Lasten ravitsemukseen liittyvät asiat ovat puhuttaneet jo useamman vuoden ajan aika näkyvästi. Tosin, saatiinhan siitä armeijan kukkakaalipirtelöstäkin aikamoiset otsikot aikaan.

Siteeraan heti alkuun suomalaista ravitsemustieteilijää: "Ruokapöytien uutuudet ja varsinkin lasten kasvissyönti herättävät tunteita, mutta Erkkola haluaa muistuttaa asioiden mittasuhteista. Suuria ravitsemukseen liittyviä kansanterveysongelmia ovat lasten ylipaino, kasvisten karttaminen ja muuten epäterveellinen ruokakulttuuri." Meillä on myös THL:n julkaisemat ruokasuositukset, jotka pitävät nykyään sisällään vegaaniruokavalion. Siksi minua kiinnostaakin, että kenelle joidenkin lautasmalli voi tuoda niin paljon harmia, että siitä pitää aiheuttaa mielipahaa  toisenlaisen valinnan tehneille.

Osa vanhemmista ei edes uskalla kertoa, jos vauvan kiinteiden maisteluun ei kuulu punainen liha.   

Meidän perhe ei noudata vegaania linjaa. Emme voi sanoa olevamme edes kasvissyöjiä, koska syömme lihaa muutamassakin eri muodossa joitain kertoja viikossa. Tunnen silti perheitä, joissa noudatetaan valtavirrasta poikkeavaa elämäntapaa tai ruokavaliota. Miksi se häiritsee joitain ihan kamalasti? Se on vain ruokaa. On monesti todettu, että juurikin vegaanit perheet ovat hyvinkin perehtyneitä asiaansa. Kuten kasvatamme lapsiammekin eri tavalla, harrastamme eri asioita niin myös syömme siinä ohessa kukin omalla tavallamme. Useimmat valinnoista tehdään varmaan sen vuoksi millainen elämä on tuonut itselle iloa ja sitä halutaan antaa myös lapselle.

Meidän perheessä ei käytetä maitoa vaikka kukaan ei ole laktoosi-intolerantikko.

Jokainen lapsi asuu erilaisessa perheessä. Ei kukaan lapsista saa joka tapauksessa olla se, joka valitsee elääkö esimerkiksi savuttomassa kodissa tai kasvaako maatilan pitoon vaikka sattuisi olemaan allerginen karjalle. Epäterveelliset ja terveelliset elämäntavat kuuluu meidän kaikkien elämään. Mielestäni juuri siksi on kieroa todeta – kuten olen kuullut ja nähnyt – että esimerkiksi nämä vegaanit vanhemmat tuputtaisivat arvojaan tai mielivaltaisesti päättäisi lapsen puolesta kuinka elää. Ihan samanlailla toisessa perheessä lapsi joutuu (tai pääsee) elämään vanhempiensa valitsemallaan tavalla ja olennaisesti siihen liittyy myös se ravinto – hyvässä ja pahassa.

Oma tietämättömyys ei tarkoita etteikö toinen tietäisi. Sekö oikeuttaa arvosteluun?

Olenko ainut josta tuntuu, että kun äiti ei jaksa (eikä aina tarvitsekaan!) jonain päivänä laittaa ruokaa ja tarjolla on vaikkapa nakkia pillimehulla niin se on peukuttamisen arvoinen asia, mutta jos kerrot avoimesti, että lapset ovat vanhempiensa lailla vegaaneja niin paskamyrsky on valmis? Otin karrikoituun otsikointiin tarkoituksella ääripääksi hieman negatiiviseksi mielletyt elintarvikkeet, joista kuitenkin löytyy myös parempia vaihtoehtoja. Ehkä tuuleen on turha huutaa tässäkään asiassa, mutta luulisi kaikille jo tulleen selväksi se kuinka erilailla jokainen perhe elää. Näkökulma muuttuu mielenkiintoiseksi siinä vaiheessa kuin unohdetaan pieni kotimaamme ja tarkastellaan perheitä globaalisti.

Perheeni kasvisruokapainotteinen syöminen herättää hyvää kiinnostusta aina välillä, mutta moni yllättyy kun kerron ettei ideologiamme liity eettisyyteen tai ympäristönäkökulmiin vaan terveyteen.

Omaa reittiään kulkien, Jasu

Oletko tutustunut vegaaniin bloggaajaamme Jyllannin Suomineitoon? Myös Nuoren äidin päiväkirja -blogissa ollaan siirrytty kasvisruokien maailmaan.

Blogin somet: Face & Insta

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 | 

Uskon, että suurin osa vegaaniperheiden saamasta asiattomastakin kritiikistä ei liity varsinaisesti edes ruokavalioon vaan erilaisuuteen, siihen ettei vegaaniperhe asetu kiltisti normiperheiden harmaaseen massaan. Samanlaisena turvallisesti pysyminen kun tuntuu eritoten lapsiperheelle olevan se tärkein asia, että ei vaan yritetä olla jotenkin erilaisia ja jotenkin mukamas parempia kuin muut.

Vierailija
2/8 | 

Voin samaistua jokaiseen sanaan. En itsekään ole täysin vegaani, viimeisten vuosien aikana kylläkin vähentänyt lihankulutusta reippaasti, kun netti on alkanut olla pullollaan vinkkejä kasvisruokaan ja kauppojen hyllyille tulee yhä enemmän kasviperäisiä tuotteita. Vegaanisesta ruokavaliosta voi todellakin saada kaikki tarvittavat ravintoaineet ja riittävästi energiaa. Jos perhe muuten syö vegaanisesti, miksi lapsille pitäisi sitten tehdä liharuokaa? Sama periaatehan pitäisi toistua muuallakin. Jos vanhemmat eivät katso tv:tä ja haluavat, etteivät lapsetkaan katso, lapsien pitäisi silti saada katsoa. Tai juurikin tuo tupakointi. 

Nykyään edelleenkin on voimassa aika voimakas mielleyhtymä, että kasvisruoka on aina salaatinlehden ja kukkakaalin puputtamista. Kasvisruoka ei täytä, on aika yleinen kommentti. On totta, että liharuoka tekee yleensä rasvaisuutensa vuoksi kylläisemmän olon, mutta ihmisen ei kyllä ole tarkoituskaan tuntea ähkyä. Ja aivan yhtä hyvin se vegaaninenkin ruoka voi sisältää rasvaa. Suosittelen kyllä lämpimästi jokaista ainakin vähentämään lihan kulutusta, sitä ei todellakaan tarvita joka aterialla. 

Muhfi
4/8 | 

Ruokahan on tosiaan ruokaa. Ja epäterveellisesti / terveellisesti voi syödä oli sitten sekaani, vegaani tai mikä vain iästä riippumatta. 

Uskon, että syy siihen, että ruuasta ei tulekaan enää pelkkää ruokaa ja vegaaniruokavalio etenkin lapsiperheessä koetaan tunteita herättäväksi on se, että siihen liittyy niin paljon muitakin arvoja kuin pelkkä ruoka. Sekaani helposti ajattelee, että vegaanisesta ruuasta lapsi ei saa kaikkea mitä tarvitsee, tulee olo että omaa lihan, maidon jne. käyttöä pitää puolustella jne.

Sama ilmiö näkyi nyt mm. varusmiesten kasvisruoka-kohussa.

Moni meistä söisi hyvällä ruokahalulla kakkuja, piirakoita, karkkeja, tortilloja, kastikkeita jne. mutta asenne muuttuu heti jos kuulee, että kyseessä on vegaaninen kakku, piirakka, karkki, tortilla tai kastike. Se saa jotkut puolustuskannalle siitä huolimatta, että vegaaninen ruoka nyt ei ole sen kummempaa kuin eläinperäinenkään ruoka loppujen lopuksi. Ravintoarvo maidolla ja kasvimaidolla on melko lailla identtinen. Asia erikseen on, tarvitseeko ihminen oikeasti maitoa sen jälkeen kun imemisvaihe on ohi. Muut nisäkkään ei tarvitse.

Meidän perhe ei ole vegaani. Tunnen pari aikuista vegaania ja itse pyrin syömään kasvispainotteisesti. Maitoa en ole tykännyt koskaan juoda muuten kuin kahvissa ja lapset pitävät kasvisruuasta siinä missä lihaversioistakin.

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tämä on elämänmakuinen perheblogi, jonka kirjoittajana toimii 30-vuotias äiti, vaimo, doula ja sairaanhoitajaopiskelija Pirkanmaalta. Päätähtinä postauksissa loistavat kesällä 2015 syntynyt uhmaikänsä tavoittanut poika sekä joulukuussa 2017 syntynyt pikkuveljen virkaa toimittava kuopus. Muita sydäntä lähellä olevia asioita ovat mm. lastenvaatteiden ompelu, perheen koiralauma, mökkeily, matkustelu, ekoilu, luonnonkosmetiikka ja kasvisruoka. Olet tervetullut seuraamaan meidänlaista ruuhkavuosien arkea ja välillä juhlaakin!

Terkuin, Jasu

Yht.otot ja yhteistyöt: elamaltakaikensain@gmail.com

Tässä linkki vanhalle blogisivustolle.

Löydät meidät myös somesta!

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017