Poikani isä laittoi viestiä ja kuvan: "Ostin tällaiset kengät. Ovat gore-texiä. Talveksi tarvitsee varmaan kanssa. Ostatko sä ne?"  Olen kertonut aiemmin, ettemme ole tarkkaan määritelleet, kuka ostaa mitkäkin vaatteet ja milloin. Jotenkin meillä on arjessa solahtanut normaaliksi käytännöksi, että se ostaa, joka huomaa puutteen.

Tuohon Instagram-postaukseeni tulikin todella hyvä kommentti: Olen onnekas, kun meillä sujuu asiat näinkin hyvin, ja tiedän sen. Siksi halusinkin kiittää lapseni isää ihan näin julkisestikin tästä. Asioista, olivatpa ne mitä tahansa, ei tarvitse riidellä. 

Monella on valitettavasti huonompi tilanne. Vaatteet ja isommat hankinnat ovat ainainen kiistan aihe, ja joskus joudutaan laskemaan tarkkaankin, kuka on ostanut ja mitä, varsinkin, jos toinen kokee tilanteen epäreiluksi. Keräsin joidenkin eroperheiden vanhempien mietteitä siitä, miten heillä vaatteiden ja muiden tavaroiden hankintä on järjestetty.

Eroperheiden vanhemmat kertovat

  • Meillä riidellään jatkuvasti vaatteiden ostamisesta. Lasketaan tarkkaan, kuinka paljon kukakin saa elatusmaksuja, lisiä, kuka osti viimeksi, paljonko sukat maksoivat, oliko hattu viisi vai kuusi euroa. Ostaisin kaikki itse ja pääsisin eroon tästä kiistelystä, mutta ei mullakaan rahaa puissa kasva.
  • Meillä vaatteet lapselle ostaa mummo. Onneksi näin, riitaa tulisi varmasti eksän kanssa, tästäkin.
  • Meillä minä ostan vaatteet. Ei se eks edes tietäis, mitä pitäisi ostaa. Saan elarit, ei ne kyllä vaatekuluihin riitä, mutten jaksa asiasta riitaa vääntää.
  • Meillä ostetaan vuorotellen isot ostokset, kuten talvihaalarit. Kaikkia sukkia ja lapasia ei todellakaan lasketa, kumpi on ostanut.
  • Minä ostan vaatteet. Lasten isä onneksi antaa rahaa vaatteisiin, joskus pyytämättäkin.
  • Minä ostan kaikki vaatteet, kuittia vastaan eksä antaa rahaa. Menköön näin.
  • Molemmat ostaa omiin koteihinsa omat vaatteet. Eipähän tuu riitaa.
  • Minä etävanhempana maksan elareita, mutta lapset kulkee silti rikkinäisissä vaatteissa. Ostan sitten kuitenkin aina uusia vaatteita lapsille. Mitähän se lähi niillä elareilla sitten ostelee..

Lue myös:
Vuoroviikkolapsemme arjen järjestelyt
Vuoroviikkolapsi ikävöi isäänsä
Lapsi siirtyy sopimuksen mukaan kodista toiseen, vaikka olisi kipeänä

Miten teillä on erolapsen tavarahankinnat järjestelty? 

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (4)

Mävain
1/4 | 

Lähivanhempana olen ostanut kaikki vaatteet ym. Jopa mopokortit.Isän mielestä hänen ei tartte ostaa mitään kun hän maksaa elareita. No eihän ne kaikkeen riitä mut olkoon. Pääsen näin helpommalla.

Emssu4
Liittynyt23.9.2018
2/4 | 

Meillä pääosin minä ostan kaikki vaatteet. Lapsia on kolme kouluikäistä ja kasvu hurjaa. Vuoroviikko asumista harjoitamme,ja lapset ottavat äidin luota aina isä viikon vaatteet mukaan.
Isä ei maksa elareita, eikä osallistu mihinkää kustannuksiin- hän ei halua lapsista itselleen menoja, vaikka saa ylläpito korvauksen.
Näin ollen minä ostan myös hygi tarvikkeet isälle lapsia varten, säästän omaa mielenterveyttä ja tiedän että lapsille on puhtaat vaatteet kouluun,tai ainakin edellytykset niille myös isän luona.
Sen verran isä voi osallistua vaatehankintoihin että sukkia on arsenaali hänen luonaan.
En enää asiasta viitsi riidellä, aina on jotenkin lapset saanut vaatetettua.

Lähi-äiti
3/4 | 

Aikanaan sovittiin että etävanhempi osallistuu lasten isompiin hankintoihin. Niitä isompia hankintoja ei hänen mielestään sitten koskaan tullut, eli mihinkään ei osallistunut. Tavarat ja vaatteet joita hän lapsille osti, jäivät hänen luokseen odottamaan seuraavaa vierailua kahden viikon päästä. Meille niitä ei saanut ottaa mukaan.
Joskus ehdotin että maksettaisiin lasten harrastukset puoliksi, kun kumpikin lapsista olisi halunnut aloittaa saman harrastuksen. Vastaus kuului että hän maksaa elatusapua ja sen pitää riittää. Elatusavun määrä oli määritelty Kelan maksaman minimi-elatustuen suuruiseksi hänen tulojensa takia. Vuosia myöhemmin selvisi että hän oli tehnyt myös toista työtä, ilman verokorttia. Maksukykyä olisi siis kyllä ollut.

Yksi lähiäiti
4/4 | 

Minä ostan lapselle sisävaatteet, joita käyttää minun luonani, sekä ulkovaatteet, jotka kulkee mukana. Isänsä hankkii sitten omaan kotiinsa vaatteet. Aikoinaan eron jälkeen lapsi kulki aina vaatekassin kanssa, mutta se oli isän mielestä liian rasittavaa. Joten valitsi näin.

Lapsen isä maksaa elarit, jotka ei tosin ole kauhean suuret.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoittaja: Helka Belt

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
Syyskuu
Huhtikuu
Tammikuu
2017