Kirjoitukset avainsanalla ero

Kuva: Panu Pälviä

Onko ero kahden ihmisen välinen vai usean ihmisen asia? Jos perheeseen kuuluu lapsia, koskettaa ero tietenkin myös heitä. Mutta entä lähipiiri? Onko heillä sanansa sanottavana asiaan?

Onko ero sittenkään vain kahden ihmisen kauppa?

Minä olen kokenut jotain kurjaa ja yllättävää. Kun erosin toisen lapseni isästä, menetin yhden läheisimmistä ystävistäni. Koskaan en saanut mitään selitystä. Mutta yhteydenpito loppui heti, kun ero tapahtui.

Kun tuo ero oli yksi minulle henkilökohtaisesti vaikeimmista, yllätti ja surutti minua, että menetin vielä ystävänikin. Häntä meidän eromme selkeästi kosketti, vaikka hän ei liittynyt eroomme tai parisuhteeseemme mitenkään, ainakaan omasta mielestäni.

Minulle tuli todella paha olo. Ja tuosta oli lyhyt matka siihen, että tunsin tehneeni jotain väärin. Miksi menetin ystäväni? Oliko eromme väärin hänen mielestään? Miten käsittelen erokriisin ja vielä ikäväni ystävääni kohtaan?

Miten käsittelen erokriisin ja vielä ikäväni ystävääni kohtaan?

Minun piti kohdata tosiasia: eron myötä olin menettänyt myös ystäväni.

Olisin kaivannut paljon tukea. Mutta yhtäkkiä kuulinkin ympäriltäni arvostelua. Mieti, mitä tämä tekee lapsellenne? Miksi olet noin itsekäs?

Eikö ero ollutkaan meidän perheen sisäinen asia?

Jos pariskunta on pitkään yhdessä, voi heille muodostua yhteinen ystäväpiiri. Tämän lisäksi appivanhemmat ja muut sukulaiset liittyvät suhteen aikana laajennettuun perheeseen. Yhteisten lasten kummit voivat olla yhteisiä ystäviä. Naapurusto voi muodostua läheiseksi. Kun pariskunta eroaa, koskettaa se yhtäkkiä hyvinkin laajaa ihmisjoukkoa. Tätä ei ehkä ymmärräkään, ennen kuin on itse tuossa tilanteessa. Ja se voi yllättää. Eron aikana onkin käsiteltävänä monta surullista asiaa; ei vain itse ero, mutta myös lähipiirin rikkoutuminen, menettäminen ja sen uudelleenmuotoutuminen.

Eron aikana onkin käsiteltävänä monta surullista asiaa; ei vain itse ero, mutta myös lähipiirin rikkoutuminen, menettäminen ja sen uudelleenmuotoutuminen.

Vaikka emme eläkään enää tiiviissä kyläyhteiskunnassa, jonkinlainen yhteisö meillä kaikilla on kuitenkin ympärillämme. Siksi on ymmärrettävä ja ymmärrettävää, että ero voi sattua ei vain sinuun, mutta moneen muuhunkin. Siksi ero on valtava kriisi hyvin laajastikin ajateltuna. Tämä yllätti minut.

Kun mietin asiaa enemmän ja sopivan ajan kuluttua, tämä kävi minulle tavallaan järkeenkin. Ystävä voi menettää tärkeän ystäväpariskunnan, kummilapsensa, appivanhemmat menettävät ehkä mieluisankin miniän tai vävyn. Siksi muutkin voivat reagoida voimakkaasti eroon, joka omasta mielestä olisi täysin vain oma asia. Muidenkin elämää kohtaa kriisi, kun pariskunta eroaa.

Lue myös: Erossa menee jakoon haarukoiden lisäksi ystävätkin

Minkälaisia kokemuksia sinulla on asiasta?

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Todella huonosti. Voisin sanoa monia asioita itselleni. Sinä typerys, tämä on jo kertaalleen koettu ja kokeiltu, ei se toiminut, miksi nytkään, olet selvinnyt, pääsit yli, olit onnellinen. Ja sitten tuli rakastuminen, tai rakastumisen tunne ainakin, ja kaikki sanomiset ovat turhia.

Otan vastaan tämän tuskan.

Se tapahtui. Sille ei enää jälkeenpäin voi mitään. Nyt makaan sängylläni sydän repaleisena, rikkinäisenä, silmät itkusta kiinnimuurautuneina ja otan vastaan tämän tuskan.

Harkitsin pitkään, kirjoitanko tästä heti mitään. Mutta nyt oli pakko. Kirjoittaminen on aina auttanut. On pakko päästää tämä suru ulos, kertoa se jollekin. Yksin kotona itkeminen ja tuskan viiltävän kivun tunteminen ovat yksinkertaisesti liikaa. Kirjoitan, kun en muutakaan voi. Otan vastaan sen, mitä tästä seuraa. Oliko nyt järkeä, olitpa tyhmä, ei eksään kannata tunteitaan tuhlata.

Minä tuhlasin. Ja siinä kävi nyt huonosti. Jäin yksin tunteideni kanssa. Ja en voi syyttää häntä, en ketään. Minä tunsin hetken ajan jälleen sen, mitä joskus rakkaudeksi kutsutaan.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

#sad #sadandtired #etääiti #vauvafiblogit #surullinen

Henkilön Etä-äiti (@etaaiti) jakama julkaisu

Tunteet tulivat, ja nyt niiden on mentävä.

Rakkaus voi myös sattua. Tunteet sattuvat. Suru sattuu. Eräs ystäväni sanoi, että parempi suru kuin viha. Se on totta. Mutta suru vie kaikki voimat. Viha voisi saada jatkamaan eteenpäin vaikka mikä olisi. Nytkin jatkan, mutta hitaammin, surullisena. Tunteet tulivat, ja nyt niiden on mentävä. Joten vastauksena omaan kysymykseeni voiko eksästä tulla ystävä: on se ainakin vaikeaa. Pahinta on, jos tunteet heräävät, mutta vain toisella. Minä voin kertoa, että se sattuu.

Juuri nyt herää monenlaisia kysymyksiä ja mietteitä, ehkä ensimmäisenä se, etten kelvannutkaan. En silloin, en nyt. Miksi parisuhteeni eivät onnistu? Miksi rakastan, mutta miksi se sattuu? Löydänkö koskaan onnea? Jäänkö yksin? Nämä ovat tosi vaikeita kysymyksiä. 

Mutta minä jatkan. Hetken aikaa jälleen varovaisena. Muistan nyt, miltä suru ja menettämisen tuska tuntuu.

Raastavalta.

Itkuisena, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ja vaikeampaa 💔 #etääiti #suru #vauvafiblogit

Henkilön Etä-äiti (@etaaiti) jakama julkaisu

 

Kommentit (1)

Sta85

Voimia sinulle, itse lähes samassa tilanteessa. Tällä hetkellä en osaa sanoa muuta. Ehkä aika korjaa..meidät <3

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Katsoin maanantaina Yleltä tullutta A-studio-ohjelmaa, jossa puhuttiin tällä kertaa minua kiinnostavasta aiheesta: eroista ja niiden syistä Suomessa.

Tämän voi muuttaa käänteisesti lauseeksi: jos on alhainen koulutustaso, on riski eroon suurempi.

Yle on tehnyt 29 tutkimukseen perustuvan erotestin, jossa voi käydä testaamassa, omaako korkeat eroriskit. Yksi testin kohta pisti silmään: jos olet korkeastikoulutettu, on sinulla pienempi riski erota. Tämän voi muuttaa käänteisesti lauseeksi: jos on alhainen koulutustaso, on riski eroon suurempi.

Kuulostaa aika kurjalta, jos suoraan sanotaan. Koska en niellyt tätä teesiä purematta, tutkin lisää asiaa. Löysin Helsingin yliopistossa tehdyn Elina Mäenpään väitöstutkimuksen, joka päätyi samaan lopputulokseen.

Mutta yllättäen tämä tutkimus antoi ilmiöön järkeenkäyvän selityksen: tutkimuksen mukaan korkeastikoulutetut valitsevat kumppanikseen suuremmalla todennäköisyydellä saman koulutustason omaavan, ja juuri tämä vähentää eroriskiä. Tutkimus sanoo: "Etenkin korkeasti koulutetuilla samantasoinen koulutus on yhteydessä myös pienempään eroriskiin."

  • Etenkin korkeasti koulutetuilla samantasoinen koulutus on yhteydessä myös pienempään eroriskiin. Elina Mäenpää

Tämä käy jo enemmän järkeen, eikä kuulosta niin tuomitsevalta alemman koulutuksen ihmisiä kohtaan. Suuret erot taloudellisessa toimeentulossa ovat selkeästi yksi iso riitojen syy, jatkaa tutkimus ja tämän olen itsekin omassa elämässäni huomannut. Nyt tutkimustulos kuulostaa jo paljon järkevämmälle.

Tutkimuksetkaan eivät kerro kaikkea. Kuva: Panu Pälviä

A-studiossa sanottiin myös huojentava lause: jokainen ero on kuitenkin ainutkertainen. Mikään etukäteistekijä ei tuomitse meitä väistämättä eroon. Ja vaikka mikään riskitekijä ei täyttyisi, voi ero kohdata silti ja toisin päin. Siksi tutkimukset kertovat keskiarvoja, mutteivät jokaisen tilanteen ainutkertaisuutta ja erilaisuutta.

  • Jokainen ero on ainutkertainen. Elämä on keskiarvoja ihmeellisempää. A-studio 12.11.2018

No miten sitten omat eroni? Olen korkeastikoulutettu ja niin ovat olleet parisuhteideni toisetkin osapuolet. Ero on silti kohdannut joka kerta. Joten –  ehkä ei kuitenkaan kannata liikaa tuijottaa tutkimuksia tai niiden mukaan ainakaan valita puolisoaan, tai ainakaan hylätä mahdollista seurustelusuhdetta esimerkiksi eri taloudellisen tilanteen takia. Muut tekijät vaikuttavat mielestäni enemmän parisuhteen onnistumiseen tai päättymiseen.

Eräs seurustelusuhteeni oli taloudellisesti epäsuhtainen kumppanini ja minun välillä ja tämä lisäsi ongelmia arkielämään.

Toisaalta on sanottava: eräs seurustelusuhteeni oli taloudellisesti epäsuhtainen kumppanini ja minun välillä. Tämä lisäsi ongelmia ja ristiriitatilanteita arkielämään. Koulutustason samankaltaisuus ei niinkään lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta, vaan kukkaroiden paksuuden ero lisäsi vaikeuksia jokapäiväiseenkin elämäämme. Joten jonkinlaiseen samankaltaiseen lopputulokseen voin omien kokemusteni kautta päätyä kuin edellä mainittu tutkimuskin.

Tärkeintä taitaa kuitenkin olla avoimuus ja rehellinen puhe, kuten Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntija Päivi Hietanenkin sanoi A-studion haastattelussa. Jos eroajatuksia alkaa nousta, kannattaa niistä puhua rehellisesti ja avoimesti kumppanille.

Ehkä ei kuitenkaan kannata liikaa tuijottaa tutkimuksia tai niiden mukaan ainakaan valita puolisoaan.

Tuo kuulostaa jo paljon paremmalta ohjeelta kuin mahdollisten eroriskitekijöiden tuijottelu. Vaikka tuon Ylen testin tekeminen silti houkutteleekin. Muistetaan kuitenkin, että tosielämä on keskiarvoja ihmeellisempää, kuten Hietanen jatkoi Ylen haastattelussa. 

Siksi otsikon kysymykseen, miksi Suomessa erotaan, voidaan etsiä vastausta tutkimuksista, muttei niiden perusteella voi saada yksiselitteistä vastausta ainutlaatuisiin tilanteisiin. Miksi näin on? Koska me kaikki olemme yksilöitä ja tuomme omat ennalta-arvaamattomatkin mausteemme jokaiseen parisuhteeseemme. Kaikkea ei voi kuitenkaan ennakoida. Yllätyksiäkin sattuu.

Tuli ero tai ei.

Lue myös: Voiko ero olla koskaan hyvä?

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Kommentit (3)

NiiA

Hei! Olen hetken aikaa seuraillut sinua instassa ja lukenut blogiasi.
Kirjoitat aika paljon eroasioista (mikä on ymmärrettävää)... mutta mietin että koska kirjotat paljon eroista, niin oletko itse päässyt jo yli kaikista eroista? Tai että oletko pystynyt käsittelemään erot loppuun asti? Itsestä tuntuisi hankalalta päästä erosta/eroista yli jos niitä joutuisi miettimään koko ajan ja vielä kirjoittamaan niistä.
Vai onko eroista kirjoittaminen juuri sulle tapa käsitellä niitä ja päästä yli?
Enkä siis mitenkään pahalla tätä kysy, vaan silkasta mielenkiinnosta!
Olet mahtava persoona ja tykkään lukea sun kirjoituksia. :)

Etä-äiti
Liittynyt10.5.2017

Moikka, kiitos kommentistasi :)

Erot ovat yksi iso teema blogissani, ja niihin kaivataan paljon myös vertaistuellisia tekstejä. Siksi kirjoitan niistä paljon ja aihe kiinnostaa minua myös kokemusasiantuntijan roolissa :)

Omien erojen käsittely on jatkuva prosessi ja en koe sitä huonona asiana, että niitä käsittelee aktiivisesti teksteissäkin. Niinhän ne asiat minulla jäsentyvät paremmin :)

Terveisin, Etä-äiti

Vierailija

Itse olen ollut nyt 19 vuotta parisuhteessa,tapasimme kun olin 15 ja mieheni 21. Ensimmäiset vuodet olivat todella kituuttamista eikä vieläkään päästä nykyään 5-henkisenä duunari-perheenä taloudellisesti pröystäilemään mutta rakastuneempaa paria ei varmasti löydy. Itse olen havainnoinut aivan päinvastaista kuin tutkimus,lähipiirissä ne "menestyneimmät"eroavat. Olen ajatellut että silloin keskitytään enemmän siihen pintaan,unohdetaan se tärkein. Mutta tosiaan,jokainen parisuhde ja ero on ainutlaatuinen :)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: Meri Björn

Olin Yle Puheen vieraana kertomassa uudesta kirjastani ja blogistani. Kerroin, miksi edelleen kirjoitan, vaikka palaute on välillä aika kurjaakin.

Yle Areenasta löytyvässä haastattelussani kerron, miten saan teiltä lukijoilta niin kannustavaa ja tärkeää palautetta siitä, että blogini on tarpeellinen, etten vain voi lopettaa kirjoittamista, vaikka välillä tuntuu, olenko jo sanonut kaiken.

Pohdin haastattelussa myös vieraannuttamista, eron jälkeistä riitelyä, vuoroviikkovanhemmuuden haasteita, hyvän eron anatomiaa ja sitä, mistä vanhemmat voisivat hakea apua eroonsa.

Yle Puheessa:

"Helka Belt pitää suosittua Etä-äiti-blogia, jossa hän kirjoittaa jaettuun vanhemmuuteen ja etä-äitiyteen liittyvistä vaietuista ja häpeällisistäkin tunteista. Nyt hän on kirjoittanut aiheesta myös kirjan Lapsellinen ero, johon hän on koonnut 20 erilaisen perheen tarinat, jotka vaihtelevat aina onnistuneesta uusperheestä raastaviin oikeudenkäynteihin ja vieraannuttamiseen.
Belt kertoo, että ydinperheideaali elää yhä vahvana, vaikka Suomessa erolapsiksi jää vuosittain 30 000 ja huoltajasopimuksia tehdään 50 000.
Puheen Aamussa puhuttiin etävanhemmuudesta, mitä kaikkea se tarkoittaa. Helka Belt oli Linda Vettasen ja Juhani Kenttämaan vieraana."

Kuuntele koko haastatteluni täältä. 

Lue myös:
Tekstiotteita Lapsellinen ero -kirjastani
"Huonon eron vaikutus lapseen on elämän mittainen"
Onko hyvää eroa olemassakaan?

Terveisin, Etä-äiti

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2018
Syyskuu
Huhtikuu
Tammikuu
2017

Instagram