Meidän koti on uskomattoman hiljainen. Kello on juuri nyt 21:30. Tavallisesti taistelisin vielä lasten nukuttamisen kanssa, koska helle. Nyt saan istua rauhassa koneella ja kirjoittaa. Vauva nukkuu. Söin hetki sitten pitsaa. Ihan uskomatonta.

Little E ja mieheni lähtivät tänään laivalla kohti Ruotsia. Aamupäivä ja iso osa päivää on mennyt säntäillessä viiteen eri suuntaan. Jotenkin ihmeen kaupalla sain kuitenkin pakatuksi taaperon hellemekot ja shortsit. Saimme haettua hänelle myös uuden repun. Hän valitsi tietysti sellaisen, jossa on Elsa. Kotona laitoin tytöt päiväunille ja yritin hengähtää hetken.

Mieheni tuli töistä kotiin puoli neljä ja noin puolen tunnin kuluttua saimme koko porukan ulos. Sanoimme heipat vähän ennen metroasemaa. Rutistin taaperon syliini ja toivotin hyvää matkaa. Hän vilkutti minulle vielä leveästi hymyillen isin sylistä, samalla, kun he nousivat portaita. Ikävä alkoi saman tien.

Siitä huolimatta lähdimme vauvan kanssa kaupungille. Ostin kukkia, ruokatarpeita ja muutaman palan pizzaa illaksi. Kotona bebe levitteli tyytyväisenä dubloja, koska kukaan ei ollut repimässä niitä pois hänen käsistään. Laitoin vauvan nukkumaan, kun hän osoitti väsymisen merkkejä. Jätin hänet pinnasänkyyn. Ei ollut pelkoa, että joku onnistuisi herättämään hänet kesken unien. Ellen sitten itse kompuroisi päin lipastoa, kun tulisin nukkumaan.

Edessä on useampi päivä kaksin vauvan kanssa. Päivät menevät varmasti ihan mukavasti, mutta iltaisin on varmasti rankkaa. Me ollaan miehenkin kanssa oltu niin vähän erossa toisistamme, että on todella outoa nukkua meidän yhteisessä sängyssä yksin. Tänä iltana en saa edes yhteyttä heihin, koska laivan hytissä ei ole kenttää.

Tunteet vellovat laidasta laitaan. Vahvimpana, sen ikävän kaverina, on kuitenkin se, että tämä tekee meille kaikille hyvää. Täytyy ottaa tästä kaikki irti. Pian minä kuitenkin näen heidät ja sitten koti on jälleen täynnä ääntä.

xx

Jenni S.

Kommentoi alas ja seuraa meitä somessa!

Facebook | Instagram | Bloglovin | Pinterest

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Muistan itsekin nuo tunteet❤ Meillä siis kaksi tytärtä myös, nyt jo kohta 4v ja 5v. Mukavaa lauantaita ja nautiskele ajasta nuoremman tyttäresi kanssa😊

Jenni S.
Liittynyt29.12.2017

Näin jälkikäteen voin sanoa, että viikonloppu kuopuksen kanssa oli todella onnistunut ja mukava. Varsinkin, kun järjestin ohjelmaa koko viikonlopulle. Mutta olihan se aivan ihanaa saada taapero takaisin kotiin ja omaan syliin. Viikonloppu oli onnistunut ilmeisesti myös isän ja tyttären mielestä. :)

Jenni S. | big mamas home

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Helsinkiläistynyt maalaistyttö, esteetikko, arjenfiilistelijä, yhden kotikoomikon avovaimo ja kahden pienen tytön äiti.

Big mamas home on tyyliblogi, jonka keskiössä on koti. Etsin keinoja tehdä arjesta ja elämäntavastani omannäköistä, sekä etsin yhä sitä omaa klassisen boheemia tyyliä niin sisustamisen, pukeutumisen, kuin kauneudenkin saralla. Samaan aikaan tavoitteena on tehdä pikkulapsiarjesta edes hieman helpompaa ja parempaa. Aikuisen ei tarvitse unohtaa itseään, vaikka tuleekin vanhemmaksi ja omista jutuista voi nauttia myös lasten kanssa.

Tervetuloa blogiini!

Contact:

bigmamasblog@outlook.com

Hae blogista

Blogiarkisto

2018