"Kirjoitat taaperon isästä, jolla on lapset, siis taaperon veljet ja sisaret, vuoden ikäerolla. Aika jännä, ettet heistä koskaan kirjoita mitään tai noteeraa että lapsillasi on muita sisaruksia. Vai onko se liian kova pala purtavaksi? Muuten kyllä kirjoitat isistä myönteisesti mutta heidän lapsiaan, poikiesi sisaruksia ja heidän äitipuoliaan, et noteeraa millään tavalla tai puhu heistä "perheidesi" jäseninä?? Kuuluuko perheisiisi pelkät isät?! Ilmeisesti et ole niin täydellinen kuin mitä annat olettaa ja vain pinta kiiltää. Sisältä olet ihan yhtä katkeroitunut erosta kuin kuka tahansa muu eronnut. Miksi feikata jotain mitä ei ole?!"

Kommentti tähän tekstiini.

Täydellinen eroperhe?

Kiitos kommentistasi, anonyymi. Jäin miettimään tätä. Olenko antanut kuvan täydellisestä minästä, joka ei ole katkeroitunut erostaan ja kaikki menee kuin Strömsössä? Kiiltääkö meidän perhe ihanassa uusperhearjessamme?

Itseasiassa, eromme oli täydellinen. Niin täydellinen, kuin ero nyt voi olla. Me emme riidelleet ja saimme sovittua asiat oikein mallikkaasti. Onko tämä epävakio, koska sitä on vaikea hyväksyä? "Katkeroitunut, kuten kuka muu tahansa eronnut" -kommentti taas ei pidä lainkaan paikkaansa. Tiedän monia eronneita, jotka eivät ole katkeroituneita. Ero voi olla joskus se ainoa ja oikea vaihtoehto ja myös positiivinen asia koko perheelle. 

Jos tämä on sitä täydellistä pintakiiltoa, olen oikein tyytyväinen.

En ole katkera kenellekään mistään. Jos tämä on sitä täydellistä pintakiiltoa, olen oikein tyytyväinen. En oikein tiedä, mitä täydellinen eroperhe tarkoittaa, tai täydellinen perhe? Me kaikki perheemme jäsenet koetamme kunnoittaa toisiamme vanhempina ja ihmisinä ja ottaa toistemme mielipiteet huomioon. Se on paljon tärkeämpää eroperheen arjen sujumisessa kuin sen miettiminen, onko joku katkera ja vai ei. Eroperheenä koetamme aikuisina pitää omat tunteemme kurissa ja ottaa lapsien etu aina huomioon, vaikka ei se aina olekaan helppoa. 

Blogatessa ei voi antaa koko kuvaa (uus)perheestä

Vastasin anonyymi sinulle: blogatessa on otettava huomioon, keistä kirjoittaa. Kuopukseni isän lapset ovat toki hänen sisaruksiaan, mutta en voi kirjoittaa lapsista, jotka eivät kuulu lähipiiriini; olisiko minulla siihen oikeuttakaan? Enhän tunne heitä enää juuri lainkaan.

On kuitenkin outoa ajatella, että jos en bloggaa joistain ihmisistä, he eivät kuuluisi perheeseeni. Eiväthän kaikki bloggaa omista lapsistaankaan. Jokainen bloggaaja vetää itse rajan siitä, kenestä kirjoittaa ja mitä. Uusperheeseen kuuluu eksiä ja nykyisiä, nykyisen eksiä ja eksien nykyisiä, heidän lapsiaan ja heidän nykyisten eksien lapsia. Miksi heistä pitäisi blogata? Tarkoittaako se, että suljen heidät pois mielestäni ja olen katkeroitunut heistä? Ei lainkaan.

Perheblogin pitäminen on tasapainottelua ja uusperheblogin pitäminen on sitä kertaa sata.

Minä bloggaan lähinnä minusta itsestäni ja pojistani. Välillä kerroin jotain poikieni isistä. Jokainen kuitenkin ansaitsee ja saa vaatia yksityisyyttä. Itse olen hyvin avoin omista asioistani, mutten minä voi alkaa toreilla ja turuilla huutelemaan muiden perheiden elämästä. Haluaisitko sinä, että sinusta blogattaisiin, jos et ole antanut tähän lupaa?

Perheblogin pitäminen on tasapainottelua ja uusperheblogin pitäminen on sitä kertaa sata. Mieluummin kunnioitan meidän uusperhettämme ja sen kaikkia osapuolia kuin että bloggaisin heistä ja he siitä pahastuisivat. Olkoon tämä vastauksena sinulle, lukijani.

Terveisin, Etä-äiti

Seuraathan jo Facebook-sivujani?

 

Kommentit (3)

Vierailija

Kyllä mä muistin heti yhen tekstin missä puhuit kauniisti teinisi äitipuolesta, kun teini oli sairastunut ja luokkaretki oli jäänyt väliin.

Vierailija

En kyllä ymmärrä lainkaan, miksi sen toisen biologisen vanhemman pitäisi ylipäätänsä tuntea ex-puolisonsa uusi puoliso perheenjäsenekseen tai toisinpäin.

Suoraan sanottuna, minusta olisi todella outoa jos puolisoni eksä kokisi myös minun lapseni tai minut osaksi hänen perhettään. Loukkaavaa olisi, jos hän kokisi asiakseen kirjoittaa heistä julkisessa blogissa.

Isivuosi

Kummallisiin asioihin ihmiset puuttuvat. Minäkin kuulen usein siitä, etten kirjoita vaimostani blogissa ja ihmeellisiä syitä tähän on tarjottu. Blogi nyt on nimenomaan munun ja tyttäreni puuhista.
Sinulla on kiva blogi ja kirjoitat tärkeistä asioista.
Mukavaa kevään jatkoa!

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Etä-äitiys on vähän puhuttu aihe edelleen. Miltä etä-äitiys TUNTUU oikeasti? Millaista on olla eroperheen ja kahden pojan äiti, joilla on eri isä?

Tämä blogi vastaa näihin kysymyksiin. Käsittelen aiheita eroperheen elämästä, masennuksesta, etä-äitiydestä, vuoroviikkoäitiydestä sekä elämäni tapahtumista, jotka ovat johtaneet etä-äitiyteeni.

 

etaaiti@gmail.com

Facebook-sivuni

Instagram

Twitter

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin! Bloggaajaan saat yhteyden tästä.

Teemat

Blogiarkisto

2018
Tammikuu
2017

Kategoriat