Kuva: Panu Pälviä

Äitienpäivä oli ja meni. Siihen kasautui paljon odotuksia. Etukäteen hehkutin, että saan olla lapsieni kanssa. Ja sainkin. Kaiken olisi pitänyt olla hyvin.

Äitienpäivänäkin äiti voi väsyä

Jos katsoo vaikkapa Face-sivujani, voisi kuvitella, että äitienpäivän aamuni oli täydellinen. Lapset olivat kanssani, ei ollut kiire minnekään, teinikin suostui tulemaan jopa kahdeksi yöksi. Mutta. Totuus oli jotain muuta. Jotain muuta, mitä somesta sai irti. Some ei useinkaan kerro ihan sitä oikeaa olotilaa, ei myöskään tässä tapauksessa.

Koska kuka kehtaa laittaa Faceen äitienpäivänä statuksen, että lapset ärsyttää ja heille suuttui? Että olo on huono ja jotenkin ärtynyt? Etä-äiti varsinkaan. Nyt nautitaan!, pitää huudahtaa. Pitää unohtaa omat olot, murheet, ärtymykset ja olla läsnä 110-prosenttisesti, kuten lupasin.

Äiti kokee monenlaisia tunteita ja ne tunteet voivat tulla esiin juhlapäivänäkin.

Nautinkin. Ja olin äärimmäisen onnellinen, että sain olla heidän kanssaan ja he halusivat ja pystyivät luonani olemaan. Mutta ei äitienpäivä ole sen kummallisempi päivä kuin muutkaan. Äiti kokee monenlaisia tunteita ja ne tunteet voivat tulla esiin juhlapäivänäkin. Juhlassakin voi väsyttää ja olla apea. Se on sallittua. Sallin sen itselleni, kuten sallin joka päivä muutoinkin kaikki äitiyden tunteiden tulla, sellaisena kuin ne ovat; vahvoina ja väkevinä, vaikeina tai ihanina.

Some antaa virheellisen kuvan

Äitienpäivän kynnyksellä koko someseinä on pullollaan iloa ja äitiyden riemua. Jossain vaiheessa se voi alkaa tuntua ahdistavalta: Tuleeko omasta päivästäni nyt täydellinen? Saanko nauttia tarpeeksi? Muistanko nauttia jokaikinen sekunti? 

Muistanko päivittää heti aamusta, miten lapsi tulee halaamaan ja antamaan lahjan? Jos en, luuleeko joku nyt, etten ole kiitollinen näistä lapsistani? Entä jos päiväni onkin vähän huono? Kehtaako sitä sanoa?

Ja sitten voi tulla krapula. Somehehkutuskrapula.

Kun itse päivä sitten saapuu, voivat odotukset olla hurjat. Ja sitten voi tulla krapula. Somehehkutuskrapula. Ihan tavallinen päivähän tämä loppujenlopuksi kuitenkin on. Jokainen päivähän tässä äitejä ollaan.

Hermostuin lapsilleni, vaikka kuinka oli äitienpäivä

Olin väsynyt ja poikani heräsi aikaisin. Uhmaikäisen uhmakohtaukset olivat pahimmillaan. Teini heräsi ja se kaaos, jonka hän saa aina aikaiseksi vain kävelemällä makuuhuoneesta olohuoneeseen, hermostutti. 

Lähdin lenkille. Äitienpäivänä. Jätin lapset keskenään. Siinä sitä satakymmenenprosenttisesti läsnäoloa sitten.. Ajattelin, että vähän jos höyryjä päästelisin, niin helpottaa. No, tulin kotiin, ja sama meno täällä jatkui. Ei helpottanut. Istuin sängyn laidalle hikisenä ja meinasin purskahtaa itkuun. Mikä minua nyt vaivasi! Teini koetti toppuutella uhmakasta pikkuveljeään, joka kiukkusi kuka ties mistä tällä kertaa. Totuus oli jälleen tarua tavallisempaa: ei äitienpäivä estä ärtymyksen tunteita, jos ne ovat tullakseen.

Minulla on uhmaikäinen ja teini-ikäinen lapsi. Heidän ikäkausiinsa kuuluu tällaisia piirteitä. Toiseen kuuluu sitten toisenlaisia. Eivät he sitä tahallaan tee, yhtäkkiä ajatus pulpahti mieleeni. He ovat MINUN lapsiani. Uniikkeja.

Pienempi juoksi pian takaisin ja halasi: "Kaunis, ihana äitini", ja antoi suukon poskelle.

Astahdin sängynlaidalta pois ja halasin. "Anteeksi", sanoin. Ei se mitään, he huikkasivat ja juoksivat leikkimään. Pienempi juoksi pian takaisin ja halasi: "Kaunis, ihana äitini", ja antoi suukon poskelle.

Äitienpäivänäkin olen äiti. Sellainen äiti, joka joskus hermostuu. Mutta rakastaa lapsiaan. Ei äitiyttä hermostumattomuudella mitata. Tai yhden päivän tunnelmalla.

Vaan tunteella sydämessä.

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2018
Huhtikuu
Tammikuu
2017