Olen valitettavasti nähnyt pieneen lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Tähän tilanteeseen on onneksi puututtu ja asia on käsittelyssä viranomaisilla.

Viattoman ja puolustuskyvyttömän lapsen hätä koskettaa ja riipaisee paljon enemmän kuin mikään muu.

Lapseen kohdistuva väkivalta lamaannuttaa hengityksen ja saa ahdistuksen nousemaan. Viattoman ja puolustuskyvyttömän lapsen hätä koskettaa ja riipaisee paljon enemmän kuin mikään muu. Lapsen kyyneleet saavat omatkin kyyneleet vuotamaan, haluaa ottaa lapsen syliin ja lohduttaa. Sanoa, että kaikki muuttuu vielä paremmaksi.

On pakko kysyä ja ihmetellä: Mikä saa aikuiset käyttämään väkivaltaa pieniä lapsia kohtaan? Väkivalta on aina väärin, mutta lapsiin kohdistettuna se saa raivon nousemaan mielessä. Lopeta, heti, tekisi mieli huutaa.

Traumat, jota lapselle väkivallasta aiheutuu, voivat kestää koko loppuelämän. Lastenpsykiatri Janna Rantala kirjoitti Ylen artikkelissa vaikutuksista, mitä väkivallalla on lapseen. Se aiheuttaa turvattomuutta ja ahdistusta sekä vaikuttaa älykkyysosamäärän kehitykseen. Lapsi voi masentua ja syrjäytyä, muuttua pelokkaaksi ja luottamus aikuisia kohtaan vähenee. Lapsi voi muuttua itsekin aggressiiviseksi ja voi kasvaa väkivaltaa käyttäväksi aikuiseksi. On kiistaton tosiasia, miten väärin lapsiin kohdistuva väkivalta on ja sillä on aina pitkäkestoiset vaikutukset.

  • "Väkivallan vaikutukset ovat suuret ja muokkaavat koko lapsen persoonaa. Väkivaltaa kokeneet tuntevat usein selittämätöntä ahdistusta ja raivoa, sekä voimakasta syyllisyyttä, ikään kuin olisivat itse aiheuttaneet tai ansainneet väkivallan. Nämä tunteet eivät useinkaan jää vain lapsuudenkokemuksiksi, vaan seuraavat mukana koko elämän", Rantala kirjoittaa.

Jotkut voivat kyllä olla väkivallan käyttöä vastaan, kun se kohdistuu aikuiseen, mutta pitää lapseen kohdistuvaa väkivaltaa jotenkin hyväksyttävämpänä. Tukistaminen, luunapit, ravistaminen, repiminen ja käden puristaminen ovat hyväksyttäviä rangaistuksen muotoja. Kun lapsi on ärsyttävä, on joskus otettava voimakkaammat keinot käyttöön, voi vanhempi sanoa. Mikä tekee lapsesta vahvemman kestämään väkivaltaa kuin aikuisen? Päinvastoin, lapsi osaa käsitellä sitä vielä vähemmän.

En hyväksy minkäänlaista fyysistä kasvatusta tai fyysistä rangaistusta lastenkasvatukseen liittyvänä.

En hyväksy minkäänlaista fyysistä kasvatusta tai fyysistä rangaistusta lapsenkasvatuksen tai rangaistuksen keinona. Näen sen väkivaltana lasta kohtaan. Myös huutaminen on väkivaltaa ja tunnen valtavaa syyllisyyttä, jos huudan lapsilleni, mitä onneksi harvoin tapahtuu. Ruumiillinen kuritus oli aikaisemmin, vielä jopa omille vanhemmillemme, tavallinen kasvatuksen muoto, Rantala jatkaa artikkelissaan. Lapsen lyöminen oli hyvin tavallistakin. Onneksi asenneilmapiiri on muuttunut ja se nykyään nähdään tuomittavana.

Lapsi on viaton, hento ja arvokas ihmisolento. Heillä, kuten meillä kaikilla, on kiistaton oikeus koskemattomuuteen. Väkivalta lasta kohtaan on julmaa ja anteeksiantamatonta. Suojelkaamme kaikkia lapsia väkivallalta.

 

Terveisin, Etä-äiti

Seuraathan jo Facebook-sivujani?

 

Kuva: Panu Pälviä

 

Kommentit (1)

Vierailija

Hyväksyviltä pitäisi kysyä ovatko valmiita ottamaan saman kohtelun vastaan töissä pomoiltaan jos ovat mokanneet. Vähän läimäystä sinne ja ravistelua tänne.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2018
Huhtikuu
Tammikuu
2017