Kirjoitukset avainsanalla elatusmaksut

Kuva: Panu Pälviä

Ensi- ja turvakotien liitto tekee upeaa ja tärkeää eroauttamistyötä, jota olen päässyt seuraamaan läheltä. Ihailen heidän haluaan olla lasten puolella vanhempia unohtamatta. Luin heidän viestinsä kansanedustajille, jossa ehdotettiin päätöksiä, joiden avulla turvattaisiin eroperheiden hyvinvointi.

Useat huoltokiistat loppujen lopuksi perustuvat siihen, että lähivanhempi saa selkeästi paremmin etuuksia, tukia ja lapsilisät itselleen.

Ehdotuksissa kansanedustajille oli juuri niitä asioista, joista itsekin olen puhunut. Raha-asioiden reilu jakaantuminen vuoroviikkovanhempien kesken on ehdottoman tärkeää; sillä vähennettäisiin huoltajuuskiistoja ja raha-asioista riitelyä. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että useat huoltokiistat loppujen lopuksi johtuvat siitä, että lähivanhempi saa selkeästi paremmin etuuksia, tukia ja lapsilisät itselleen. Jos nämä epäkohdat poistuisivat vuoroviikkovanhempien kohdalta, ei niistä enää tarvitsisi riidellä.

"On huolehdittava siitä, että vuoroviikkoasumisratkaisuissa huomioidaan aina myös lapsen oikeus saada riittävä elatus molemmilta vanhemmiltaan vanhempien elatuskyky huomioiden." Ensi- ja turvakotien liitto

Myös tukipalvelut on varmistettava molemmille vanhemmille

Ensi- ja turvakotien liitto tuo viestissään esille myös asian, jonka olen huomannut omassakin arkielämässäni: etuudet ja palvelut muutenkin kuin raha-asioiden suhteen ovat epäsuhtaisia. Molempien vanhempien on saatava neuvola-, koulu-, perheneuvola-, terveydenhuolto- ja muut tarvittavat palvelut lapselleen, vaikka he asuisivatkin eri kunnissa.

Me törmäsimme lapseni isän kanssa siihen tosiasiaan, että hän ei pysty käyttämään lastamme terveyskeskuksessa omassa kunnassaan. Tämä on aivan pöyristyttävää ja myös kohtelee häntä vanhempana eri tavalla kuin minua, vaikka huollamme lastamme täysin yhtä paljon.

Olemme pakotettuja johonkin joka tapauksessa epätyydyttävään ratkaisuun siinä vaiheessa, kun poikamme menee kouluun.

Lisäksi me olemme pakotettuja johonkin joka tapauksessa epätyydyttävään ratkaisuun siinä vaiheessa, kun poikamme menee kouluun. Hän ei melko suurella varmuudella tule saamaan koulukuljetusta kahden kunnan välillä. Vaihtoehtomme jatkaa vuoroviikkovanhemmuutta vähenevät. Toisen olisi muutettava toisen vanhemman kunnan alueelle, mikä ei käytännössä ole meille mahdollista. Tai toisen tulisi luopua vuoroviikkovanhemmuudestaan ja olla viikonloppuvanhempi. Tämäkään ei kuulosta kovin kivalle vaihtoehdolle. Jos koulukuljetus olisi mahdollinen kunnasta toiseen, tätä ongelmaa ei tulisi.

Paljon hyviä ehdotuksia kansanedustajille – toivottavasti he kuulevat ne!

Ensi- ja turvakotien liitto ehdottaa muitakin todella tärkeitä ja hyviä päätöksiä eduskuntaan. Esimerksi sen, että erovanhempien pitäisi päästä nopeasti avun piiriin ja jonottamista mm. lastenvalvojalle ei saisi olla niin paljon kuin nyt on. Asioiden ratkaisun odottelu lisää riitelyä, kitkaa ja huolta eroperheille.

Erotyö tulee ihan tähän maantasolle, meidän erovanhempien arkeen tavalla, joka oikeasti myös koskettaa meidän elämäämme.

Olen todella iloinen tästä liiton ehdotuksesta kansanedustajille. Heidän tekemänsä erotyö tulee ihan tähän maantasolle, meidän erovanhempien arkeen tavalla, joka oikeasti myös koskettaa meidän elämäämme. Työ ei ole vain kaunista sanahelinää vaan konkreettisia ratkaisuja, jotka auttaisivat meidän eroperheiden tilannetta maassamme.

 
 
 
 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

Kahden kodin arki toimii, kun vanhemmat päättävät toimia lapsen parhaaksi ja heillä on yhteiskunnan taholta siihen myös mahdollisuus. Haastoimme kansanedustajat mukaan #kaksikotia2018 -kampanjaan rakentamaan lapselle parasta kahden kodin arkea. Yhteiskunnan tulee turvata riittävä apu perheenjäsenille erotilanteissa, lapsen edun mukaiset sopimukset sekä etuuksien ja palveluiden oikeudenmukainen jakaantuminen vanhemmille. Lue lisää päätöksistä, joilla voi tukea kahden kodin lapsia ja heidän huoltajiaan https://ensijaturvakotienliitto.fi/nailla-paatoksilla-tuet-kahden-kodin-lapsia/ Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta #kaksikotia2018 #apuaeroon #lapsi #lapsiperhe #ero #vanhemmuus #vuoroasuminen #kansanedustajat #haaste #eduskunta #politiikka #yhteiskunta #päätös #laki

Henkilön Ensi- ja turvakotien liitto (@ensi_turvakodit) jakama julkaisu

Lue myös:
Vuoroviikkolapsemme arjen ratkaisut perheessämme
Apua eroon -sivusto on Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämä eroauttamissivusto
Vauva.fin ja Ensi-  ja turvakotien liiton yhteistyö Ero lapsiperheessä

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (6)

Kaikella kaksi puolta
1/6 | 

Täytyy kyllä sanoa että olen monesta asiasta eri mieltä. Koulukuljetukset nielevät jo nyt todella paljon rahaa joten se että lasta kuljetattaisiin jopa eri kaupunkien välillä kuulostaa kyllä aika kohtuuttomalta minun verorahoistani... Kyllä huomattavasti mieluummin valitsen veroeuroillani esim pienemmät opiskelu ja päiväkotiryhmät, laadukkaamman opetuksen ja paremman vanhusten ja terveydenhuollon.

Rahojen suhteen taas rahojen puolittaminen olettaa että molemmat vanhemmat ajattelevat rahan käytöstä ja lasten hankinnoista samalla tavalla. En usko että näin monessakaan perheessä on ja sitä puhuu myös oma kokemukseni. Lasten isä hankkisi välineet kirpputorilta eikä niiden sopivuus olisi niin justiinsa. Harrastuksia vähennettäisiin koska ne maksavat liikaa. Mielestäni on hyvä että toisella vanhemmalla on päävastuu lasten hankinnoista. Tällä myös vältetään paljon riitoja. Ihan varmasti.

Vierailija
2/6 | 

Ehdottomasti edellisen kommentoijan kanssa samaa mieltä. Asioilla on aina myös se toinen puoli. Tervetuloa niiden maailmaan joilla asiat eivät ole noin ruusunpunaisia.

Vierailija
3/6 | 

On hyvä jos noihin tukiasioihin tulisi muutosta ja otettaisiin huomioon se että useilla lapsilla on kaksi kotia. Vähentäisi varmasti raha-asioista riitelyä; toki kaikilla raha-asioista riitelevillä erovanhemmilla ei ole päällimmäisenä mielessä lapsen etu vaan kateus siitä että toisella on mahdollisesti enemmän rahaa.
Mutta tuon mainitsemasi koulukuljetus-asian ei välttämättä tarvitse olla ongelma. Eräs läheinen ystäväni on vuoroviikkovanhempi ja hänen lapsensa käyvät koulua hänen lähellä olevassa koulussa. Isäviikolla isä tuo lapset äidille töihin mennessään josta sitten lähtevät kouluun ja hakee heidät työn jälkeen äidiltä. Ja asuvat siis eri kunnassa. Ei tietenkään toimi kaikilla mutta halusin vaan tuoda esille että ratkaisuja on.

Vierailija
4/6 | 

Mun mielestä tuossa koulukuljetusasiassa olennaista on, kuten toki yleensäkin vuoroviikkoasumisessa, vanhempien kotien välinen etäisyys. Onko vuoroasuminen lapsen edun mukaista, jos toinen kodeista on etäällä, ja tuleeko yhteiskunnan tukea sellaista asumista esimerkiksi juuri koulukuljetusten kautta? Lapset voivat kokea suht lyhyenkin välimatkan (esim. 10-15 km) ongelmallisena, ei vain koulumatkojen vuoksi, vaan myös siksi, että  se voi olla iltaisin este esim kavereiden tapaamiselle. Näihin asioihin olitte kai itsekin törmänneet esikoisesi kohdalla?

Toinen asia tietysti on, millainen välimatka on liian pitkä kilometreissä / ajassa. Tämä varmaan riippuu lapsesta, perheestä ja myös maantieteellisestä sijainnista (millaiset matkat ovat alueella "normi"). Itselläni oli aikoinaan noin tunnin koulumatka / per suunta, ja koin sen ehdottomasti liian pitkänä. Kaikki eivät tietenkään asiaa näin koe.  Olennaista mielestäni on kuitenkin se, että jos koulukuljetuksia lähdettäisiin tukemaan, asiaa pohdittaisiin lapsen näkökulmasta. Millaisissa tilanteissa koulukuljetusten tukeminen (ja ylipäätään vuoroviikkoasuminen) on lapsen edun mukaista? Jos kyse olisi eräänlaisesta subjektiivisesta oikeudesta, silloinhan kaikki melko etäälläkin asuvatkin etävanhemmat voisivat alkaa vaatia vuoroviikkoja ja lapsilleen koulukuljetusta.  Lopputuloksena voisi olla se, että suuri osa lapsen vapaa-ajasta kuluisi noihin koulumatkoihin.

Ja vielä tuosta teidän tilanteesta: eikös pääkaupunkiseudulla joukkoliikenne toimi melko hyvin ja kohtuulliseen hintatasoon? Toki ihan ekaluokkalainen voi olla liian pieni kulkemaan yksin, mutta silloinhan on (kai?) mahdollisuus iltapäiväkerhoon.

Etä-äiti
Liittynyt10.5.2017

Niin siis sehän onkin ihan perhe- ja jopa lapsikohtaista. Esikoinen kulki puoli tuntia ja oli ihan ok hänelle. Silloin asuimmekin samassa kunnassa, ja kuljetukset toimivat hyvin. Kuopuksen isä taas ei asu samassa kunnassa (eikä pk-seudulla). Siellä missä hän asuu muutkin lapset tulevat jopa puoli tuntia koulukyydillä koska se on vähän syrjempiseutua. Kyllä lapset osaavat matkata, jos kyydin vain saavat.

Onko lapsen etu sekään, että hyvin toimiva vuoroasuminen on pakko lopettaa koulun alkamisen jälkeen? Minusta ei, koska hänelle tämä on ehdottomasti paras asumismuoto.

Kiitos k ommentista.

Terveisin, Etä-äiti

Vierailija
5/6 | 

Ei varmaankaan ole lapsen etu lopettaa vuoroasumista, jos se on hänelle paras asumismuoto. Mutta jos vuoroasuminen toimii nytkin, vieläpä niin että lapsi käy samaa päiväkotia, miksei se voisi onnistua jatkossakin? En tietenkään tunne tapauksen taustoja, mutta jos molemmilla vanhemmilla on aito halu vuoroviikkoasumisen jatkamiseen, keinot varmasti löytyvät; joskin se voi vaatia joustoa myös vanhemmilta. Työpaikan vaihtamista, työaikajoustoa tms. 1- ja 2- luokkalaisten vanhemmathan saavat tehdä lyhennettyä työaikaa ja saavat siitä Kelalta pienen korvauksenkin.

En nyt ymmärtänyt blogin perusteella, millaista koulukuljetusta te lapselle toivotte? Koulumatkatukea niin että lapsi voisi käyttä joukkoliikennettä vai omaa ovelta ovelle -taksia? Viimeksi mainittu on aika kallis (eikä kovin ilmastoystävällinenkään) vaihtoehto, ja jos se myönnettäisiin teille, sehän pitäisi myöntää sitten kaikille muillekin vuoroviikkolapsille. Aika kalliiksi voisi yhteiskunnalle tulla. Joissakin maaseutukunnissa, joissa koulumatkaliikenne perustuu muutoinkin taksien varaan, lapsi voi saada taksikyydin molempiin koteihin, mutta yleensä kai niin, että lapset asuvat ainakin suunnilleen taksireitin varrella. Teidän tapauksessa tällainen ei varmaankaan ole mahdollista.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuva: Panu Pälviä

Näin halusi kysyä eräs lukijani. Hän on kokenut, että eronsa jälkeen lasten toinen vanhempi vaati lähihuoltajuutta –jopa raivolla, kuten hän asian ilmaisi–  ihan vain rahan takia. Ennen eroa toinen osapuoli ei välittänyt hoitaa lapsia ja ei tuntenut suurta tarvetta viettää perhe-elämää. Eron jälkeen alkoivat vaatimukset lähihuoltajuudesta ja laajasta luonapito-oikeudesta.

Toisella vanhemmalla on heikompi tulotaso kuin lukijallani ja halu muuttaa isompaan asuntoon. Kolmesta lapsesta saisi lähihuoltajana hyvin asumistukia, elatusmaksut sekä lapsilisät. Lukijalleni nousi väkisin mieleen ajatus: vaaditko sinä lähihuoltajuutta ihan vain rahan takii?

Näkemykset eroavat riitaisten vanhempien välillä

Tästä aiheesta puhuttaessa yleensä esiin nousee kaksi näkemystä, mikä ei yllätä, koska osapuoliakin on kaksi. Lähivanhempi oikeutetusti vaatii elatusmaksuja, lapsilisiä ja muita tukia, koska hän maksaa harrastukset, vakuutukset, vaatteet ja muut isot menot. Etävanhempi ei osallistu näihin menoihin.

Etävanhempi taas sanoo, että maksaa kuljetukset, vaatteet hänen luokseen, elatusmaksuja, harrastuksia hänen luonaan ja niin edelleen.Tukia ei saa asumiseen eikä lapsia huomioida missään etuuksissa.

Ja rahasta riidellään – harvatpa meistä olemme niin rikkaita, ettei olisi väliä, mitä tukia tai maksuja saamme.

Ja rahasta riidellään, mikä ei tietenkään ole ihmekään, koska harvatpa meistä olemme niin rikkaita, ettei olisi väliä, mitä tukia tai maksuja saamme. On kuitenkin harmi, jos huoltajuuskeskusteluissa ja yhteisissä puheissa raha nousee tärkeimmäksi asiaksi. Joissain tilanteissa on kuitenkin selvästi nähtävissä, että riitaa tulee ihan vain sen rahan takia.

Nyt kun joku teistä lukijoista miettii tai sanoo ääneenkin, etteivät ne elatukset ja tuet niin isoja ole, että sen takia lähihuoltajuutta kukaan vaatisi, pitää minun sanoa heti vastineeni näille lausahduksille.

Valitettavasti on niitäkin, jotka saavat lähivanhempana enemmän enemmän etuuksia, elatusmaksut ja lisät ja samaan aikaan vaativat etävanhempaa kuitenkin ostamaan paljonkin vaatteita lapselle, maksamaan lapsen matkat etävanhempansa luo ja osallistumaan lapsen harrastusmaksuihin. Olen sen verran paljon jo tämän asian parissa kirjoittanut ja asiaa tutkinut, että on valitettava mutta silti tosiasia, että tällaista tapahtuu. 

Siinä ollaan mielestäni jo aika pitkällä ajatuksesta, että lapsen oikeudet ja tarpeet olisivat erossakin etusijalla. Mutta miksi se raha on niin tärkeä seikka huoltajuusasioissa? Syy tähän osittain on näkemykseni mukaan lainsäädännössä.

Tuoko uusi lakiuudistus ratkaisun tilanteeseen?

Lapsenhuoltolain uudistuksesta on puhuttu jo jonkun aikaa. Siinä vuoroviikkoasuminen voitaisiin kirjata lakiin, jolloin edes vuoroviikkovanhempien keskinäinen tasavertaisuus vahvistuisi, ainakin lain tasolla. Nythän jako etä- ja lähivanhempaan on selkeä ja selkeä on tätä kautta myös etujen ja tukien jakaantuminen enemmän lähivanhemmalle.

Ongelmaksi tässäkin uudistuksessa nousee, että edelleenkin pitäisi kirjata, kumpi on lähivanhempi. Mitä todellista muutosta tämä sitten voisi tuoda tilanteeseen, jossa riidellään huoltajuudesta raha-asioiden vuoksi? Uudessa laissa mahdollisesti mainitaan, että esimerkiksi lapsilisä voidaan jakaa puoliksi. Niin, riidattomassa tilanteessa tämä ehkä onnistuukin. Mitä sitten riitatilanteessa tapahtuisi, kun ei lapsilisän jakaminen edelleenkään olisi pakollista vuoroviikkovanhemmuudenkaan kohdalla?

Ja lain takia rahasta riidellään, koska se on niin epäreilu vanhempien välillä.

Laki vahvistaisi lapsen oikeutta kahteen kotiin ja se olisi näkyvillä hänen tiedoissaan, mutta raha-asioihin tämä muutos ei toisi edelleenkään muutosta. Raha on kuitenkin näkemykseni mukaan se kuuma peruna tässä asiassa, vanhempien näkökulmasta katsottuna. Lakiuudistus onkin lähtenyt lapsen oikeuksista, mikä on tietenkin hyvä asia, mutta se unohtaa, että lapsen oikeudet hämärtyvät vanhempien mielessä, jos rahasta joudutaan riitelemään. Ja lain takia rahasta riidellään, koska se on monien mielestä niin epäreilu.

Mikä ratkaisuksi tilanteeseen?

Jos uusi lakikaan edes voimaantullessaan ei veisi epäkohtia vuoroviikkovanhempien rahallisiin etuuksiin ja tukiin, mikä sitten on ratkaisu? Helppoa toki olisi sanoa, että älkää riidelkö rahasta. Tämä nyt ei ole kovinkaan hyvä neuvo, koska raha on monella tiukassa ja elatustuet, asumistuet, lapsilisät ja muut lapseen liittyvät saatavat maksut tärkeitä kuukausittaisia tulonlähteitä.

Riitaisessa eroperheessä tilanne siis jatkunee samana kuin se tähänkin asti on jatkunut.

Riitaisessa eroperheessä tilanne siis jatkunee samana kuin se tähänkin asti on jatkunut, jos vanhemmat eivät ratkaisua keskenään löydä ja laki ei pakota oikeudenmukaisempaan etuuksien jakamiseen.

Lue myös:
Meillä ei makseta elatusmaksuja
Raha suurin syy huoltajuusriitoihin

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Kommentit (3)

Virpi Kaunismäestä
1/3 | 

Kirjoitat tärkeästä asiasta. Ihan turha on sanoa, että älkää riidelkö rahasta, koska summat ovat niin merkittäviä, varsinkin pienituloisten kohdalla. Vain kaksi tosi hyvätuloista voivat olla välittämättä rahasta. Se hyvä puoli etävanhempi/lähivanhempi- systeemissä on, että jommalla kummalla on silloin selkeä päätäntävalta lapsen asioissa. Se antaa elämään rauhan silloin, jos tilanne on se, että hyvästä tahdosta huolimatta riitaa tulee aina kun jostain pitäisi päättää ja varsinkin jos päätöksiin liittyy raha. Toki toivottavaa on, että se jolla valta on, eli lähi, käyttää sitä viisaasti lapsen etu edellä, eikä esim etävanhemman kiusaamiseen ja rahastamiseen. Yhteishuoltajuus on haastavaa, vaikka oltaisiin hyvissä väleissä ja lähes epätoivoinen savotta, jos huonoissa. En tiedä mikä olisi asiassa viisaus, mutta olen samaa mieltä, että uusi laki tällaisena ei juuri muuta tilanetta.

Vierailija
2/3 | 

En todella olllut hyvätuloinen erohetkellä mutta ei todellakaan silti olisi mieleen tullut tapella rahasta! Koittakaa nyt hyvät ihmiset tulla edes niiden lapsien vuoksi toimeen keskenänne jos se toinen ei maksa niin sitten se ei maksa! Sitten haetaan muita tukia, lisätöitä yms. Mulle oli ainakin ja on edelleen ylpeys, että rahallisesti pärjäsin ilman exän apua.

Vierailija

En nyt aivan täysin ymmärrä miten toinen vanhemmista pääsisi eron jälkeen kokonaan eroon lasten kuluista, varsinkin jos hän itse on tätä eroa ehdottanut? Röyhkeää on se että hyvätuloinen ihminen ei omille lapsilleen raaski mitään ostaa ja on tämän lisäksi sitä mieltä ettei hänen tarvitse elatusmaksuja maksaa.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Kuva: Panu Pälviä

Olen törmännyt outoon ilmiöön viime aikoina blogatessani. Olen kertonut muun muassa siitä, miten olemme järjestäneet vuoroviikkovanhemmuutemme ja miten raha-asiamme eroperheessämme on hoidettu. Olen saanut todella outojakin kommentteja aiheeseen, kuten esimerkiksi, että varmasti oikeasti riitelemme ja sanon vain, että kaikki menee sopuisasti. Toinen kommentti sanoi, etteivät eroperheet voi olla riidattomia.

Jos lähiäitiys on erovanhemmuuden normaali, onko riitely erovanhemmuuden toinen normaali?

Jos lähiäitiys on erovanhemmuuden normaali, onko riitely erovanhemmuuden toinen normaali? Onko siksi niin vaikea uskoa, että meillä oikeasti kaikki menee sopuisasti? Törmään jatkuvasti kommentteihin, ettei meillä oikeasti asiat varmasti näin hyvin ole. Tai sitten saan kommentteja, jotka sanovat, että pönkitän omaa paremmuuttani, kun sanon, etten vaadi elatusmaksuja tai lapsilisiä itselleni. 

Joissakin eroperheissä jaetaan elatukseen liittyvät tulot ja menot tasan niin, että lapseen käytetty rahasumma ei muutu, mutta maksaja ja maksun suuruus jakaantuu oikeudenmukaisesti tukien, luonapitopäivien ja tulojen mukaan. Viime aikoina on tullut useasti esille, että vuorovikkovanhemmuudessa etuudet ja tuet eivät jakaannu lainsäädännössä järkevästi vanhempien kesken. Siksi raha-asioista voidaan sopia keskenäänkin; jos välit ovat tarpeeksi sopuisat ja luottamus entistä kumppania kohtaan on säilynyt erosta huolimatta. Näen, ettei eron jälkeen yhteinen vanhemmuus kuitenkaan muutu miksikään.

Istuuko meissä jotenkin tiukasti perusajatus, että eron jälkeen entiset kumppanit aina riitelevät?

Joissakin perheissä asiat sovitaan keskenään niin, että tapaamisasiat ovat toimivia perheen kulloisessakin tilanteessa. Laki ei velvoita vahvistamaan tapaamisaikoja virallisesti. Tapaamissopimuksissa varmistetaan lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan. Jos hän tapaa vanhempien keskinäisen sopimuksen kautta tasapuolisesti molempia, en näe tarpeelliseksi vahvistaa sopimusta. Mutta sopimus KANNATTAA vahvistaa, jos on vaarana, että päädytään riitatilanteeseen. Silloin molemmat ovat pakotettuja toimimaan sovitun mukaisesti.

Istuuko meissä jotenkin tiukasti perusajatus, että eron jälkeen entiset kumppanit aina riitelevät? Vai mistä johtuu, että törmään oudoksuntaan, kun sanon, että meillä ihan oikeasti ei riidellä kummankaan pojan asioiden takia? Sehän on vain ja ainoastaan lapsen etu, ettei perheessä riidellä eron jälkeen. Ja onhan se itsellekin todella paljon mieluisampaa elää sovussa kuin riidoissa. 

Lue myösMitä kummaa tarkoittaa täydellinen eroperhe?

Kummastellen, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

Kommentit (7)

Hetkautus
1/7 | 

Meillä meni pari vuotta erosta suht ok. Oltiin lähes kavereita ja tehtiin perheenä kaikkea kolmestaan jne. Koska tultiin toimeen, kaikki piti meidä salapariskuntana. Eihän eronneet vanhemmat voi tulla toimeen, saatikka viedä lasta yhdessä kesälomareissulle! 

Nyttemmin kun kuvaan on astuneet uudet kumppanit ja välit on menneet huonommaksi esimerkiksi lapsen psykologi on lausunut ääneen, että nyt tämä meidän tilanne näyttää normaalimmalta hänen silmäänsä. Olihan hänestä meidän vanhempien välit oudot silloin kun tultiin toimeen hyvin. Hieman hämmentävää palautetta, kun kuvittelisi lapsen edun olevan juuri se, että vanhemmat tulee toimeen...

Vierailija
2/7 | 

Exän kanssa ajautuu joka asiasta riitaan, halusi tai ei. Jos joustaisin loputtomiin kaikessa kuten exä haluaa, niin ei tulisi eripuraa. "Tuo sinä, tee sinä, hanki sinä" En vain viitsi enää vaivautua joka kerta ihmisen edessä, joka hyväksikäyttää toisten hyväntahtoisuutta, mutta itse ei anna vastineeksi ikinä mitään joustoa.

Minä vaan
3/7 | 

Meillä eron jälkeen oli alkuun riitaisaa, nyt reilun vuoden asiat on olleet oikein hyvin. Ollaan exän kans hyvissä väleissä, ja lapsen kannalta kaikki on hyvin. Nykyinen puolisoni on mustasukkainen exästäni.. 😣 ei voi ymmärtää että miten voidaan olla näin hyvissä väleissä? Itte tappelee exänsä kans ihan kaikesta..

Vuoden Äiti
4/7 | 

Kyllähän se niin on, että hyvin helposti riitely ja kiistat ovat erovanhemmuuden normaali. Tähän on mielestäni yksinkertainen selitys, jonka sinäkin uusimmassa tekstissäsi toteat: "Pettäminen on kaiketi yksi yleisimmistä eroon johtaneista syistä." Vaikkei vanhempien keskinäisten välien  ja eron syiden pitäisi antaa vaikuttaa erovanhemmuuteen, niin uskoisin sen kuitenkin hyvin usein vaikuttavan. Itsehän olen eronnut vuosia sitten ja koen tänä päivänä olevani exäni kanssa ihan ok väleissä. Mutta meillähän ei yhteisiä lapsia olekaan ja eron syykin oli se laimea erilleen kasvaminen.

Vierailija
5/7 | 

Ei mekään riidellä. Asioista sovitaan ihan nätisti sovussa keskustellen. Mutta olen myös seurannut sivusta kuinka lähipiirissä exät kiukuttelevat ja tekevät kaikkien elämästä mahdollisimman vaikeaa. Itse en suostu olemaan sellainen pikkusieluinen ja katkera ihminen, vaan mieluummin käyttäydyn aikuismaisesti. Vaikka välillä tuntisinkin katkeruutta, niin en halua antaa sen vaikuttaa lapsen ja isän väleihin.

Vierailija

Pikkusieluinen ja katkera? Että jos on yhdessä sovittu että vanhemmat vastaavat yhdessä lasten elatuksesta ja toinen ei ole sitten eron jälkeen osallistunut mitenkään muuten kuin ostamalla ruokaa kun lapset ovat hänen luonaan. Väkisinkin vetää katkeraksi kun jos joku meno exällä on lasten kanssa, se ottaa rahan lapsilta. Tyyliin mennään Hoplopiin, ja lapsi joutuu maksamaan käynnin omista rahoistaan.

Kyllä olen katkera ja mua harmittaa, ja mielestäni saakin se että isä ei omille lapsilleen raaski juttuja. Haluaisin kovin että tekisivät asioita yhdessä, mutta kun on saita, on loppuun saakka saita.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Vuoroviikkolapseni kanssa viime kesänä.

Eroperheiden arkeen merkittävästi vaikuttaa, miten raha-asiat ja lapsiin kohdistuvat menot ja tulot on jaettu.

Kerroin aiemmin, mitä tukia saan lapsistani. Minulta toivottiin tämän jälkeen postausta, jossa kerron, mitä menoja minulla on lapsistani. Tässä kirjoituksessa kerron tästä enemmän.

Kirjoitin aiemmin, miten suurta roolia eroriidoissa näyttelee raha. Se johtuu siitä, että vuoroviikkoinen asumisjärjestely ei usean mielestä ole tasapuolinen juuri etuuksien ja elatusmaksujen määrätymisen suhteen. Vauva.fi kirjoitti myös äskettäin siitä, miten vanhemmat kokevat rahan tuottavan eniten ongelmia vuoroviikkoarjessa.

Vuoroviikkoasumisessa suurin ongelma on yleensä raha.

Hyvin keskenään kommunikoivat vanhemmat voivat sopia itse raha-asioista, jolloin järjestely voi olla reilumpi molemmille osapuolille. Näin me olemme tehneet. Miten raha-asiamme on sovittu?

Mitä menoja minulla on vuoroviikkolapsestani?

Päiväkotimaksu 30€/kk. Minä hoidan meillä päiväkotimaksun, joka ei Helsingissä ole kovinkaan suuri; sitä alennettiin myös äskettäin. Päiväkotimaksuissa otetaan hyvin huomioon lähivanhemman yksinasuminen. 

Vaatteet noin 25€/kk. Sivusin jo aiemmin sitä, että minä ostan lapsellemme suurimman osan vaatteista. Isä ostaa vaatteita toisinaan, varsinkin kenkiä ja isän puoleiset isovanhemmat tekevät välillä isompia vaatehankintoja. Olen Facebook-vaatekirppisfani, ja ostan lähestulkoon kaikki poikani vaatteet niistä. Joskus tulee tietenkin isompia menoeriä, jos joutuu ostamaan esimerkiksi uudet kengät, toppapuvun tai vaikkapa nyt uv-suojatun uimapuvun sekä aurinkolasit.

Vakuutukset noin 5€/kk. Ovat samassa minun vakuutusteni kanssa.

Ruoka. Tarkkaa summaa en osaa sanoa, paljonko tähän menee, koska poikanmme syö samaa ruokaa kuin minä ja on varsin pieniruokainen.

Lelut noin 5€/kk. Leluja tulee harvemmin ostettua, mutta joskus niitäkin.

Puolet lapsilisistä menee pojan isälle 70€/kk. Tämä kompensoimaan nimenomaan sitä, ettei vuoroviikkoinen etävanhempi saa lapsilisiä ja lasta ei huomoida asumistuissa, mitä hän muutoin voisi saadakin. Myös bensakulut ovat hänellä nyt korkeammat, kun muutin kauemmaksi hänen kotipaikastaan ja hän tuo vuoroviikoin lapsemme päiväkotiin kotini lähelle.

Mitä menoja minulla on etäpojastani?

EN maksa elatusmaksuja. Jostain syystä tämä aiheuttaa paljon kommentointia kuten myös se, ettei vuoroviikkopoikani isä maksa minulle elatusmaksuja. Olemme jakaneet kulut ja menot keskenämme niin, että koemme turhaksi siirrellä rahaa vanhempien tililtä toiselle. 

Minulla on hyvin vähän vakituisia menoja etäpojastani. Ruuat tietenkin ostan hänelle, kun hän on luonani. Ostan hänelle erittäin harvoin vaatteita, jotka ovatkin melko kalliita. Tokko edes osaisin oikeanlaisia ostaa. Rahaa vaatteisiin annan silloin tällöin hänen tililleen.

Maksan poikani puhelinlaskun. Olen tehnyt tämän jo siitä lähtien, kun olin vielä hänen lähivanhempansa ja olen halunnut jatkaa sen maksamista.

Käymme usein ulkona syömässä ja elokuvissa, ja nämä menot tietenkin maksan. 

Maksan joskus hänen bussikorttinsa, varsinkin aiemmin, koska bussilla kulkeminen oli pakollista vain siksi, että hän pääsi luokseni. Nykyään hän kulkee bussilla harrastuksiin, kaupungille ja kavereiden luokse ja hänen isänsä maksaa joskus lipun ennen kuin ehdin itse sitä ostamaan.

Sen myöntäminen, että raha-asiat meillä sujuvat hyvin, aiheuttaa joskus närää.

Sen myöntäminen, että raha-asiat meillä sujuvat hyvin, aiheuttaa joskus närää. Ymmärrän tämän, koska raha on isoin syy erovanhempien riitoihin, eripuraan ja arjen ongelmiin. Koen olevani etuoikeutetussa tilanteessa, koska meidän perheiden asiat sujuvat näin hyvin.

Tärkeintä raha-asioissa eroperheissä on se, että lapsen elintaso pysyy samana maksoi kuka vain menot ja kuka saakaan etuudet. Näin koen meidän perheessä tapahtuneen.

Terveisin, Etä-äiti

Facebook || Instagram || Twitter

 

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 | 

Siis voiko päiväkotimaksu tosiaan olla vain 30 euroa/kk?? Täälläpäin lapsen päiväkoti maksaa n. 280 euroa kuussa (ja ei kyllä ikinä alenneta, vaan nostetaan koko ajan).

Etä-äiti
Liittynyt10.5.2017

Kaavahan kaiketi kaikissa kunnnissa hyvin selkeä? Helsingissä näin minun kohdallani:

Perhekoko2

Vähimmäis-/ bruttotuloraja 2050e/kk

Maksu 10,7% 

• Taulukosta perhekoon mukainen varhaiskasvatuksen vähimmäisbruttotuloraja/kk, joka vähennetään (keskimääräisistä) kuukausibruttotuloista. • Jäljelle jäävästä luvusta otetaan 10,7 % mukainen osuus = nuorimman lapsen kokopäivähoidon maksu.

tästä voi suoraan laskea, että minulla se on tuo 30€

Lähde: https://www.hel.fi/static/liitteet/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/V...

Terveisin, Etä-äiti

Vierailija
2/4 | 

Tilanne on ihan toinen sitten kun lapsi on teini, ja vaatteita ei voikaan ostaa kaikkea käytettynä.

Meillä on myös vuoroviikkokuvio, mutta lapsi ei saa isän luona ikinä yhtään mitään muuta kuin ruoan. Täytyy sanoa että harmittaa lapseni puolesta ja paljon, että isä on niin itsekäs että eivät kesälomallakaan mitään ole suunnitelleet. Rahasta ei ole kysymys, ex on ihan yhtä hyvätuloinen kuin minä, mutta säästää rahansa.

Vierailija
3/4 | 

Meillä laitetaan lasten vaate-, harrastus-, vakuutus-, hoito- ym. kulut aina puoliksi. Molemmat vanhemmat huolehtivat omilla viikoillaan ruoat ja hygieniatarvikkeet. Lisäksi kumpikin huolehtii itse lasten huonekaluista ym. tarvikkeista kotonaan sekä lasten kanssa tehdyistä matkoista.

Kumpikaan meistä ei maksa elatusmaksuja. Lapsilisät tulevat virallisesti minulle koska olen ns. lähivanhempi, mutta jaamme ne käytännössä puoliksi.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperhe- ja uusperhe-elämän haasteista, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Blogiarkisto

2019
2018
Syyskuu
Huhtikuu
Tammikuu
2017

Instagram