Kärsin raskausajan masennuksesta.

Olen vasta jälkeenpäin ymmärtänyt, että minulla oli raskausajan masennus toisen raskauteni aikana. Raskauteni ei ollut helppo, ja vaikeudet saattoivat vaikuttaa masennuksen puhkeamiseen.

Ihan kohta on tulossa jotain ihanaa elämään – miten joku saattaa masentua?

Raskauden aikana ei saisi masentua. Onhan ihan kohta tulossa jotain ihanaa elämään – miten joku saattaa masentua? Siksi tätä sairautta ei edelleenkään tunneta hyvin. Sen olemassaolosta ei puhuta; ei sen sairastaja eikä sen havainnoija. Jos henkilö on ollut aiemmin herkkä masentumaan, voidaan vedota siihen – sinä nyt olet taipuvainen masennukseen.

Tämä on kuitenkin virhe, koska raskausajan masennus on oma sairautensa, oireet erilaiset ja hoito erilaista kuin muiden masennusten kanssa. Raskauden takia hormoonitkin tekevät oman osuutensa ja hoito voi jäädä hyvin pinnalliseksi, jos yleensä saa minkäänlaista hoitoa. 

Mahan kasvun mukana kasvoi häpeä ja syyllisyys.

Kaikkein eniten raskausajan masentuja tarvitsisi henkistä tukea. Hänelle tulisi sanoa uudelleen ja uudelleen, ettei sairautta tarvitse hävetä, ettei ole huono äiti, vaikka raskaus masentaisikin. Minulle valitettavasti sanottiin usein, että miten voi masentua, kun on kauan odotettu lapsi tulossa. Tämä vain pahentaa oloa ja syyllisyyttä. Mahan kasvun mukana kasvoi häpeä ja syyllisyys. Neuvoloissa mitattiin mahaa ja kiloja, mutta mieltäni ei kuunneltu ollenkaan. On outoa, että terapiaa sain vasta raskauden jälkeen. 

Raskausajan masennuksesta oli tullut mörkö, joka löi kiilaa niin raskausonneeni, äiti-lapsi -suhteeseeni kuin parisuhteeseenikin.

Minulla oli jo ennestään yksi lapsi ja en kyennyt hoitamaan häntä kipujeni ja masennukseni takia. Tämä entisestään lisäsi pahaa mieltä. Raskausajan masennuksesta oli tullut mörkö, joka löi kiilaa niin raskausonneeni, äiti-lapsi -suhteeseeni kuin parisuhteeseenikin. Lääkärit kyllä hoitivat kipuja sen minkä pystyivät, mutta henkinen puoli jäi hoitamatta. Kuka tietää, vaikuttiko tämäkin siihen, että esikoiseni alkoi viettämään yhä enenevässä määrin aikaansa isänsä luona. Kuka sellaisesta ei kokisi syyllisyyttä?

Raskausajan masennusta ei tarvitse tai saa hävetä. Uskalla puhua siitä; apua saa, jos sitä osaa itse pyytää. Myös Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:stä voit saada apua. On tärkeää ymmärtää, ettei kyse ole huonosta äitiydestä vaan sairaudesta. Sen tiedostaminen voi auttaa. Vaadi mahan mittauksen lisäksi myös mielesi hoitamista; tämä on todella tärkeää, jotta voit muodostaa läheisen suhteen syntymättömään vauvaan masennuksesta huolimatta.

Ja, niin, kliseehän se on, mutta – kyllä se palkintokin on upea. Vaikka sen ajatteleminen matkan varrella ei aina autakaan, sen tiedän paremmin kuin hyvin.

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Kommentit (4)

Vierailija

Olettehan tarkistaneet rautavarastot(ferritiini) ja b12- vit arvot verestä. Puutteet voivat aiheuttaa masennuksenkaltaisa oireita. Viitearvot ovat liian alhaisia. Facen raudanpuutosryhmässä hyvää tietoa asiasta!

Vierailija

Sain kaksi lasta lapsettomuushoitojen avulla. Masennuin jo ennen ensimmäistä raskautta loputtomien hoitojen aikana, mutta en ymmärtänyt että olin masentunut. Vasta toisen lapsen syntymän jälkeen, kuopuksen ollessa puoli vuotta, tajusin hakea apua. Sitä ennen kuuntelin haukkuja silloiselta puolisolta, vanhemmiltani, että olen hullu ja tyytymätön. Osa ystävistä arvosteli minua, miten muka voin masentua, kun olen saanut mitä halusin, ihanat lapset. Jos yritin hakea lepoon tukea läheisiltä, että olisin esim. yön nukkunut ilman vastuuta, puoliso vain sanoi että kun hänellä on töistä vapaata, se on hänen vapaa, ei minun.

Lopulta vain itkin päivät ja siivosin ja silitin, hoidin lapset. Yksi päivä kesken silittämisen tartuin puhelimeen ja soitin mielenterveystoimistoon ja sain heti akuuttiajan. Siitä lähti toipuminen. Joskin läheisteni ensisijainen huoli oli se, että heitä minä en saa keskusteluissa mainita ja mies haukkui, kun sain lääkityksen toipumiseni tueksi.

Kauheaa aikaa. Puoliso on nyt exä ja vanhempieni kanssa en ole tekemisissä. Elämä lasten kanssa on ihanaa arkea ja ilmapiiri keveä, olen onnellinen. Olen onnellinen, että elän, koen ja näen. Uusi upea ihminen on vierellä ja tukena, ollut jo vuosia.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2018
Huhtikuu
Tammikuu
2017