Kirjoitukset avainsanalla huoltoriita

Kaupallinen yhteistyö
Kuva: Kustannusosakeyhtiö Kosmos

Kaupallinen yhteistyö Kustannusosakeyhtiö Kosmoksen kanssa

Esikoisteokseni "Lapsellinen ero" julkaistaan torstaina 4.10.2018. Takakannen esittely kuuluu näin:

Kun lapsiperhe eroaa, parisuhde päättyy, mutta vanhemmuus jatkuu. Kuinka järjestää lapsen elämä uudessa tilanteessa? Yksinhuoltajuus, viikko-viikkojärjestelmä, viikonloppuvanhemmuus? Helka Belt on koonnut Lapsellinen ero -kirjaan 20 erilaisen perheen tarinat, jotka vaihtelevat aina onnistuneesta uusperheestä ulkomaiseen lapsikaappaukseen. Haastatteluissa nousevat esiin erotilanteiden ikävät puolet, kuten raastavat oikeudenkäynnit ja vieraannuttaminen mutta myös mahdollisuudet kuten toimiva etävanhemmuus. Kirja tarjoaa runsaasti tietoa huoltajuusjärjestelyistä mutta myös vertaistukea ja lohtua. 
Helka Belt pitää suosittua Etä-äiti-blogia, jossa hän kirjoittaa vanhemmuudesta monesta näkökulmasta. Hänellä on kaksi lasta, jotka ovat molemmat erolapsia eri liitoista. Toiselle hän on etä-äiti.

Muutamia sneakpeakeja kirjastani

Haluan esitellä teille nyt muutaman tekstipätkän kirjastani. Olisi ihana kuulla, mitä mieltä olet; laita vaikka kommenttiosioon palautetta.

  • Se ihmisten joukko, joita ero koskettaa tai on koskettanut, on valtava. Aloin kuunnella toisten ajatuksia ja erotarinoita; tarinoita elämästä, ilosta, päätöksistä, ahdistuksesta, murheesta, raivosta ja toiveista. Halusin kertoa nuo tarinat myös muille ja sanoa: katsokaa, me emme ole yksin --- Ja tässä ne nyt ovat; tarinat lapsellisista eroista. 
  • Erosta ei koskaan kannata päättää heppoisin perustein, muttei suhteeseen väkisinkään pidä jäädä, ei edes lasten takia. Tässä ollaan kun kerran luvattiin ei ehkä kuitenkaan ole se paras ajattelumalli, jonka päälle rakentaa loppuelämäänsä. 

  • Jos vanhempien ero on asia, josta ei saa puhua, muuttuu se lapsen mielessä joksikin kielletyksi. Tästä on lyhyt matka siihen, että lapsi syyttää itseään vanhempiensa erosta. Erosta on tullut vahingollinen mörkö, josta ei pääse eroon. Valitettavan usein se jää asumaan mieleen aikuisikään asti ja nousee sieltä aika ajoin esiin kummittelemaan.

  • "Hovioikeuden päätös tuli. Ulkona oli vihreää, kesä oli tulossa. Hänen pienempi lapsensa leikki vieressä omia leikkejään. Elinan kädet olivat hikiset, kun hän kuunteli asianajajan sanoja, jotka tuntuivat syöpyvän puhelimen läpi Elinan korvaan: Olosuhteet huomioon ottaen isällä on paremmat mahdollisuudet hoitaa lapsia ja turvata arki. Isällä on työpaikka ja omistusasunto, äidillä vuokra-asunto, masennustausta ja uusi lapsi tulossa. Ei oikeutta valittaa korkeimpaan oikeuteen. Päätös astuu voimaan kuukauden päästä."

  • "Eräänä iltana mies oli käymässä Heidin ja vauvan luona. Hänen humalatilansa oli vahva, ja hän yritti lyödä ja huitoa Heidiä. Heidi oli ketterämpi kuin humalainen mies ja pystyi väistämään iskut. Heidin mieleen nousi raskausaikana tapahtunut pahoinpitely, ja hän alkoi tosissaan pelätä itsensä ja lapsen puolesta. Mies voisi tehdä vauvalle mitä vain. Heidi piti lasta tiukasti sylissään ja yritti saada miehen lähtemään, mutta tuloksetta."

  • "Tapaamiset eivät kuitenkaan alkaneet sujua niin kuin oli sovittu. Kun lapsien oli tarkoitus tulla Paulan luokse, ei esikoinen ollutkaan mukana. Hannu sanoi Paulalle, ettei lapsi aikonut tulla Paulan luokse. Muuta selitystä Paula ei pitkään aikaan saanut ja häntä alkoi pelottaa. Lapsi ei enää vastannut puheluihin eikä viesteihin."

Ennakkotilaa kirjani, tämän viikon ajan -15%:n alennus

Nyt olen saanut tilaisuuden tarjota teille lukijoilleni alennuksen, kun ennakkotilaat kirjani tämän viikon aikana. Tarjous on voimassa 17.-23.9. ja sen saa koodilla "LAPSELLINENERO". Postikulut ovat ilmaiset! Kirjan pääsee ennakkotilaamaan tästä linkistä.

Kirja toimitetaan heti, kun se saapuu painosta eli pääset siihen käsiksi ensimmäisten joukossa! 

Arvostekappale- ja haastattelupyynnöt Heini Salmiselle heini.salminen@kosmoskirjat.fi

Innokkain terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Kommentit (1)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

The Affairin 4.tuotankokausi alkoi juuri HBO:lla.

Olen ollut The Affairin (nähtävillä ainakin HBO ja ensimmäiset kaudet Netflix) suuri fani sen alkuajoista lähtien. Kun olen kertonut sarjasta vaikkapa miesystävälleni, hän sanoi, ettei sarja, jonka lähtökohtana on kertoa pettämisestä, kuulosta kovin kivalta.

Romantisoidaanko pettämistä, kun siitä tehdään hyvin suosittu sarjakin?

Varo juonipaljastuksia.

Itse asiassa The Affair ei käsittele juuri lainkaan pettämistä tai salasuhteita. Ensimmäisen kauden ensimmäinen puolisko kertoo perheen isän salasuhteesta, joka lopulta paljastuu, tietenkin. Salasuhde kyllä kuvataan jännittävänä ja täysin erilaisena kuin normaaliarki ja siksi sellaisen kokeileminen kaiketi kiehtookin joitakin, ainakin ajatustasolla. Miltähän sellainen tuntuisi, tämän ruuhkavuosiarjen keskellä, voi moni miettiä salaa mielessään.

Alun jälkeen sarja käsittelee upeasti eroperheiden elämää, huoltoriitoja, erovanhemmuutta ja erolapsia. En itseasiassa ole törmännyt kovinkaan moneen sarjaan, joka käsittelisi näitä teemoja näin usealta eri kantilta. Lisäksi juoni on tehty jännittäväksi ja hahmot mielenkiintoisiksi ja rosoisiksi. Sarjassa maistuu todellinen elämä.

Eroperheen arki, uudet suhteet, uusperhekuviot, lasten reagointi vanhempiensa eroon ja entisen puolison kaipaaminen.

Nämä kaikki teemat nousevat esille The Affairissa. Siksi se ehkä koukuttaakin minut ja monet muut erovanhemmat katsomaan sitä. Se käsittelee aiheita, jotka ovat monille arkipäivää, Hollywood mausteella tietenkin.

The Affair näkyy mm. HBO Nordicilla. Tekstin pääkuvan olen ottanut itse katsoessani The Affairia.

The Affairin neljäs kausi alkoi 18.6. HBO Nordicilla. Erovanhemmat eivät ole vieläkään päässeet täysin eroon toisistaan ja lasten pysyviä asumisratkaisuja etsitään edelleen. Uusi kumppani on muuttunut puolisoksi ja arki lasten sekä entisen ja nykyisen puolison kanssa etsii muotoaan. Ollaan jo kaukana alun jännittävästä salasuhteesta ja uuden suhteen hohdokkuudesta. Arki on tarua karumpaa. 

Kuten eroperheiden elämässä usein on. 

Vahva suositus: The Affair.

Lue myös:
Sarjasuosituksiani erovanhemmille 
Mitä on pettäminen?

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: Panu Pälviä

Olen törmännyt outoon ilmiöön viime aikoina blogatessani. Olen kertonut muun muassa siitä, miten olemme järjestäneet vuoroviikkovanhemmuutemme ja miten raha-asiamme eroperheessämme on hoidettu. Olen saanut todella outojakin kommentteja aiheeseen, kuten esimerkiksi, että varmasti oikeasti riitelemme ja sanon vain, että kaikki menee sopuisasti. Toinen kommentti sanoi, etteivät eroperheet voi olla riidattomia.

Jos lähiäitiys on erovanhemmuuden normaali, onko riitely erovanhemmuuden toinen normaali?

Jos lähiäitiys on erovanhemmuuden normaali, onko riitely erovanhemmuuden toinen normaali? Onko siksi niin vaikea uskoa, että meillä oikeasti kaikki menee sopuisasti? Törmään jatkuvasti kommentteihin, ettei meillä oikeasti asiat varmasti näin hyvin ole. Tai sitten saan kommentteja, jotka sanovat, että pönkitän omaa paremmuuttani, kun sanon, etten vaadi elatusmaksuja tai lapsilisiä itselleni. 

Joissakin eroperheissä jaetaan elatukseen liittyvät tulot ja menot tasan niin, että lapseen käytetty rahasumma ei muutu, mutta maksaja ja maksun suuruus jakaantuu oikeudenmukaisesti tukien, luonapitopäivien ja tulojen mukaan. Viime aikoina on tullut useasti esille, että vuorovikkovanhemmuudessa etuudet ja tuet eivät jakaannu lainsäädännössä järkevästi vanhempien kesken. Siksi raha-asioista voidaan sopia keskenäänkin; jos välit ovat tarpeeksi sopuisat ja luottamus entistä kumppania kohtaan on säilynyt erosta huolimatta. Näen, ettei eron jälkeen yhteinen vanhemmuus kuitenkaan muutu miksikään.

Istuuko meissä jotenkin tiukasti perusajatus, että eron jälkeen entiset kumppanit aina riitelevät?

Joissakin perheissä asiat sovitaan keskenään niin, että tapaamisasiat ovat toimivia perheen kulloisessakin tilanteessa. Laki ei velvoita vahvistamaan tapaamisaikoja virallisesti. Tapaamissopimuksissa varmistetaan lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan. Jos hän tapaa vanhempien keskinäisen sopimuksen kautta tasapuolisesti molempia, en näe tarpeelliseksi vahvistaa sopimusta. Mutta sopimus KANNATTAA vahvistaa, jos on vaarana, että päädytään riitatilanteeseen. Silloin molemmat ovat pakotettuja toimimaan sovitun mukaisesti.

Istuuko meissä jotenkin tiukasti perusajatus, että eron jälkeen entiset kumppanit aina riitelevät? Vai mistä johtuu, että törmään oudoksuntaan, kun sanon, että meillä ihan oikeasti ei riidellä kummankaan pojan asioiden takia? Sehän on vain ja ainoastaan lapsen etu, ettei perheessä riidellä eron jälkeen. Ja onhan se itsellekin todella paljon mieluisampaa elää sovussa kuin riidoissa. 

Lue myösMitä kummaa tarkoittaa täydellinen eroperhe?

Kummastellen, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Kommentit (7)

Hetkautus

Meillä meni pari vuotta erosta suht ok. Oltiin lähes kavereita ja tehtiin perheenä kaikkea kolmestaan jne. Koska tultiin toimeen, kaikki piti meidä salapariskuntana. Eihän eronneet vanhemmat voi tulla toimeen, saatikka viedä lasta yhdessä kesälomareissulle! 

Nyttemmin kun kuvaan on astuneet uudet kumppanit ja välit on menneet huonommaksi esimerkiksi lapsen psykologi on lausunut ääneen, että nyt tämä meidän tilanne näyttää normaalimmalta hänen silmäänsä. Olihan hänestä meidän vanhempien välit oudot silloin kun tultiin toimeen hyvin. Hieman hämmentävää palautetta, kun kuvittelisi lapsen edun olevan juuri se, että vanhemmat tulee toimeen...

Vierailija

Exän kanssa ajautuu joka asiasta riitaan, halusi tai ei. Jos joustaisin loputtomiin kaikessa kuten exä haluaa, niin ei tulisi eripuraa. "Tuo sinä, tee sinä, hanki sinä" En vain viitsi enää vaivautua joka kerta ihmisen edessä, joka hyväksikäyttää toisten hyväntahtoisuutta, mutta itse ei anna vastineeksi ikinä mitään joustoa.

Minä vaan

Meillä eron jälkeen oli alkuun riitaisaa, nyt reilun vuoden asiat on olleet oikein hyvin. Ollaan exän kans hyvissä väleissä, ja lapsen kannalta kaikki on hyvin. Nykyinen puolisoni on mustasukkainen exästäni.. 😣 ei voi ymmärtää että miten voidaan olla näin hyvissä väleissä? Itte tappelee exänsä kans ihan kaikesta..

Vuoden Äiti

Kyllähän se niin on, että hyvin helposti riitely ja kiistat ovat erovanhemmuuden normaali. Tähän on mielestäni yksinkertainen selitys, jonka sinäkin uusimmassa tekstissäsi toteat: "Pettäminen on kaiketi yksi yleisimmistä eroon johtaneista syistä." Vaikkei vanhempien keskinäisten välien  ja eron syiden pitäisi antaa vaikuttaa erovanhemmuuteen, niin uskoisin sen kuitenkin hyvin usein vaikuttavan. Itsehän olen eronnut vuosia sitten ja koen tänä päivänä olevani exäni kanssa ihan ok väleissä. Mutta meillähän ei yhteisiä lapsia olekaan ja eron syykin oli se laimea erilleen kasvaminen.

Vierailija

Ei mekään riidellä. Asioista sovitaan ihan nätisti sovussa keskustellen. Mutta olen myös seurannut sivusta kuinka lähipiirissä exät kiukuttelevat ja tekevät kaikkien elämästä mahdollisimman vaikeaa. Itse en suostu olemaan sellainen pikkusieluinen ja katkera ihminen, vaan mieluummin käyttäydyn aikuismaisesti. Vaikka välillä tuntisinkin katkeruutta, niin en halua antaa sen vaikuttaa lapsen ja isän väleihin.

Vierailija

Pikkusieluinen ja katkera? Että jos on yhdessä sovittu että vanhemmat vastaavat yhdessä lasten elatuksesta ja toinen ei ole sitten eron jälkeen osallistunut mitenkään muuten kuin ostamalla ruokaa kun lapset ovat hänen luonaan. Väkisinkin vetää katkeraksi kun jos joku meno exällä on lasten kanssa, se ottaa rahan lapsilta. Tyyliin mennään Hoplopiin, ja lapsi joutuu maksamaan käynnin omista rahoistaan.

Kyllä olen katkera ja mua harmittaa, ja mielestäni saakin se että isä ei omille lapsilleen raaski juttuja. Haluaisin kovin että tekisivät asioita yhdessä, mutta kun on saita, on loppuun saakka saita.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Lapsikaappaus on rikos

Lapsikaappaus on rikos, jossa lapsi pidetään erossa toisesta vanhemmastaan ilman tämän vanhemman suostumusta. On valitettava tosiasia, että kaappaukset ovat tilastojen mukaan lisääntymässä. Kaikkia tapauksia ei myöskään raportoida, esimerkiksi jos lapsi täyttää 16-vuotta kaappauksen aikana tai toinen vanhempi ei ilmoita kaappauksesta. 

Suomessa kyse on lapsikaappauksesta, jos alle 16-vuotias ja pysyvästi Suomessa asunut lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty palauttamatta Suomeen tapaamisoikeuden jälkeen. Vuonna 2016 67 lasta kaapattiin Suomesta tai Suomeen. Vuonna 2015 luku oli 50. Heistä 21 palautettiin joko oikeuden päätöksellä tai vanhempien keskinäisen sovinnon kautta. Kaappaajina ovat yhtä usein isä tai äiti.

  • "Lapsikaappaus on aina myös ihmisoikeusloukkaus. Lapsen erossa pitäminen toisesta vanhemmastaan, lapsen väärinkäyttö, julmuudelle tai laiminlyönnille altistaminen ovat kaikki ihmisoikeusrikkomuksia. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista katsoo lapsen edun pitävän sisällään oikeuden saada tuntea vanhempansa (artikla 7), olla heidän hoidettavaan tai elää yhdessä heidän kanssaan (artikla 9). Kaapatut lapset ry

Jos lapsi kaapataan Suomen sisällä, kyse on omavaltaisesta huostaanotosta. Siinä lapsen vanhempi tai joku muu lapselle läheinen henkilö ottaa lapsen omavaltaisesti huostaansa tai jonkun muun henkilön huostaan. Se voi tarkoittaa lapsen palauttamatta jättämistä oman hoitovuoronsa päätteeksi. Tämäkin on laissa rangaistava teko.

"Minun lapseni kaapattiin ulkomaille"

Minulle tarinansa kertoi isä, jonka lapsi on kaapattu ulkomaille. Hän ei tiedä, milloin näkee lastansa seuraavan kerran. Lapsen äiti on vei heidän yhteisen 2-vuotiaan lapsen noin vuosi sitten ulkomaille kertomatta tästä mitään isälle. Isä sai tietää lastensuojeluviranomaisten kautta, että lapsen osoite on muutettu pysyvästi ulkomaille ja tämä tieto tuli hänelle tietenkin valtavana järkytyksenä. Maistraatin tulisi ilmoittaa yhteishuoltotilanteessa lapsen osoitteen muutoksesta myös etävanhemmalle, jos lapsi muuttaa uuden kunnan alueelle saati ulkomaille, mutta näin ei aina kuitenkaan valitettavasti tapahdu. Tässä tapauksessa on käynyt näin.

Äiti on saanut syytteen lapsikaappauksesta. Lisäksi hänelle kertyy joka kuukausi sakkoja siitä, ettei hän ole tuonut lasta sovittuihin tapaamisiin lapsen isän kanssa. Näistä seikoista huolimatta hän ei ole palannut takaisin Suomeen tai tuonut lasta tapaamisiin. Isä ei tällä hetkellä tiedä, missä hänen lapsensa tarkalleen ottaen on, eikä pysty tekemään mitään, ennen kuin lapsi on takaisin Suomessa.

Tapahtuneiden johdosta isällä ei ole minkäänlaista suhdetta lapseensa. Hän koettaa kuitenkin mennä elämässään eteenpäin ja olla katkeroitumatta. “Minulla on tosi ikävä lastani. Haluaisin, että hän olisi minun kanssani”, isä sanoo. Jos hän saisi lapsensa yksinhuoltajuuden, olisi hänen ehkä helpompi saada lapsi takaisin kotimaahansa. Huoltajuusoikeudenkäyntiä varten on tulossa olosuhdeselvitys, joka tehdään isän luona. Kaikki tämä osoittaa, että isä tekee kaikkensa saadakseen rakentaa suhdetta lapseensa ja saadakseen lapsen takaisin ensiksi Suomeen. 

Isän mielestä kaiken kaikkiaan lasten asioita hoitavilla järjestelmillä Suomessa olisi toiminnassaan paljon parannettavaa, koska heidän tapauksessaan lapsen äiti on vienyt lapsen ulkomaille, ei ole tullut oikeudenistuntoihin paikalle, ei ole vastannut haasteisiin eikä ole tuonut lasta sovittuihin tapaamisiin, mutta on silti saanut pitää lapsen huoltajuuden. 

Kaapatut lapset ry auttaa 

Kaapatut lapset ry:n tehtävänä on auttaa ja tukea kansainvälisen lapsikaappauksen, kaappausuhan tai kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Se tarjoaa myös vertaistukea vanhemmille, joiden lapset on kaapattu ulkomaille. Se on auttanut tämän tarinan isää ottamaan selvää lapsensa tilanteesta ja keinoista, joilla lapsen saisi palautettua Suomeen. Yhdistyksen työntekijät tai vapaaehtoiset auttavat myös ottamaan yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin lapsikaappaustilanteissa ja neuvovat, mistä saada lakiapua.

Yhdistys myös antaa tietoa lapsikaappauksista ja omavaltaisista huostaanotoista. Se on Ensi- ja turvakotiliiton jäsenyhdistys.

Lähde: Kaapatut lapset ry

 

Terveisin, Etä-äiti

Seuraathan jo Facebook-sivujani?

Tekstin tarina on lyhennelmä tekstistä, jonka julkaisen kokonaisuudessaan syksyllä ilmestyvässä kirjassani.

Kuva: Pixabay

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2018
Huhtikuu
Tammikuu
2017