Lentokentällä ollaan! Ja olen tosi iloinen siitä, että tehtiin tämä reissu. Suomen säätä katsellessa voin varautua vaatekerrastoon, koska täällä lämmöt ovat hiponeet 40 astetta.

Jatketaan siitä mihin jäätiin viimeksi eli torstaiaamuna lähdimme pienelle aamulenkille Runyon Canyon-kukkuloille, jotka ovat paikallisten suosiossa patikointia ja treenausta ajatellen. Näkymät eivät todellakaan jättäneet kylmäksi. Eräs pariskunta, joka tarjoutui ottamaan kuvan meistä katsoi ensin hieman säälivästi masuani ja totesi ystävällisesti naurahtaen, että taidettiin valita "hyvä" päivä lenkkeilyyn. Jep.

Matkakohteena tämä on tosiaan auringon suhteen aikas varma. Tämän jälkeen lähdettiin kyttäämään vielä Beverly Hillsin ökytaloja. Ei siinä sen retken jälkeen hirveästi ehtinyt muuta tekemään kun käymään syömässä ja sitten lähdettiin taas ajamaan toiseen paikkaan. Vierailimme Los Angeles Science Centerissa, jonka näyttelyt olivat suurimmalta osalta ilmaisia.

Itseäni kiehtoi eniten tietenkin alue, jossa käsiteltiin ihmisen sisintä ja lääketiedettä. Samalla alueella oli aikajana raskaudesta ja mallikopiot sikiöistä oikeassa koossa ja tottakai menin itse poseeraamaan oikean viikon kohdalle oman mahani kanssa. llaksi menimme Irwindalen Speedwaylle niin sanottuihin kiihdytyskisoihin, jossa paikalliset testailevat omien katukäyttöisten autojensa hevosvoimia. Ja kyllä oli hienoja pelejä!

Oli vain kamalaa huomata, kuinka sinne tuotiin pikkuvauvoja ilman kuulosuojaimia. Pelkäsin jo pelkästään oman vatsani puolesta siinä metelissä..

Perjantai oli viimeinen kokonainen päivä. Pyhitimme sen heti aamusta ajeluretkelle Malibuun joka oli yllättävän lähellä Santa Monicaa, jossa hotellimme sijaitsi. Tie meni tietenkin aivan merenrantaa pitkin, joten maisemat olivat taattuja. Keskipäivällä menimme itse paistattelemaan rannalle ja tällä kertaa minimoin rapuhyökkäyksen nauttimalla aalloista vain seisaaltaan hieman syvemmällä vedessä.

Todistimme kuitenkin ikävää tapausta kun eräs äiti huomasi pienen poikansa kadonneen. Siinä vaiheessa kuin hän huusi hätääntyneenä monta kertaa "where is my baby" meinasin alkaa itkemään. Vain äiti tietää miltä se tuntuu! Onneksi tarinalla oli tällä kertaa onnellinen loppu ja hän löytyi rannalta, ei merestä. Siistiydyimme illaksi ja lähdimme Santa Monican sykkeeseen, juuri sinne suuntiin missä se kuuluisa pitkä laituri on huvipuistoineen.

Suunnitelmana oli käydä leffassa ja illallisella. Elokuva, josta jo viime postauksessa mainitsin oli todella hyvä. Siinä sai hieman lisää tuntemuksia sen suhteen kun oma lapsi katoaa. Leffateatteri oli muutenkin aikamoinen kokemus, siellä oli leveät nahkapenkit, joita pystyi säätämään sähköisesti ja esimerkiksi jalat sai vaakatasoon lepäämään. Really nice. Ja on muuten hyviä leffoja tulossa syksyllä (tosin en tiedä kuinka moni rantautuu edes Suomeen asti).

Illasta ei puuttunut jännitystä, koska kun saavuimme hotellille ihmettelimme kolmea kopteria ilmassa. Hotellista seuraava katu oli suljettu ampumavälikohtauksen vuoksi, jossa myös poliisi ampui epäilyä.

Lauantaina ehdimme käydä kuvaamassa Hollywood-kyltin kukkuloilla ja viimeisellä lounaalla. Sitten oli aika palauttaa auto ja suunnata kentälle. Tein siellä viimeiset shoppailut, tietenkin Victoria's Secretillä. Tuliaisiin ei tälläkään reissulla keskitytty, pikkuveljelle toin Leviksen vaatteita ja tottakai Emilio sai uusia pikkuautoja, joita todella piti ostaa muutenkin ja itse en voinut vastustaa kiusausta kun näin Warner Brothersin studiolla pienen Superman-paidan.

Itselleni ostin matkamuistoksi magneetin jääkaapin oveen kuten aina kaikkialta sekä useamman kassillisen vaatetta mm. Abercrombie & Fitchiltä ja Gapilta. Vauvalle hankin myös muutamat vaatteet. Kaiken kaikkiaan kyseessä oli siis huippu reissu. Jos vertaan Losia Nykiin tai Miamiin niin ehdottomasti meni kärkeen. Olin myös positiivisesti yllättynyt siitä, ettei meille käynyt mitään kommervenkkejä (toki tässä on vielä lentoa jäljellä jota saa jännittää), mutta noin muuten.. 

Losissa oli niin helppo yhdistää ranta -ja kaupunkiloma ja suuren plussan teki se, ettei tarvinnut käyttää julkisia kulkuneuvoja. Toki kyseessä on todella kallis kaupunki, kalliine hotelleineen ja lentoineen!

Olen yllättynyt siitä kuinka helppoa oli loppujen lopuksi olla erossa lapsesta. Olen saanut joka päivä raporttia Emiliosta ja hän on ollut täysin omassa elementissään mummojen saartamana. 

Tätä kirjoittaessa on ehditty matkaamaan aikavyöhykkeeltä toiselle ja enää on jäljellä vain muutama tunti siihen, että pääsen nukkumaan pienen poikani kanssa. Lento itsessään on sujunut mukavan pitkäveteisesti. Lensimme Norwegianilla yhden pysähdyksen taktiikalla. Yhtiöllä on käytössään aivan uudet koneet näin pitkillä matkoilla ja niiden sisältämä teknologia on todella parantanut matkustamisen laatua.

Ja koska kyseessä on halpalentoyhtiö, ei kannata odottaa, että mikään on ilmaista (olisin myös odottanut että itse lennot olisivat olleet edullisemmat). Suuri miinus oli se, ettei koneessa ollut nettiyhteyttä lainkaan. Mutta ei auta kuin siirtää ajatukset normaaliin päivärutiiniin, kuitenkin tällaisen paussin jälkeen sitä taas jaksaa (vaikka en olekaan äiti, joka tarvitsisi vapaata lapsestaan). Takana on ihania muistoja ja uusia kokemuksia. Onneksi miehelläkin on vielä viikko lomaa niin saadaan kevyt lasku arkeen. 

Uskomatonta, että kuinka sitä viikossakin omaksuu tietynlaisen elämäntyylin. Juuri ennen välilaskua tuli kuulutus koneessa, että Ruotissa on 15 astetta lämmintä (tai siis kylmää). How can I manage?

Rentoutuinein terkuin, Jasu

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tämä on elämänmakuinen perheblogi, jonka kirjoittajana toimii 30-vuotias äiti, vaimo, doula ja sairaanhoitajaopiskelija Pirkanmaalta. Päätähtinä postauksissa loistavat kesällä 2015 syntynyt uhmaikänsä tavoittanut poika sekä joulukuussa 2017 syntynyt pikkuveljen virkaa toimittava kuopus. Muita sydäntä lähellä olevia asioita ovat mm. lastenvaatteiden ompelu, perheen koiralauma, mökkeily, matkustelu, ekoilu, luonnonkosmetiikka ja kasvisruoka. Olet tervetullut seuraamaan meidänlaista ruuhkavuosien arkea ja välillä juhlaakin!

Terkuin, Jasu

Yht.otot ja yhteistyöt: elamaltakaikensain@gmail.com

Tässä linkki vanhalle blogisivustolle.

Löydät meidät myös somesta!

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017