On tullut kirjoiteltua viime aikoina pari aika vakavaakin pohdintaa tunteiden kanssa myllerryksestä. Itsekin olen ollut aika tunteiden vallassa näiden kirjoitusteni jälkeen. Olen saanut valtavasti palautetta siitä, miten nämä pohdinnat ovat olleet hyvin tärkeitä muille etä-äideille. Myös ihana bloggaajakolleegani Isäkuukaudet linkkasi edellisen tekstini facebook-sivuillensa. Joten tarvetta on näille vakaville pohdinnoillekin, se on ihan selvä juttu, ja siksi tämän blogini perustinkin. On aika antaa ääni etä-äideillekin!

Mutta nyt on ihana kesä, ihana keli, ihana aurinko. Ihana sinkkukesä alkamassa minulla! Joten ajattelin tässä kauniin kesäpäivän ratoksi kirjoitella vähän, millaista minulla on Tinderissä. Koska se on aika hupaisaa. Välillä. Vähän sivusin jo aihetta treffimarkkinoista kirjoittaessani, mutten kertonut mitään Tinderistä. Nyt olen siellä kokeilumielellä vähän seikkaillut. On muuten aika hulvaton paikka.

Profiilit, joissa ei kerrota mitään. Ensiksikin, miksi kukaan laittaa sinne profiilia, jossa ei sano itsestään yhtään mitään. Jos lisäksi on vielä esimerkiksi vain yksi kuva, eihän siinä saa mitään selvää, millainen toinen on. Itse kyllä ohitan nämä profiilit heti. Jos ei vaivaannu kirjoittamaan YHTÄÄN MITÄÄN itsestään, en minäkään vaivaannu kyllä sanomaan toiselle mitään. Ja itse kirjoittajatyyppinä minuun vetoaa ihmiset, jotka osaavat sanallisesti jotenkin ilmaista itseään.

Profiilit, joissa on vain kaupunki ja/tai pituus. Ymmärrän, että nämä asiat ovat tärkeitä. Itse olen pitkähkö naiseksi, joten jos on laitettu, että mies on esim 170cm, on se ihan kiva tieto. Mutta jos on VAIN tuo pituustieto. Mitä ihmettä SE kertoo ihmisen luonteesta tai elämäntilanteesta? No ei yhtään mitään. Ei kiitos. Tai sitten jos on vain tyyliin "Helsinki". No kiva, että kerroit, mutta Helsingissä on aika monelaisia miehiä. En saanut irti sinusta mitään. Ohitetaan.

"Jos et aio sanoa mitään, ohita." Ihan hyvä pointti, mutta miksi minun pitää aina aloittaa keskustelu? Jos toinen olettaa, että minä aloitan aina ja jos en aloita, olen jotenkin kommunikaatioon kykenemätön, niin aika tyhmä oletus. Voinhan itsekin olettaa ihan samaa. Jos sinä et kirjoita mitään, olet juro, outo tai syrjäytynyt. Hei, voit sinäkin aloittaa keskustelun!

Profiilit, joissa ei ole naamakuvaa. Joo. Hyvin epäilyttävää. Ohitan.

Profiilit, joissa kehutaan itseään kovasti ja asetetaan miljoona eri vaatimusta naiselle. No ihan kiva, että tietää, mitä hakee, mutta hei jotain rajaa. Itselläni on muutama rajaus, että jos olet näitä, älä ota turhaan yhteyttä. Mutta suuri negaatiolista ei ole kovin vetoava.

Ne, ketkä sanovat, ettei ole lapsia. Ja sitten ei mitään muuta. Voisitko kertoa, tykkäätkö lapsista, aiotko hankkia, onko lapset no no- juttu. Tuo ei kerro oikein yhtään mitään vielä.

Ne, ketkä kuulevat että olen etä-äiti ja sen jälkeen olettavat, että olen ihmissuhteisiin kykenemätön. Tarvitseeko sanoa mitään muuta? Etukäteisolettamukset ovat kivoja. Etä-äitinä kyllä kohtaa valtavasti ennakkoluuloja, joka kyllä osaltaan kertoo siitä, että yhteiskuntamme on vielä kokematon tältä osin. Etä-äidit ovat edelleen vielä aika kummajaisia yhteiskunnassamme.

Varatut. Yllättävän paljon on niitä, jotka sanovat olevansa varattuja, mutta oma seurustelusuhde on jostain syystä huono/Halutaan seksiseikkailuja/jokin muu syy. Nämä eivät ole kyllä minua varten.

Etsitään kesäkissaa-profiilit. Kesäseikkailut on toki kivoja, mutta jos on vain tuolla mielellä Tinderissä, ei ole minua varten nämä tyypit. Antaa olettamuksen, että ei halua mitään vakavaa. Ja itse ehkä haluan, jossain vaiheessa. Ohitetaan.

Huh. Aika haasteellinen paikka tuo Tinder. Onneksi on kesä ja terassit! Eikun verkot vesille!

Kesäisin fiiliksin, Etä-äiti

Seuraathan jo facebook-sivujani?

 

Kommentit (2)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2018
Huhtikuu
Tammikuu
2017