Kirjoitukset avainsanalla etäisä

Lapsikaappaus on rikos

Lapsikaappaus on rikos, jossa lapsi pidetään erossa toisesta vanhemmastaan ilman tämän vanhemman suostumusta. On valitettava tosiasia, että kaappaukset ovat tilastojen mukaan lisääntymässä. Kaikkia tapauksia ei myöskään raportoida, esimerkiksi jos lapsi täyttää 16-vuotta kaappauksen aikana tai toinen vanhempi ei ilmoita kaappauksesta. 

Suomessa kyse on lapsikaappauksesta, jos alle 16-vuotias ja pysyvästi Suomessa asunut lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty palauttamatta Suomeen tapaamisoikeuden jälkeen. Vuonna 2016 67 lasta kaapattiin Suomesta tai Suomeen. Vuonna 2015 luku oli 50. Heistä 21 palautettiin joko oikeuden päätöksellä tai vanhempien keskinäisen sovinnon kautta. Kaappaajina ovat yhtä usein isä tai äiti.

  • "Lapsikaappaus on aina myös ihmisoikeusloukkaus. Lapsen erossa pitäminen toisesta vanhemmastaan, lapsen väärinkäyttö, julmuudelle tai laiminlyönnille altistaminen ovat kaikki ihmisoikeusrikkomuksia. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista katsoo lapsen edun pitävän sisällään oikeuden saada tuntea vanhempansa (artikla 7), olla heidän hoidettavaan tai elää yhdessä heidän kanssaan (artikla 9). Kaapatut lapset ry

Jos lapsi kaapataan Suomen sisällä, kyse on omavaltaisesta huostaanotosta. Siinä lapsen vanhempi tai joku muu lapselle läheinen henkilö ottaa lapsen omavaltaisesti huostaansa tai jonkun muun henkilön huostaan. Se voi tarkoittaa lapsen palauttamatta jättämistä oman hoitovuoronsa päätteeksi. Tämäkin on laissa rangaistava teko.

"Minun lapseni kaapattiin ulkomaille"

Minulle tarinansa kertoi isä, jonka lapsi on kaapattu ulkomaille. Hän ei tiedä, milloin näkee lastansa seuraavan kerran. Lapsen äiti on vei heidän yhteisen 2-vuotiaan lapsen noin vuosi sitten ulkomaille kertomatta tästä mitään isälle. Isä sai tietää lastensuojeluviranomaisten kautta, että lapsen osoite on muutettu pysyvästi ulkomaille ja tämä tieto tuli hänelle tietenkin valtavana järkytyksenä. Maistraatin tulisi ilmoittaa yhteishuoltotilanteessa lapsen osoitteen muutoksesta myös etävanhemmalle, jos lapsi muuttaa uuden kunnan alueelle saati ulkomaille, mutta näin ei aina kuitenkaan valitettavasti tapahdu. Tässä tapauksessa on käynyt näin.

Äiti on saanut syytteen lapsikaappauksesta. Lisäksi hänelle kertyy joka kuukausi sakkoja siitä, ettei hän ole tuonut lasta sovittuihin tapaamisiin lapsen isän kanssa. Näistä seikoista huolimatta hän ei ole palannut takaisin Suomeen tai tuonut lasta tapaamisiin. Isä ei tällä hetkellä tiedä, missä hänen lapsensa tarkalleen ottaen on, eikä pysty tekemään mitään, ennen kuin lapsi on takaisin Suomessa.

Tapahtuneiden johdosta isällä ei ole minkäänlaista suhdetta lapseensa. Hän koettaa kuitenkin mennä elämässään eteenpäin ja olla katkeroitumatta. “Minulla on tosi ikävä lastani. Haluaisin, että hän olisi minun kanssani”, isä sanoo. Jos hän saisi lapsensa yksinhuoltajuuden, olisi hänen ehkä helpompi saada lapsi takaisin kotimaahansa. Huoltajuusoikeudenkäyntiä varten on tulossa olosuhdeselvitys, joka tehdään isän luona. Kaikki tämä osoittaa, että isä tekee kaikkensa saadakseen rakentaa suhdetta lapseensa ja saadakseen lapsen takaisin ensiksi Suomeen. 

Isän mielestä kaiken kaikkiaan lasten asioita hoitavilla järjestelmillä Suomessa olisi toiminnassaan paljon parannettavaa, koska heidän tapauksessaan lapsen äiti on vienyt lapsen ulkomaille, ei ole tullut oikeudenistuntoihin paikalle, ei ole vastannut haasteisiin eikä ole tuonut lasta sovittuihin tapaamisiin, mutta on silti saanut pitää lapsen huoltajuuden. 

Kaapatut lapset ry auttaa 

Kaapatut lapset ry:n tehtävänä on auttaa ja tukea kansainvälisen lapsikaappauksen, kaappausuhan tai kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Se tarjoaa myös vertaistukea vanhemmille, joiden lapset on kaapattu ulkomaille. Se on auttanut tämän tarinan isää ottamaan selvää lapsensa tilanteesta ja keinoista, joilla lapsen saisi palautettua Suomeen. Yhdistyksen työntekijät tai vapaaehtoiset auttavat myös ottamaan yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin lapsikaappaustilanteissa ja neuvovat, mistä saada lakiapua.

Yhdistys myös antaa tietoa lapsikaappauksista ja omavaltaisista huostaanotoista. Se on Ensi- ja turvakotiliiton jäsenyhdistys.

Lähde: Kaapatut lapset ry

 

Terveisin, Etä-äiti

Seuraathan jo Facebook-sivujani?

Tekstin tarina on lyhennelmä tekstistä, jonka julkaisen kokonaisuudessaan syksyllä ilmestyvässä kirjassani.

Kuva: Pixabay

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kirjoitettu 3.5.2017

Keskustelin ystäväni kanssa etävanhemmuudesta. Hän on mies. Ja etäisä. Hänen lapsensa ovat jo lähes aikuisuuden kynnyksellä, mutta hänellä on silti hyvässä muistissa hetki, kun eron kohdatessa keskusteltiin yhteisten lasten asumisesta.

Toin esille ystävälleni kysymyksiä, jotka ovat pyörineet mielessäni varsinkin tämän blogin aloittamisen jälkeen. Ajatteleeko hän miehenä, että olisi jotenkin "parempi isä" tai olisiko joutunut "uhrautumaan", jos olisi asunut lastensa kanssa.Olen tuonut esille blogissani useampaankin otteeseen, että etä-äitiys on edelleen aika harvinaista Suomessa. Juuri tuon harvinaisuuden takia unohtuu asian toinenkin puoli. Tämä, minkä ystäväni toi esille.

Isät ovat heikommassa asemassa, kun erotilanteessa päätetään lasten asumisesta. Jos siis äiti haluaa lapsensa luokseen ja ei ole (ainakaan näkyvästi) sairas tai muutoin kykenemätön hoitamaan lapsiaan. Silloin isällä ei ole paljon mahdollisuuksia taistella lähivanhemmuutensa puolesta. Systeemi ei ole neutraali. Vaikka Suomi on hyvinkin tasa-arvoinen maa monessa suhteessa, tässä näkyy edelleen se sama, joka näkyy etä-äiteihin suhtautumisessa. Miehen ja naisen roolit perheessä yhteiskunnan koneiston näkökulmasta eivät ole samat. Äiti on se, joka hoitaa lapsensa. Ystäväni toi esille, että häneltä evättiin mahdollisuus edes tasaveroisesti keskustella lähivanhemmuusvaihtoehdosta, koska hänellä sattuu olemaan jotain vähän pidempää jalkojensa välissä kuin naisilla. Hän olisi halunnut lapsensa luokseen ja olla heille lähivanhempi. Äiti samoiten. Lapset muuttivat äidin luokse. Asiasta ei pystynyt oikein edes keskustelemaan.



"Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa. Aina."



Minusta tämä on väärin. Voisi kuvitella, että Suomessa tämä toimisi jo neutraalisti. Mutta ei toimi. Ja valitettavan usein näkee vielä sitä, että lähiäiti evää isältä mahdollisuuden edes nähdä lapsiaan niin usein kuin isä haluaisi. Lähiäiti saa määrätä perheen asioista aika vapaasti, jos näin haluaa. Täytyy olla todella vahvat perusteet sille, että äidiltä viedään määräämisoikeus näissä asioissa. Lähestulkoon koskaan näin ei käy ja isät ovat heikoilla. Tämä on erittäin valitettavaa. Toki on tilanteita, joissa isät ovat lähivanhempia ja äidillä ei ole mahdollisuutta päättää asioista lastensa suhteen. Mutta nämä ovat marginaalisia tapauksia, vielä ainakin. Itse koin heti täysin oikeutettuna ja normaalina asiana sen, että isällä on yhtäläinen oikeus pyytää lähivanhemmuutta kuin äidilläkin. Meillä päädyttiinkin siihen, että lapsemme muutti isänsä luokse. 

Isät lasten asialla ry puhuu näistä asioista, muun muassa lasten vieraannuttamisesta toisesta vanhemmasta, joka on aina väkivaltaa. He sanovat, että tavoitteena on vieraannuttamisen sanktiointi, huoltokiusaamisen estäminen, vanhempien yhdenvertainen kohtelu sekä tasavertainen vanhemmuus. Myös minä olen kirjoittanut aiemmin, mistä löytää apua huoltajuusasioissa. Apua löytyy kyllä. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa. Aina.

Terveisin, Etä-äiti

Tykkääthän jo facebook-sivuistani?

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kirjoitettu 26.4.2017

Niin usein saa perustella sitä, miksi on etä-äiti. Niin usein pitää selittää uudelleen ja uudelleen oma tilanne ja miksi asuu eri osoitteessa kuin oma lapsensa. Isien vastaavassa tilanteessa harvemmin, eikö niin? Miksi se pitää ylipäätään perustella ulkopuolisille tai toisin muotoiltuna kysymys kuuluu onko etä-äiti huono äiti kunnes toisin todistetaan? Ovatko kaikki lähi-isät huippuisiä VAIN SIKSI että ovat lähivanhempia?

On useita syitä siihen, miksi äiti päätyy etä-äidiksi. Joskus perhe katsoo sen syystä tai toisesta parhaimmaksi ratkaisuksi. Syynä voi olla esimerkiksi asuinpaikkakunta, lapsen oma pyyntö tai uudet perhetilanteet. Joskus äiti voi olla sairas ja ei jaksa hoitaa lastaan kokopäiväisesti. Joskus isä pyytää saada olla lähivanhempi ja se käy äidille. Isällä on yhtäläinen oikeus vanhemmuuteen ja lähivanhemmuuteen kuin äidilläkin. Joskus, toivottavasti harvoin mutta valitettavasti joskus, isä ottaa lapsen itselleen äidin pyynnöistä huolimatta ja äidillä ei ole syystä tai toisesta voimia taistella, joskus ehkä oikeudessakin, lapsensa lähivanhemmuudesta.

 

"Isällä on yhtäläinen oikeus vanhemmuuteen ja lähivanhemmuuteen kuin äidilläkin." 

On raskasta todistella jotenkin äitiyttään uudelleen ja uudelleen, että olen minä tässä ihan ok mutsi, vaikka lapsen osoite on isänsä luona. Eikä vain raskasta vaan ärsyttävää. Varsinkin kun meidän tilanteemme on se, että lapsi itse halusi asua isänsä luona ja me kunnioitimme lapsemme toivomusta. Olisiko se tehnyt minusta nyt sitten huippuäidin ja kaikkien hyväksynnän ansaitsevan, jos olisin sanonut että ei, ei sinulla lapsena ole oikeutta nyt tässä tuoda mielipidettäsi esille? Olisinko sillä voittanut hyvä äiti- pokaalin kotiini?

Lähtökohtaisolettamukset ovat raivostuttavia. Just saying.

Terveisin, Etä-äiti

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2018
Syyskuu
Huhtikuu
Tammikuu
2017