Hoitajalle tuttu vessaselfie. Tällä alalla yksityisyys ja vaitiolovelvollisuus on ehdotonta. 

Vähiin käy ennen kuin loppuu! Vihdoinkin voin sanoa, että takana on enemmän kuin edessä.

"Meidän äiti hoitaa teidän äidit." Sekä isät, ja ehkä myös ne lapset isovanhempineen. Siltä se alkaa vahvasti nyt näyttää. Poikani on hirvittävän kiinnostunut alastani ja käymme usein erilaisia keskusteluita aiheesta. Tuntuu, että aika on mennyt aivan liian nopeasti. Tosin, onhan minulla vielä se vuosi aikaa ja ehkä isoin rutistus ikinä vasta alkamassa, joten ehkä säästelen vielä sanojani. 

Aikuisena, varsinkin perheellisenä opiskelu ja alanvaihto kiinnostaa aina, joten kommenttikenttää kannattaa nyt hyödyntää ja kysyä kaikki, mitä unohdan tässä kertoa. Tie on kuitenkin ollut pitkä. Hain kouluun kolme tuskaista vuotta. Aluksi hain vain monimuotolinjalle, koska luulin, ettei minulla ole taloudellisesti muuta vaihtoehtoa. Päädyin kuitenkin opiskelemaan kokopäiväisesti. 

Ammattiin opiskelu on vain pieni osa elämää. 

Uuden ammatin opiskeluun ei mene kuin muutama vuosi elämästä. Sen ajaksi kannattaa tehdä tilapäisiä muutoksia. Esimerkiksi meidän perhe oli valmis muuttamaan Pirkanmaalta Itä-Suomeen. Myimme jopa uuden talomme pois ja hain eri kouluihin. Lopulta pääsin kuitenkin tähän lähelle kouluun, joten mies sai unohtaa työn Joensuussa, jota varten kävi jo haastattelussa.

Tällä alalla vain taivas on rajana. Ainut raja mikä tulee nopeastikin vastaan, on palkkakatto. On kutkuttavaa ajatella, että missä paikoissa tulen tekemään uraa. Kouluttaudunko vielä lisää? Ainakin lääkkeenmääräämisoikeudet kiinnostavat. Tällä hetkellä en kuitenkaan osaa miettiä mitään muuta, kuin tulevan suuntautumisen valintaa. Akuutti hoitotyö vai lastenhoitotyö? Muut vaihtoehdot olen jo rajannut pois. 

Kaikki on mahdollista, myös lasten kanssa. 

Omia opiskeluitani on viivyttänyt yksi äitiysloma, mutta siitäkin huolimatta valmistun käytännössä etuajassa eli vajaassa kolmessa vuodessa. Äitinä olen joutunut usein asettaa lapset ja kodin opintojen edelle. Motivaatio ja ajanhallinta takaa kuitenkin sen, että osaaminen ei kärsi. Kaikki on mahdollista, myös niiden lasten kanssa.

Rankkuudestaan huolimatta tämä on ollut elämäni parasta aikaa. Loppurutistus on vielä edessä ja aloitan pian kaksi viiden viikon harjoittelua. Sen jälkeen pidän lasten kanssa ansaitun kesäloman (sekä suoritan raskausajan diabeteksen hoidon opinnot), jonka jälkeen lähden taas 10 viikoksi kentälle. Teen tulevana syksynä opinnäytetyötä ja jäljelle jää vain ne erikoistumisen opinnot.

Ensimmäistä kertaa koskaan tunnen ammattiylpeyttä.

Moni kysyy usein vinkkejä pääsykokeisiin, mutta niitä on todella vaikeaa antaa. Omista kokeista tiesin, että laskentaosuus meni heikosti, vaikka se perustui vain peruskoulun matikkaan. Aineistotehtävät kahdella eri kielellä on aina työläitä, mutta niistäkin selviää tarkkuudella ja tehokkuudella. Minun aikanani oli vielä psykologin haastattelu ja ryhmähaastattelutilanne, joihin käytin kaikki paukut.

Kaikki työ on merkityksellistä. Olen kuitenkin viimein tyytyväinen siihen, minkä asian eteen saan työskennellä. Olen huomannut, että tällä alalla työtä tehdään sydämellä ja ylpeydellä. Virheisiin ei ole varaa. Olen työskennellyt aiemmin ihmisten pankkipalveluiden ja isojen yhtiöiden rahojen parissa sekä palkkahallinnossa. Molemmissa tuli tehtyä parit isot virheet, mutta onneksi rahaa pystyy siirtelemään aina uudestaan. Ihmishenkeen sitä ei ehkä voi soveltaa.

Saa nähdä päästäänkö miehen kanssa järjestämään yhteiset valmistujaisjuhlat. Hän opiskelee myös uutta ammattia, jotta pääsee vuorotyöstä pois. On siis aika vaihtaa osia sen suhteen!

Jasu

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tämä on elämänmakuinen perheblogi, jonka kirjoittajana toimii 30-vuotias äiti, vaimo, doula ja sairaanhoitajaopiskelija Pirkanmaalta. Päätähtinä postauksissa loistavat kesällä 2015 syntynyt uhmaikänsä tavoittanut poika sekä joulukuussa 2017 syntynyt pikkuveljen virkaa toimittava kuopus. Muita sydäntä lähellä olevia asioita ovat mm. lastenvaatteiden ompelu, perheen koiralauma, mökkeily, matkustelu, ekoilu, luonnonkosmetiikka ja kasvisruoka. Olet tervetullut seuraamaan meidänlaista ruuhkavuosien arkea ja välillä juhlaakin!

Terkuin, Jasu

Yht.otot ja yhteistyöt: elamaltakaikensain@gmail.com

Tässä linkki vanhalle blogisivustolle.

Löydät meidät myös somesta!

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017