Todella huonosti. Voisin sanoa monia asioita itselleni. Sinä typerys, tämä on jo kertaalleen koettu ja kokeiltu, ei se toiminut, miksi nytkään, olet selvinnyt, pääsit yli, olit onnellinen. Ja sitten tuli rakastuminen, tai rakastumisen tunne ainakin, ja kaikki sanomiset ovat turhia.

Otan vastaan tämän tuskan.

Se tapahtui. Sille ei enää jälkeenpäin voi mitään. Nyt makaan sängylläni sydän repaleisena, rikkinäisenä, silmät itkusta kiinnimuurautuneina ja otan vastaan tämän tuskan.

Harkitsin pitkään, kirjoitanko tästä heti mitään. Mutta nyt oli pakko. Kirjoittaminen on aina auttanut. On pakko päästää tämä suru ulos, kertoa se jollekin. Yksin kotona itkeminen ja tuskan viiltävän kivun tunteminen ovat yksinkertaisesti liikaa. Kirjoitan, kun en muutakaan voi. Otan vastaan sen, mitä tästä seuraa. Oliko nyt järkeä, olitpa tyhmä, ei eksään kannata tunteitaan tuhlata.

Minä tuhlasin. Ja siinä kävi nyt huonosti. Jäin yksin tunteideni kanssa. Ja en voi syyttää häntä, en ketään. Minä tunsin hetken ajan jälleen sen, mitä joskus rakkaudeksi kutsutaan.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

#sad #sadandtired #etääiti #vauvafiblogit #surullinen

Henkilön Etä-äiti (@etaaiti) jakama julkaisu

Tunteet tulivat, ja nyt niiden on mentävä.

Rakkaus voi myös sattua. Tunteet sattuvat. Suru sattuu. Eräs ystäväni sanoi, että parempi suru kuin viha. Se on totta. Mutta suru vie kaikki voimat. Viha voisi saada jatkamaan eteenpäin vaikka mikä olisi. Nytkin jatkan, mutta hitaammin, surullisena. Tunteet tulivat, ja nyt niiden on mentävä. Joten vastauksena omaan kysymykseeni voiko eksästä tulla ystävä: on se ainakin vaikeaa. Pahinta on, jos tunteet heräävät, mutta vain toisella. Minä voin kertoa, että se sattuu.

Juuri nyt herää monenlaisia kysymyksiä ja mietteitä, ehkä ensimmäisenä se, etten kelvannutkaan. En silloin, en nyt. Miksi parisuhteeni eivät onnistu? Miksi rakastan, mutta miksi se sattuu? Löydänkö koskaan onnea? Jäänkö yksin? Nämä ovat tosi vaikeita kysymyksiä. 

Mutta minä jatkan. Hetken aikaa jälleen varovaisena. Muistan nyt, miltä suru ja menettämisen tuska tuntuu.

Raastavalta.

Itkuisena, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ja vaikeampaa 💔 #etääiti #suru #vauvafiblogit

Henkilön Etä-äiti (@etaaiti) jakama julkaisu

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (1)

Sta85

Voimia sinulle, itse lähes samassa tilanteessa. Tällä hetkellä en osaa sanoa muuta. Ehkä aika korjaa..meidät <3

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
Syyskuu
Huhtikuu
Tammikuu
2017

Instagram