Tässä kuvassa köllöttelee kahden päivän ikäinen kuopus. Enpä olisi uskonut, että aion syventää ammattitaitoani lastenhoitotyöhön. 

Viimeinen viikko lomaa ja siinä se. Kesä kotona on taas koettu!

Tämä vuosi on pitänyt sisällään kaksi työharjoittelua ja kaksi on vielä edessä. Seuraavaksi pääsen syventymään useaksi viikoksi lastenhoitotyöhön. Alue tulee todella olemaan vieras, vaikka olenkin äiti. Uskon tietenkin, että äitiydestä on myös hyötyä. Tulen varmaan olemaan luonnollinen ja tietynlailla rohkea lasten kanssa. Tällä tarkoitan sitä, että tietynlainen ote hommaan on hallussa, osaan lohduttaa lasta ja luultavasti myös keskustella ymmärtävästi vanhempien kanssa.

Monet ovat sanoneet minulle, ettei pystyisi tehdä työtä lasten parissa, koska se voi olla niin surullista. Varmasti myös sitä, mutta mitä kaikkea muuta se voi olla? Varmasti sitä samaa, antoisaa ja merkityksellistä kuin mikä tahansa muukin hoitotyö, kun sen hyviä puolia punnitaan. Odotan tulevia kokemuksia enemmän ilolla, kuin jännityksellä. Koen, että vaikka maailmassa tapahtuu vääryyttä lapsia kohtaan, heitä sairastuu ja menehtyy, niin en halua olla se joka ei halua kuulla tai katsoo pois päin.

Aion suuntautua opintoihin, joihin en aluksi todellakaan aikonut.

Voisin kuvitella näiden opiskeluvuosien jälkeen, että juuri minä voisin olla se joka kohtaa heitä ja heidän vanhempiaan sen kaiken pahimman äärellä. Sairaanhoitajaopintojeni alussa olin erittäin varma siitä, että lapsiin en ainakaan tule erikoistumaan. Vaan kuinkas kävi? Aion siis valita oman ammattitaitoni syventäviksi opinnoiksi lastenhoitotyön. Nämä opinnot aloitan tammikuussa.

Olen kuullut monelta kanssaopiskelijalta, jotka ovat kylläkin jo valmistuneet, että opintojen aikana, jokin yllättävä kiinnostuksen kohde vei täysin mennessään. Alunperin minua kiinnosti akuuttihoitotyö, mutta vaikka en nyt syvennä tietouttani siihen suuntaan, se ei kuitenkaan tarkoita, ettenkö joskus voisi tai jopa haluaisi työskennellä sillä saralla. Voi mennä pitkäänkin, että saan tehdä unelmieni hoitotyötä, joten olen lähdössä avoimin mielin seikkailemaan osastolta toiselle tai laitosympäristöstä avohuoltoon.

Teetkö sinä työtä lasten parissa? Oletko kenties aloittanut nyt syksyllä hoitoalan opinnot?

Jasu

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Tämä on elämänmakuinen perheblogi, jonka kirjoittajana toimii 30-vuotias äiti, vaimo, doula ja sairaanhoitajaopiskelija Pirkanmaalta. Päätähtinä postauksissa loistavat kesällä 2015 syntynyt uhmaikänsä tavoittanut poika sekä joulukuussa 2017 syntynyt pikkuveljen virkaa toimittava kuopus. Muita sydäntä lähellä olevia asioita ovat mm. lastenvaatteiden ompelu, perheen koiralauma, mökkeily, matkustelu, ekoilu, luonnonkosmetiikka ja kasvisruoka. Olet tervetullut seuraamaan meidänlaista ruuhkavuosien arkea ja välillä juhlaakin!

Terkuin, Jasu

Yht.otot ja yhteistyöt: elamaltakaikensain@gmail.com

Tässä linkki vanhalle blogisivustolle.

Löydät meidät myös somesta!

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017