Luin lehdestä kuuden kohdan listan syistä, miksi kannattaa harrastaa seksiä. Ykköseksi listassa päätyi syy, että seksi kuluttaa kaloreita ja laihduttaa.
Kuinka helvetin masentavaa. 
Onko nyt niin, että ennen seksiä pistetään älypuhelimesta Sports Tracker päälle, lajiksi seksi ja ei kun hommiin.
Voi sitten suorituksen päätteksi katsoa kuinka monta kaloria tuli polttaneeksi. Laittaa postaus Facebookiin, että Sami Minkkinen harrasti seksiä kohteessa makuuhuone. Harjoituksen kesto 13 minuuttia, sisältäen riisumisen ja seksin jälkeisen proteiinirahkan syömisen.

Seksin jälkeen Sports Trackeriin vaihdetaan juoksu.
Jalkaan viimeisen päälle olevat juoksuhousut.
Sykemittari roikkuvan miesrinnan päälle.
Hiki ja proteiinirahka valuu kainaloista ja suupielestä.
Syksyn värikkäät lehdet tippuvat puista.
Ei niitä ehdi ihastella. Juoksee. Juoksee.
Vastaantuleva kävelijä antaa hymyn.
Ei hänelle ehdi hymyilemään takaisin. 
Lapset ja hullut hymyilevät. Korvanapeista kuuluu tsemppimusa, se biisi, jossa lauletaan, että elämä on opasmatka, ei löytöretki.

Lenkki postataan Facebookiin. Samalla käydään tykkäämässä Hidasta Elämää-sivuston viisaudesta ja yöksi kytketään otsaan mittari, joka mittaa unen laatua. Aamulla tarkistetaan, onko rem-unta ollut tarpeeksi. Töihin lähtiessä kytketään askelmittari kroppaan. Kymmenentuhatta askelta olisi hyvä. Kuluttaisi kaloreita. Lounaaksi proteiinirahkaa. Päälle siemeniä. Elämä menisi kuin sääntökirjasta. Jaksaa. Jaksaa.
Täältä tullaan elämä.

Voin kertoa. Minä en suostu tähän. 
En suostu kenekään kuntosalivälineeksi.
Minä haluan seksiä seksin vuoksi. Täyttää kumppanini halulla, himolla ja rakkaudella enkä tyhjentää kaloreista. Lehdessä olevassa kuuden kohdan listassa ei ollut nautintoa.
Ei tietenkään. Eihän sitä seksiä huvin vuoksi harrasteta. Hyi.
Kyllä siihen pitää olla jokin tavoite. Jos ei lapsen tekeminen, niin sitten laihtuminen.

Pitäisikö meidän vähän rauhoittua. Vähän rauhoittua.
Lähdin viime viikolla lenkille. Ihan lenkkarit jalassa.
Kesken kaiken hämärtyi ilta. Taivas oli oudon kaunis.
Heitin nurmikolle selälleen. Lähellä metsän reuna.
Muutamiin miljooniin tähtiin sytytettiin valot päälle.
Lenkki jäi kesken. 
Jäi muutama kalori polttamatta.
Kuolen ehkä päivän aikaisemmin.
Painan ehkä 300 grammaa enemmän. 
Mutta yhden häikäisevän kokemuksen rikkaampana.
Se taivas oli kuin kokonainen elämä.
Täynnä mahdollisuuksia.
Niin kuin rakkaus, seksi, arki tai ihan tavallinen työpäivä.

Sitä taivasta ei mikään mittari mitannut.
Tai sitä, kun ihon pistää lähelle toista ihoa.
Hyvin hiljaisin liikkein. Melkein kuin pysähtyen.
Siinä ei kulu yhtään kaloria, mutta nautinto pääsee täyteen huippuunsa, jonka arvoa ei mikään mittari maailmassa pysty mittaamaan.

Mutta onneksi tämänkin pystyy postaamaan Facebookiin. 
Täällä ollaan elämä!

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Mies. 40. Nimeksi he antoivat Sami Minkkinen. Hyvä nimi. Kirjailen kokemuksia parisuhteesta. En pysty pitämään sisälläni. Pursuavat yli.

Seuraa somessa
Facebook

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla