitä voisi kuvitella kantavansa ämpäriä kotiin. Niin, että ämpärin sangasta pitäisi kiinni kaksi eri kättä. Sitä voisi laskea ämpärin maahan. Vetää toisen ihmisen lähelleen. Vetää toinen ihminen vielä vähän lähemmäksi. Kietoa kätensä hänen ympärilleen. Ehkä silittää vähän hiuksista. Lähestyä hänen huuliaan. Tarttua kiinni. Jäädä siihen asumaan. 

Siinäpä olisi yhteen ämpäriin jo paljon tavaraa. Ei laiteta sitä liian täyteen. Ja muistakaa eräs asia. Olen parisuhteillut lähes koko aikuisikäni ja nykyistä parisuhdetta lukuunottamatta ne kaikki ovat päättyneet. Silti minä täällä ihan pokkana kirjoittelen nautinnollisen parisuhteen opasta ihmisille. Aikamoinen kaveri. Olen minä saanut kommentin Pohjanmaalta, jossa närkästynyt mieshenkilö kysyi minulta, että eikö minua edes hävetä kirjoittaa parisuhteesta, koska olen toisessa avioliitossa. En tainnut tuolloin vastata hänelle, mutta vastaan nyt. Ei perkele kyllä hävetä. Ei oikeastaan yhtään. Minusta tuntuu muutenkin, että olen häpeän kanssa sujut. Siksi minä tässä nyt yritän päteä ämpärini kanssa. Ja ihan lohdutuksen sanoiksi, niin aika moni kirjoittamistani asioista on tällekin parisuhdekaverille kiven takana. Vaikeaahan tämä on, mutta ei se haittaa. Jatkan suoraan kohti kävelemistä, meni syteen tai saveen. Mukavaahan tämä vain on. 

Olkaa hyvä, ämpäri on teidän, aloittakaan siitä suutelusta. Ja rakastelkaa sen jälkeen niin, että koko kaupunki herää. ( Helvetin hyvä sanoitus Sannilta, onneksi tyttäreni kuuntelee sitä.)

Jooko? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (3)

Erin
2/3 | 

Me ollaan miehen kanssa seurusteltu/tapailtu (?) nyt vuoden ajan, ja tuntuu että läheisyys on vieläkin vähentynyt. :( Minusta sitä ei alun pitäenkään ole liikaa ollut, kun ajattelee että näemme kuitenkin vain pari kertaa viikossa maksimissaan (asumme eri kaupungeissa). Kaipaisin ihan huomattavan paljon enemmän läheisyyttä, sellaista että mies ottaisi oikeasti kunnolla kainaloon sohvalla ollessamme tai halaisi muutenkin kuin tavatessamme ja erotessamme (halaisi oikein sillä tavalla pitkään ja puristaen), kaipaan sitä ihan hirveästi että joku pitäisi kiinni. Jos illalla katsomme televisiota sohvalla, hän saattaa laskea kätensä jalalleni, tai ottaa joskus jalkani syliinsä, mutta siinä se sitten tuntuu nykyisin olevan. Itse voisin viipyä halauksissakin aika kauan, mutta tuntuu että melko pian hän jo "siirtää" minut sivuun. :/ Alkuaikoina hän otti usein nukkumaan mennessämme minut hetkeksi "syleilyyn", mutta nykyisin sitäkin tapahtuu enää aniharvoin. Ja näistä minulle tulee väkisin vähän sellainen reaktio, että en uskalla sitten enää itsekään koskettaa, kun pelkään että toinen lähtee siitä välittömästi kuitenkin, tai ei pidä tavasta jolla kosketan.

Ja tuosta seksin harrastamisesta, kuinka sitä harrastetaan parisuhteissa nykyään hälyttävän vähän. Tämäkin on niin surullista! Meidän suhteessamme myös sitä tapahtuu aaaivan liian vähän. Edes alussa sitä ei ollut kuin ehkä kerran viikossa (joskus erittäin harvoin kaksi) ja nyt saattaa mennä kaksikin viikkoa ilman! Tietysti on niin että emme tosiaan asu yhdessä joten ei se olisi edes mahdollista kuin sen pari kertaa viikossa, mutta sitä suuremmalla syyllä minusta ne kerrat kun sitten näemme, pitäisi käyttää kaikin tavoin hyväksi. Itse olisin valmis siihen vaikka joka kerta, enkä kertaakaan ole miestä torjunut, mutta sitä vastoin kun olen puolestani ollut aloitteellinen silloin tällöin, olen tullut torjutuksi, koska miestä aina "väsyttää". :( En tajua, en olisi ikinä uskonut että voi olla näin päin että nainen on suhteessa se joka kokee saavansa aivan liian vähän seksiä. Enkä tarkoita että sen nyt täytyisi olla tärkein juttu suhteessa, mutta on se mielestäni erittäin oleellinen osa sitä kuitenkin. Tai minusta olisi ihana joskus ihan vaan vaikka suudella pitkään, ilman että sen tarvitsisi edes johtaa seksiin, mutta tuntuu siltä että mies haluaa suudella vain silloin kun tiedetään että se johtaa seksiin...

Niin minkä tässä voi oikein tehdä, ei mitään. :( Vai olenko sitten vain itselleni "vääränlaisen" miehen kanssa tällä hetkellä, jos niin usein joudun tuntemaan itseni todella turhautuneeksi ja itkemään silmät päästäni kun tuntuu siltä että "ei tästä tule yhtään mitään". Sain viimein todetuksi miehelle eräs päivä, kun hän taas oli työntämässä minut pois nopean halauksen jälkeen, että minusta me halaillaan liian vähän, mutta ei hän siihen oikein mitään sanonut, tosin halasi sitten vain uudestaan vähän pidempään. 

Pegi
3/3 | 

Kirjoitat mieheksi näitä asioita harvinaisen selvästi ja tiedät mistä puhut. Ja näinhän asioiden tulisikin monessa asiassa olla vaan liian harvoin toteutuu. Täytyy suorittaa päivästä toiseen ja aamusta iltaan. Parisuhde ja perhe unohtuu. Ennen oli toisin mutta en tiedä oliko paremmin mutta vaikuttaa että sosiaalinen media ja kaikki siihen liittyvä vie huomion elämän tärkeimmiltä ihmisiltä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Mies. 40. Nimeksi he antoivat Sami Minkkinen. Hyvä nimi. Kirjailen kokemuksia parisuhteesta. En pysty pitämään sisälläni. Pursuavat yli.

Seuraa somessa
Facebook

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat