Sini (nimi muutettu) otti minuun yhteyttä ja kysyi, voisinko kirjoittaa hänen tarinansa. Tarinan, joka olisi voinut päättyä surullisestikin. Mutta Sini päätti olla onnellinen. Nyt hän sanoo, että osaa olla onnellinen etä-äiti.

Se rohkaisee muitakin jatkamaan, vaikka tuntuisi kuinka vaikealle.

Elämässä voi selvitä uskomattomista asioista. Se rohkaisee muitakin jatkamaan, vaikka tuntuisi kuinka vaikealle. Siksi kerron teille nyt Sinin tarinan.

 

Sinin tarina: "Päätin, että olen onnellinen"

Sinin tarina alkaa siitä, kun hän oli masentunut. Lisäksi hän unohteli asioita. Hän hukkasi tavaroitansa ja oli välillä hajamielinen. Masennus piti tiukasti otteissaan, mutta hän silti jaksoi hoitaa lapsiansa, jotka asuivat hänen luonaan hänen ja entisen miehensä erottua. Aluksi isä kyllä otti lapset luokseen, koska Sini oli vakavasti sairas. Pian kuitenkin lasten isä halusi lasten asuvan Sinin luona, vaikka Sini oli edelleen vaikeasti masentunut.

Sairautensa takia Sini ja hänen lapsensa olivat lastensuojelun asiakkaita. Kaikki kuitenkin sujui olosuhteisiin nähden hyvin ja entiselle miehellekään tämä tilanne ei ollut ongelma, vaikka välillä Sini oli vain juuri ja juuri työkuntoinen. Isää ei lasten hyvinvointi huolettanut, koska Sini haki ja sai apua tilanteeseensa. Lähivanhemmuutta lasten isä ei missään vaiheessa itselleen halunnut.

Sini parantui masennuksestaan niin hyvin, että lastensuojelun asiakkuutta ei enää tarvittu. Hän pystyi myös hankkimaan omistusasunnon itselleen ja lapsilleen. Elämä alkoi tuntumaan hyvälle ja hänen polyamorinen parisuhdekin oli jo kestänyt vuosia ja antoi Sinille tarvittavaa voimaa selvitä haastavista elämäntilanteista.

Isä vaatii huoltajuutta oikeudessa

Aivan yhtäkkiä, kuin puun takaa, Sini kertoo, lasten isä vaati lähihuoltajuutta itselleen. Sini ei sitä halunnut tälle antaa, eihän tilanne ollut mitenkään mennyt huonommaksi vaan pikemminkin päinvastoin. 

Isä vetosi Sinin masennukseen ja lastensuojelun asiakkuuteen. Hän sanoi, että oli huolissaan lastensa hyvinvoinnista, koska Sini ei vastannut puhelimeen, hävitti tavaroita ja oli hajamielinen. Ei tällainen voinut olla hyvä äiti. Ei mitenkään.

Sini oli pöyristynyt. Mikään noista perusteista ei pitänyt paikkaansa, koska hän oli parantunut masennuksestaan jo vuosia sitten ja lastensuojeluasiakkuuskin oli päättynyt tuolloin. Oikeuteen tueksi hän ei saanut lääkärin lausuntua voinnistaan, koska hänellä ei ollut ollut minkäälaista hoitosuhdetta enää vuosiin. Lisäksi hänet leimattiin oikeudessa yhteistyöhaluttomaksi, varsinkin, kun usein jätti vastaamatta puhelimeen.

Perusteita olivat muun muassa Sinin terveydentila ja isän luona oleva sisarpuoli sekä vakaa ja tavallinen parisuhde.

Lapset muuttivat oikeuden päätöksellä isänsä luokse. Perusteita olivat muun muassa Sinin terveydentila ja isän luona oleva sisarpuoli sekä vakaa ja tavallinen parisuhde. Lastensuojelun olosuhdeselvitys ilmoitti molempien kotien olevan asuinkelpoisia lapsille. Oikeus näki kuitenkin isän paremmaksi lähihuoltajaksi, vaikka lastensuojelu puolsikin Siniä lähivanhemmaksi, koska tämän kotona oli turvallisia aikuisia ja Sinillä vakaa parisuhdekin. Lisäksi Sini oli hoitanut jo vuosia lapsia ilman, että lasten hyvinvoinninsta olisi tarvittu olla huolissaan.

Etä-äidiksi vasten tahtoa

Elämä etä-äitinä oli aluksi kamalaa, Sini kertoo. Ikävä oli kova, vaikka hän näkikin lapsia vuoroviikoin. Lisäksi rahahuolet painoivat, koska nyt hän maksoi sekä useasta lapsesta elatusmaksuja että lainaa omistuasunnosta, jonka oli hankkinut perheelleen.

Hän ei voinut ymmärtää, miksi nyt usean vuoden jälkeen isä vaati itselleen lähivanhemmuutta. Kun Sini oli ollut huonoimmassakin kunnossa masennuksensa takia, ei isää ollut huolettanut lastensa hyvinvointi. Eikä häntä ollut haitannut, että lastensuojelu oli ollut lasten elämässä mukana.

Sini oli hoitanut lapsiaan todella hyvin olosuhteista huolimatta, eikä hän ymmärtänyt oikeuden päätöstä. Lisäksi häntä painoi, että häntä kutsuttiin yhteistyöhaluttomaksi ja -kyvyttömäksi.

Isällä oli paljon taloudellista varallisuutta, nyky-yhteiskunnan mittapuiden mukaan tavallinen parisuhde, kallis asianajaja ja sisarpuoli lapsilleen. Sini näkee nämä ehkä perusteluiksi sille, miksi isä sai lähihuoltajuuden. Sinillä taas oli hänelle määrätty ilmainen oikeusavustaja, jonka avulla hän sanoo saaneensa vain lastensa elatuskulut maksettavakseen ja menetetyn lähivanhemmuuden.

Sini oli ollut jo kuusi vuotta polyamorisessa suhteessa, joten lasten isälle tämä suhde ei ollut yllätys. Sinistä kuitenkin tuntui, että tämäkin oli yhtenä perusteluna oikeudessa, että lapset muuttivat isänsä luokse.

Miten selvitä ja saavuttaa onnellisuus

Sini päätti kahden vuoden suremisen jälkeen käsitellä surunsa aktiivisesti.  Vaikka tämä olikin haasteellista, sen jälkeen hän pystyi keskittymään paremmin elämän positiivisiin puoliin. Hän muutti kumppaninsa ja tämän perheen luokse, jossa hänenkin lapsensa viihtyivät hyvin. Hän myös aloitti aktiivisen treenaamisen ja opiskelut työnsä ohella. 

Hän päätti nauttia etä-äitydestään. Hän alkoi panostaa omaan hyvinvointiinsa, omiin unelmiinsa ja mieluisiin juttuihin sen sijaan, että pakenisi suruun. Tämä on toiminut hänellä hyvin.

Hän päätti nauttia etä-äitydestään.

Viikonloppuisin hän on etä-äiti, jonka luona lapset saavat vain nauttia olostaan, herkutella ja saada koko äidin huomion itselleen. Hän nauttii etä-äitiyden parhaista puolista ja se tuntuu nykyään jo todella hyvälle.

Lapset viihtyvät isänsä luona ja voivat siellä hyvin. Sinin suhde lapsiin on lämmin ja rakastava. He kaikki ovat yhdessä "kylän oudoin perhe", ja heille tämä tyyli elää tuntuu omalle.

Hänen hajamielisyydelleen ja tavaroiden hukkaamisellekin löytyi syy, kun hänellä diagnosoitiin ADHD. Sen jälkeen on ollut helpompi itsekin ymmärtää, miksi elämä tuntuu välillä kovin kaoottiselle. Ja nyt Sini tietää, ettei ollut yhteistyökyvytön tai -haluton. Hänen sairautensa vaikutti osaltaan hänen toimintaansa oikeudenkäynninkin aikana muun muassa siksi, ettei voinut vastata puheluihin kännykän ollessa hukassa. ADHD ei estä täysimääräistä vanhemmuutta, joten huolissaan Sini ei ole diagnoosistaan.

Nykyään hän ei osaa sanoa, haluaisiko enää olla lähiäiti. Elämä on asettunut uomiinsa näin.

"Parasta on, että nyt nautin tästä tavastani olla tällainen äiti."

Syytä tähän kaikkeen tapahtuneeseen tuskin koskaan ehkä edes löytyy.  Lastensuojelun asiakkaana Sinistä ja lapsista raportoitiin lasten isälle. Kun asiakkuus päättyi, kontrollointi Sinin elämään väheni. Tämä saattoi ärsyttää lasten isää. Tai ehkä Sinin omistusasunnon osto oli tälle liikaa, kun hän itse maksoi elatusmaksuja lapsistaan Sinille. Myös Sinin polyamorinen suhde voi olla taustalla sille, ettei ex-mies hyväksy Siniä lastensa lähivanhemmaksi.

Syytä ei ehkä tarvitsekaan edes löytää. Pääasia on, että Sini on löytänyt viimein tasapainon elämäänsä.

*

Lue myös tekstini Kermat päältä!, jossa kerron, kuinka etä-äitinä nauttii yleensä niistä parhaimmista puolista äitiydestä, kun ei saa olla mukana lapsensa arkielämässä.

Lisätietoa ADHD:sta saa ADHD-liiton sivuilta.

Tietoa polyamoriasta Polyamoria - monisuhteisuusyhdistys ry:n sivuilta.

 

 

Terveisin, Etä-äiti

Seuraathan jo Facebook-sivujani?

 

Kuva: Pixabay
 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperheen elämästä, masennuksesta, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook-sivuni

Instagram

Twitter

 

Haluaisitko tehdä kaupallista yhteistyötä blogistin kanssa? Ota yhteys Sanomaan: kaupalliset.ratkaisut@sanoma.com

Teemat

Blogiarkisto

2018
Tammikuu
2017

Kategoriat

Instagram