Itsehän lähdit, mitäs sinä siinä itket? Kuva: Panu Pälviä

Erossa yleensä toinen on jättävä osapuoli ja toinen jätetään. Jätetyn surun, järkytyksen ja vihankin monet ymmärtävät. Mutta saako jättäjäkin surra eroa?

Kun sanoo toiselle "Mä jätän sut" tarkoittaen sitä, tuntuu se pahalle. Tietää, että satuttaa toista. Tietää, ettei toinen tiennyt, että ero on tulossa. Tietää, että toisen maailma menee murskaksi.

Olen ollut jättäjä, monta kertaa. Minä tein eropäätöksen, minä sanoin siitä toiselle. Se on joka kerta yhtä kamalaa. Sitä miettii, pohtii, käy läpi useita vaihtoehtoja ja kun on tehnyt päätöksen, miettii, miten asian sanoo. Milloin, missä? Miten toinen reagoi? Vihaako hän nyt minua?

Olenko suhteen pahis? Onko jättäjä aina kamala? Saanko minä edes surra?

Tuhannet ajatukset pyörivät tuolloin päässä. Olenko suhteen pahis? Onko jättäjä aina kamala? Saanko minä edes surra? 

Olen kuullut paljon pahaa jättämispäätöksen jälkeen. En suhteeni toiselta osapuolelta, mutta muilta: miten VOIT tehdä noin toiselle? Mikä sua vaivaa? Miten sä voit loukata toista noin paljon? Itsehän halusit lähteä, miksi olet surullinen?

Olen jokaisen eroni jälkeen ollut valtavan surullinen. Vaikka olen tiennyt, että ero on ollut ainoa vaihtoehto, ei sen päätöksen tekeminen ja ääneen sanominen ole mitenkään sen helpompaa silti. Olen jokaisessa suhteessani ollut täysillä mukana ja ollut valtavan surullinen, kun ne ovat päättyneet. 

Jättäjän rooli on hyvin vaikea. Monimutkainen.

Jättäjän rooli on vaikea. Monimutkainen. On oltava rohkea ja kohdattava toisen viha tai suru. On puolusteltava itselleen, toiselle ja muille päätöstään. On ehkä piiloteltava omaa surua. Koska sitä toistahan tässä satutettiin.

Erossa ajaudutaan usein ajattelemaan, että tuolla toisella on HELPOMPAA! Yleensä jättäjästä ajatellaan näin. Mutta jättäjällä voi olla paljon vaikeitakin tunteita: syyllisyyttä, itsesyyttelyä, itsensä ruoskintaa. Älä siis sano jättäjälle, että hyvähän sinun on olla, itse halusit pois. Asia on paljon monisyisempi, kuin helppojen hyviksen ja pahiksen roolien jako.

"Vaikka mielellään ajattelisi, että erossa on jättäjä tai jätetty ja että ensimmäiset tuntevat eron kohdalla näin, ja jälkimmäiset noin, on eron kuva ja kokemus tosiasiassa huomattavasti moniulotteisempi." Parisuhdetyöntekijä Marianna Stolbow "Erosta eteenpäin" -kirjassaan.

Vasta nyt kunnolla eroasioita miettiessäni olen antanut itselleni armoa ja anteeksiannon: ero ei ole yksinkertainen asia ja jättäjä ei ole automaattisesti se paha osapuoli. Eikä automaattisesti myöskään se jätettäväkään. Erot ovat monimutkaisia labyrintteja. Ei niihin helppoa ratkaisua voi antaakaan ja niiden käsittelykin kestää kauan.

Lue myös:
Ero on aina kriisi mutta mahdollisuus myös uuteen
Olen ollut 4 kertaa kihloissa ja kaksi kertaa naimisissa
Monimutkainen parisuhde-CV

Nyt voin sanoa itselleni: anna anteeksi Helka itsellesi. Et ole paha.

Terveisin Helka

Facebook II Instagram

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

SiruH
1/2 | 

Niin totta. Se, mistä harvoin kuulee puhuttavan, on se, että todella vaikeastakin parisuhteesta, narsistisesta tai väkivaltaisestakin, suhteesta eroava voi kokea silti vaikeita tunteita. Hän suree yhtälailla odotuksiensa pettymistä, mutta ehkä myös kokee surua kaltoinkohdellun minänså vuoksi. Silti usein kuulee ihmettelyä, että minksi sä nyt suret, hyvä vaan kun pääsit pois. Todellisuudessa voi olla ensimmäinen tilanbe jopa vuosiin, kun eronneella on tilaa ilmaista tunteitaan.

Vuoden Äiti
2/2 | 

Joskus sen jättäjän on vain jätettävä (oltava se, joka päättää, että erotaan), koska jätettävä osapuoli ei uskalla olla rehellinen: hänkin haluaa eroa, mutta jättää "likaisen työn" eli suhteen päättämisen toiselle. Ja tällaisessa tilanteessa se jätetty voikin itse asiassa päästä henkisesti helpommalla, kun ei tarvitse tehdä päätöstä ja jättäjä kärvistelee syyllisyydessä (puhumattakaan siitä, että jätetty saa ympäristön sympatiat). Mutta ikäviähän eroamiset ovat, että tiedä siitä helppoudesta nyt sitten kenenkään kohdalla. :) Minä olen eronnut kerran ja siinä oli ihan tarpeeksi p*skaa koko loppuelämäksi. :) 

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoittaja: Helka Belt

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
Syyskuu
Huhtikuu
Tammikuu
2017