Olen säilyttänyt molemmat hääalbumini.

Hääalbumit, hääkuvat, yhteiset parisuhdekuvat. Jos ero tulee, mitä kuville tapahtuu? 

Kyselin tätä teiltä Instagramissani, koska kaikki suhteisiin liittyvät muistot ja tavarat kiinnostavat: mitä niille kuuluu tai saa tehdä? Säästääkö vai hävittää? Entäs uusi kumppani, miten hän suhtautuu, jos hyllystä löytyy kumppanin edellisen suhteen hääalbumi?

Kuvat kertovat menneestä elämästä ja ovat tärkeitä muistoja

Minulle kaikki valokuvat ovat tärkeitä muistoja. Varsinkin valokuvat, jotka on teetetty ovat muistorikkaita ja tärkeitä. Säästän kaikki digikuvatkin, jopa elämäni kamallimman parisuhteen kuvat.

Miksi?

En halua unohtaa mitään menneestä, eletystä, tapahtuneista ja kokemuksistani. Myös kipeät muistot ovat tärkeitä. Niistä voi oppia, niihin voi palata, niitä voi muistella jossain vaiheessa jo ilman katkeruuttakin. Vaikka eron jälkeen voi tuntua, että revit varmasti kaikki kuvat ja ihan heti ja tuhoat kaikki tiedostot, joihin yhteiset muistot on talennettu, harkitse silti, kannattaako se kuitenkaan?

Kun eron aiheuttama pahin viha ja ahdistus laantuu, voi harmittaa, että muistot on tuhottu.

Kun eron aiheuttama pahin viha ja ahdistus laantuu, voi harmittaa, että muistot on hävitetty. Viidenkymmnenen vuoden päästä jokin vanha parisuhdekuva voi olla tärkeäkin: tuollaistakin tuli koettua. Voihan kuvat laittaa jonnekin syrjään, muttei hävittää? Jos parinkymmenen vuoden päästäkin on halu hävittää kuvat, ehkä sen voi tehdä silloin!

Instassa saamiani vastauksia:

"Ne on sitä elettyä elämää...muistoja."

"Se on osa elettyä elämää. Kaikki koetut asiat ovat tuoneet minut tähän. Mukava katsella myöhemmin."

"Miksi tuhota muistoja ajoilta, kun olimme onnellisia."

"En halua muistella sitä ja haluan elää tätä hetkeä."

"Tärkeä osa omaa historiaa. Ne hyvät hetket siellä."

"Kiteytyy niin paljon muistoja. Ehkä ne vois hävittää."

Muistoja lapsia varten

Hääkuvista monet sanoivat, että ne ovat muistoja myöhempää varten, kenties yhteisiä lapsia varten. Tämä onkin äärimmäisen hyvä pointti. Lapsia voi myöhemmin harmittaa, etteivät he näe, miten vanhemmat ovat olleet joskus yhdessä. Lapset eivät eroa vanhemmistaan avioeron jälkeenkään ja vanhempien häät ovat tärkeä osa heidän historiaansa. 

Poikamme ei muista lainkaan aikaa, jolloin me (hänen vanhempansa) seurustelimme, joten hän rakentaa omaa elinhistoriaansa ja perheidentiteettiään täysin kuvien kautta.

Poikani on ollut kiinnostunut kaikista niistä kuvista, joissa minä ja hänen isänsä olemme yhdessä. Hänhän ei muista lainkaan aikaa, jolloin me seurustelimme, joten hän rakentaa omaa elinhistoriaansa ja perheidentiteettiään täysin noiden kuvien kautta. Meille se on ollut äärimmäisen tärkeää. Poika voi saada kuvat halutessaan myöhemmin itselleen.

Esikoiseni oli toisten häideni sulhaspoikana. Tämä on tärkeä muisto meille molemmille.

Lukijoiden vastauksia hääkuvien säilyttämisestä:

"Säästän lasten isän kanssa otettuja kuvia lapsia varten. Muuten en."

"Lasten kiva katsoa äitiä nuorena."

"Säästän koska ne voivat merkitä lapsille jotakin."

"Osa mun lasten historiaa."

"Säästin tasan kaks kuvaa. Poika saa ne sit mukaansa jos haluaa."

Hääkuvien säästäminen, vaikkei liity lasten historiaan

Ja tämähän on täysin minuun kohdistuva tilanne. Olen ollut kaksi kertaa naimisissa, kumpikaan puolisoista ei ollut lasteni isä. Olen silti säästänyt molemmat hääalbumit ja hääkuvat. Minulle ne ovat äärimmäisen tärkeitä.

Ensimmäiset hääni. Olin 18-vuotias.

Ensimmäiset häät kertovat nuoruuteni yhteisöstä ja erilaisesta elämästä, jota silloin vietin. Tuo aika on tärkeä koko elämäni kannalta, joten en aio häivyttää tai hävittää noita muistoja. 

Ensimmäiset hääni.

Toiset häät oli elämäni tärkein hetki ja koko suhdekin minulle todella tärkeä. En aio heittää kuvia pois. Ne kertovat siitä, kun olin onnellinen ennen kuin pahimmat hetket elämässäni alkoivat. Miksi hävittää niitä?

Ne kertovat siitä, kun olin onnellinen ennen kuin pahimmat hetket elämässäni alkoivat. Miksi hävittää niitä?

Jos mahdollisen tulevan kumppanini kanssa tulisi näiden kuvien takia ongelmia, voin sanoa, ettei henkilö ole silloin minulle oikea. En aio hävittää tärkeitä osia elämästäni kenenkään takia. Muistot eivät ole osa lasteni historiaa, mutta osa tärkeitä hetkiä omasta elämästäni. Tässä tekstissä näkyvät kuvat ovat kahdesta eri hääalbumistani.

Toiset hääni.

Lukijoiden vastauksia, jos häät eivät liity lasten historiaan:

"En säästä."

"Ei liity lapsiini enkä halua niitä muistella."

"En säästä. Muistaa tarpeeksi hyvin omassa päässään."

"Osa elettyä elämää, säästän."

Toisten häiden hääpuku.

Lue myös: Säästän eksiltäni saadut korut ja sormukset

Kiitos kaikille vastanneille! Miten on, säästätkö sinä vanhoja suhdekuvia?

Terveisin Helka

Facebook II Instagram

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Sallukka
1/2 | 

Huomasin hauskan sattuman.. Ensimmäisissä häissäsi seisoit Kosmoskukkien takana . Nyt Kosmos liittyy elämääsi kirjasi kautta.

Kesä
2/2 | 

Olen säästänyt ja mukava niin! Vuosiin liittyy paljon muitakin muistoja kuin silloiset suhteet. Ajan mentyä eteenpäin ei kuvatkaa herätä minkäänlaisia tunteita, ainoastaan eletty elämä joka silloin oli 👌😊

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoittaja: Helka Belt

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
Syyskuu
Huhtikuu
Tammikuu
2017