Kirjoitettu 18.4.2017

Ennen kuin voin kirjoittaa etä-äitiydestä, pitää minun valaista aihetta etävanhemmuudesta; etä-äitiys kun on yksi etävanhemmuuden muoto.
 

Etävanhempien liitto kertoo kertoo, että “puhekielessä on muodostumassa jo vakiintuneeksi tavaksi kutsua sitä vanhempaa, joka asuu erillään lapsesta, etävanhemmaksi”. Eli siis selkosuomella: kun pariskunta eroaa ja heillä on lapsia, menevät ne lapset väkisinkin jonnekin asumaan. Se jonnekin on lähivanhempien paikka ja vanhempi, kenen luona lapset vähemmän asustavat, ovat etävanhempia.

Tämän jälkeen päätetään, riitaisesti tai sopuisasti, yksin- tai yhteishuoltajuudesta.

Yhteishuoltajuudessa etävanhemmalla on oikeus saada samat tiedot lapsensa elosta kuin lähivanhemmallakin ja lapsen passiin, nimenmuutokseen ja ulkomaille muuttoon tarvitaan etävanhemman suostumus. Yhteishuoltajuudessakin etävanhemmalla on elatusvelvollisuus.

 

Tämän jälkeen päätetään, riitaisesti tai sopuisasti, yksin- tai yhteishuoltajuudesta."

Etä-äiti lisää tähän vielä, että Kela katsoo lähivanhemman yksinhuoltajaksi, kun lapsen kirjat ovat vain yhden vanhemman osoitteessa (eipä ne kahdessa osoitteessa edes voisikaan olla). Tällöin on etuutettu saamaan muun muassa yksinhuoltajakorotusta lapsilisään. Yhteiskunnan kannalta vanhemmat kuitenkin usein silti ovat yhteishuoltajia. Yksinhuoltajuus laillisessa merkityksessään tarkoittaa, että vain tällä yhdellä vanhemmalla on oikeus päättää lapsen asioista.

Ja yleensähän etävanhemmat ovat isiä. Tai ovat hyvin pitkään olleet. Edelleen on vallalla käsitys, että tässä tilanteessa (kun vanhemmat pistävät haarukat ja veitset jakoon) lapset asuvat äitinsä kanssa ja käyvät isänsä luona joka toinen viikonloppu tai ehkä harvemminkin. Itse asiassa tämä ajatusmalli on erittäin vahva ja tiukassa edelleen.

 

"Ja yleensähän etävanhemmat ovat isiä."

 

Ei väliä sillä, että kohta elämme 2020-lukua, ja yhteiskuntamme on jo hyvinkin tasa-arvoinen ja edistyksellinen monella tapaa. Tänä vuonna hyväksyttiin maassamme tasa-arvoinen avioliittolaki, on lesboäitejä, lesboisiä, sateenkaariperheitä, yh-homoisiä, transsukupuolisia vanhempia, monikulttuurisia perheitä, hulluja perheitä, kaikenlaisia perheitä. Silti. Etä-äitiys on lähes tabu.

 

 "Etä-äitiys on lähes tabu."

 

Näistä lähtökohdista lähtee Etä-äiti kirjoittamaan blogiansa. Etä-äiti- blogin kirjoittaja on yhteiskuntamme kummajainen: etä-äiti, tuo etävanhemmuuden halveksittukin alalajike.

Terveisin, Etä-äiti, kummajainen

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2018
Huhtikuu
Tammikuu
2017