On aika lyödä heikkouksia tiskiin. Ottaa esille asia, joka koskettaa jokaista parisuhdetta eli parisuhteen pakkotoiminnot. Ne ovat niitä pieniä arkeen liittyviä asioita, jotka toistuvat päivästä päivään, viikosta viikkoon ja vuodesta vuoteen. Koska eihän vanha koira uusia temppuja opi ja jos oppiikin, niin vain hetken päästä unohtaakseen.

Olemme olleet vaimoni kanssa yhdessä nyt kuuden vuoden ajan. Meille on muodostunut jo omat arjen ja suhteen kipupisteemme, jotka tulevat säilymään hamaan loppuun asti. Aloitetaan suhteemme hyvistä pakkotoiminnoista. Arkiaamuisin kirjoitamme toisillemme viestin keittiönpöydällä olevalle viestivihkoon. Muutaman rivin tervehdys, kuin pieni kosketus alkavaan päivään.

Jos meillä sattuu harvakseltaan olemaan yhteinen arkiaamu, niin se vihkoon kirjoitettu kosketus jää silloinkin ainoaksi kosketukseksi, nimittäin vaimo ei ole varsinaisesti aamuihmisiä. Olen oppinut antamaan kuudessa vuodessa vaimolleni aamuisin tilaa. Aamumökötys on nimittäin vaimolleni hyvin tärkeä parisuhteen pakkotoiminto ja kantapään kautta olen oppinut arvostamaan sitä. Ei puhuta siitä sen enempää.

Mennään itse asiaan. Lyön omia pakkotoimintoja näkyville. Tiedättehän miesten bokserit. Vaimoni ainakin tietää, sillä hän on kompastua päivittäin sellaisiin. Pakkotoimintonani on jättää niitä lojumaan sänkymme sen puoleiselle lattialle, jossa minä nukun. On minulle sietämättömän vaikeaa saattaa bokserit muutaman metrin päässä kaapissa olevaan pyykkikoriin. En vain taivu millään. Vaimoni on laskenut, että parhaimmillaan lattialla on lojunut kuudet bokserit. Olin uutisesta hämmentynyt, koska ajattelin, että minulla ei edes ole niin monia boksereita, että tuossa täytyy olla jo naapurin boksereita mukana.

Meillä on imuri, jossa ei ole pölypussia ollenkaan, vaan ne kaikki asunnossamme leijailevat koirankarvat menevät suoraan pölysäiliöön. Kyllähän te sen tiedätte, sellaiseen irrotettavaan, joka sitten tyhjennetään roskapönttöön. Minä ihan tykkään imuroida. Pakkotoimintonani on imuroida pelkissä boksereissa, koska se on niin kuumaa puuhaa. Samalla heiluttelen lanteitani ja kuvittelen olevani Elvis, siinä Elviksen loppuvaiheessa.

Lopetettua imuroinnin menen suihkuun, käyn ensin heittämässä bokserini sängyn viereen lattialle ja suihkun jälkeen irrotan pölysäiliön imurista ja vien sen sinne suihkuhuoneen nurkkaan tyhjentämättä. Tyhjennän sen vasta sitten, kun seuraavan kerran imuroin. Kyllähän se pöly kieltämättä siinä vaiheessa jo vähän haisee, kun sen teen, mutta en saa vain tyhjennettyä säiliötä imuroinnin päätteeksi. Mutta auta armias jos vaimoni päättääkin imuroida ja huomaa, että säiliötä ei ole tyhjennetty. Kerran sain asian tiimoilta tekstiviestin puhelimeen ja muistan, kun puhelin värähti taskussani niin lujaa, että reiteeni sattui.

En minä edes kaikkia pakkotoimintojani tohdi kertoa. Voin muutaman harmittoman ihan viihteen vuoksi paljastaa. Jos otan jääkaapista kokonaisen kurkun käteeni, minun on aivan pakko alkaa heitellä sitä kädessäni, sama koskee maksamakkarapötköä. Ainakin kerran päivässä käyn haistamassa maustehyllyssä olevaa vaniljasokeripurkkia, koska se tuoksuu niin hyvältä. Olen ajatellut, että parempi vaniljasokeri kuin vaikka liimatuubi. Kahvikupin oikea paikka on mielestäni olohuoneen pöydällä olevan kukan takana kuin vaikkapa tiskipöydällä ellei jopa tiskikoneessa. Olemme käyneet asiasta monta hedelmällistä keskustelua vaimoni kanssa. Jos mietitte, että terapia voisi tehdä minulle hyvää, niin ei hätää, käyn kyllä, mutta aivan eri syistä.

On niitä pakkotoimintoja vaimollanikin. Olen huono sanomaan asioista, mutta kahdesta olen sanonut, koska ne koskevat elämääni niin läheltä. Toinen on jopa hengenvaarallinen. Vaimollani on pakkotoimintona jättää vessan peilikaapin ovista se vessanpöntönpuoleinen ovi auki. Ja kun peilikaappimme on niin lähellä vessanpönttöämme, niin istuessani aamukoomassa istumapissalla ja noustessani siitä seisomaan, pääni on mennä keskeltä halki. Olen miettinyt, että kun vaimoni on huomattavasti tarkempi kuin minä, niin miksi tässä asiassa tarkkuus pettää niin pahasti. Ehkä se ei olekaan vahinko, vaan piilotajunnasta tuleva kosto niistä lattialla lojuvista boksereista. Pää halki, niin pysyy lattia vähän aikaa siistinä.

Toinen pakkotoiminto on sormella osoittaminen. Sormi sojottaa herkästi siihen paikkaan, johon on bokseri jäänyt lojumaan tai kahvikuppi päiväkausiksi. Ymmärrän kyllä, että sormen ojentuminen moittivaan asentoon saattaa kummuta monen vuosikymmenen takaa ja on pakkotoimintona sellainen, kun pakkotoiminnat usein ovat, hallitsematon. Se on silti raivostuttava tapa. Minä olen kyllä keksinyt vastata sormella osoitteluun sormella osoittamalla. Tosin vain yhdellä ja siinä tavassa sormi ei ole vaaka- vaan pystyasennossa. Kyllä suhteemme sellaisen leikkimielisen sormileikin kestää.

Me olemme kaikki persoonia, joilla on persoonallisia tapoja. Ihminen, jolla ei ole mitään pakkotoimintoja on pelottava. Tai eihän sellaisia ihmisiä edes ole. Kaikki eivät vain halua myöntää niitä itselleen. Se vain on oikeasti niin, että parisuhteessa ollessaan, toisen persoonaa ja pakkotoimintoja on vain siedettävä. Pahin parisuhteen pakkotoiminta on jatkuva puuttuminen ja nalkuttaminen. Katsos kun tapansa ihminen voi muuttaa, mutta persoonaansa ei. Huolimaton pysyy huolimattomana ja tarkka tarkkana. Joskus piirteet lipsahtavat neuroosiksi asti ja siihen on haettava apua, mutta parisuhteessa pysyäksemme meidän pitää hyväksyä toisen tapa olla. Ei vaihtoehtoa.

Parisuhteen pesä on oma yhteinen koti ja jos kotona pitää alkaa tarkkailla liikaa omaa käyttäytymistään tai jos kotona alkaa puuttua liikaa toisen käyttäytymiseen, niin se ei ole kummallekaan se oikea ja lopullinen koti. Jos toisen persoona häiritsee niin paljon, että siihen on aina puututtava, niin oikea katseen paikka on puolison sijaan peili. Peililtä voi kysyä, että miksi niin kovasti yritän muuttaa toista.

Nyt on aika imuroida. Tyhjennän ensin säiliön ja siirrän viidet bokserit lattialta pyykkikoriin, jotta sieltäkin voi imuroida. Päälaki on vielä yhdestä kohtaa arka, kun siihen aamulla osui peilikaappi. Kaikki on hyvin, me olemme vain ihmisiä. Illalla nukkumaan mentäessä heitän jalassani olevat bokserit lattialle.

Mutta aamulla kirjoitan viestivihkoon, että minä rakastan sinua. 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Olen Mies. 40. Nimeksi he antoivat Sami Minkkinen. Hyvä nimi. Kirjailen kokemuksia parisuhteesta. En pysty pitämään sisälläni. Pursuavat yli.

Seuraa somessa
Facebook

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

Teemat

Hae blogista

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Sisältö jatkuu mainoksen alla