Kuva: Panu Pälviä

Minä en varsinaisesti ole riidoissa kenenkään entisen kumppanini kanssa. Kahden kanssa heistä minulla on myös lapsi, joten on pakkokin olla yhteydessä. 

Mutta voiko eksän kanssa tulla ystäväksi? Vai onko painolastia liikaa? Meneekö säädöksi?

Mutta voiko eksän kanssa tulla ystäväksi? Vai onko painolastia liikaa? Meneekö säädöksi? Ja säätöhän voi tarkoittaa montaa asiaa: seksiä, monimutkaisia tunteita, tilanteen selittelyä yhteisille lapsille, uusien kumppanien ihmettelyä ja lähestulkoon mitä vain. Onko mahdotonta olla ystävä entisen seurustelukumppaninsa kanssa? 

Olen pohtinut tätä paljonkin ja kuullut erilaisia mielipiteitä asiaan. Joidenkin mielestä tätä nyt ei kannata missään nimessä tehdä. Ja jos eron jälkeen ollaan ystäviä, miksi sitten edes erota?

Minusta tämä ei ole ihan näin yksinkertainen kysymys. Ystävyys on eri asia kuin parisuhteessa oleminen. Olen seurustellut henkilön kanssa, jonka kanssa parisuhde ei toiminut lainkaan, mutta ystävyys toimii mainiosti.

Ei menneisyyden parisuhde estä läheisen ystävyyden muodostumista.

Silloin: miksi emme olisi ystäviä? Ei menneisyyden parisuhde estä läheisen ystävyyden muodostumista. Sehän voi jopa syventää ystävyyttä. Kun tuntee toisin hyvin, toisen toimintatavat, mieltymykset ja muut tällaiset asiat, voi ja osaa tarjota ystävyydelle jotain arvokasta: tukea, jota toinen juuri tarvitseekin.

Voivatko entiset kumppanit olla ystäviä? Kuva: Pixabay

Tunnen entisen kumppanini itselleni edelleenkin läheiseksi. Toivon, että meistä voisi tulla ystäviä. Mutta tähän voi sisältyä vaarakin: entä jos toinen ihastuu uudelleen, mutta ei saa tunteilleen romanttista vastakaikua? Silloin voi menettää sekä ystävyyden että mahdolliset kauniit muistot yhteisestä seurusteluajasta.

Entä jos toinen ihastuu uudelleen toiseen, mutta ei saa tunteilleen romanttista vastakaikua?

Voi myös olla vaikea siirtyä intiimistä suhteesta, joka on ehkä päättynyt riitaisestikin, tai vaikka olisi päättynyt sopuisastikin, platoniseen ystävyyteen. Voiko entistä intiimikumppania ajatella "vain" ystävänä? Nämä ovat ihan relevantteja kysymyksiä.

Miksi sitten edes mietin tällaisia? Koska entisissä kumppaneissani on todella ihania ihmisiä, ja soisin joidenkin heistä säilyvän elämässäni pitkään. Arvostan heitä ihmisinä ja pidän heistä ihan vilpittömästi. Miksi en haluaisi olla sellaisten ihmisten ystävä? Ystäviä on vaikea näin aikuisiällä ehkä löytääkään. Jos joku on hyvä tyyppi, haluan hänet kyllä ystäväkseni.

Jos hänkin haluaa minut ystäväkseen. 

Mitä mieltä olet, voivatko entiset kumppanit olla ystäviä?

Lue myös:
Eron jälkeen
Nettituttu, josta tuli sydänystäväni
Säilytätkö eksältä saamasi korut?

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Kuva: Pixabay

Kommentit (1)

Vierailija

Kyllä varmaankin voi, miksipä ei. Mutta toisaalta olisin aika tarkan hienotunteinen eksän mahdollisesti nykyistä perhettä kohtaan, sinä et kuulu siihen. Niin ei kannata kuvitella.

Ettei jotenkin ystävyyden ja hyvien välien säilyttämisen vuoksi änkeä itseään tilaan johon ei ole kutsuttu. On varmasti kaikkien etu että lapsen vanhemmat ovat hyvissä väleissä mutta silti kunnioittaa toisten sen hetkisiä elämiä.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
Syyskuu
Huhtikuu
Tammikuu
2017

Instagram