Kirjoitukset avainsanalla Juhlat

Pyöräytin sunnuntaina syntymäpäivieni kunniaksi juustokakun, josta ei illalla ollut jäljellä muruakaan. Olen jo semi tunnettu siitä, millainen katastrofi olen leipoessani, mutta juustokakuissa onnistun aina.

Oreo kekseistä on tullut meidän suosikkeja leipoessa. Viime talvena esikoisen syntymäpäiväkakussa oli herkullinen oreo-täyte ja tällä kertaa keksit taipuivat juustokakuksi. Tämä kakku on niin helppo ja nopea, että myös tällainen katastrofikokki onnistuu siinä. Koristelustakin tuli hyvä, vaikka kermavaahto oli aavistuksen löysää.

Pohja

Oreo-keksejä 130 g

Voita 50 g

 

Täyte

Liivatelehtiä 3 kpl

Vispikermaa 4 dl

Tuorejuustoa 300 g

Vaniljasokeria 2 tl

Tomusokeria 2 rkl

Oreo-keksejä 100 g

 

Koristeluun

Vispikermaa 1dl

Suklaakastiketta

Oreo-keksejä

Pohja:

1. Pingota 18-20 cm irtopohjavuoan pohjalle puhdas leivinpaperi.

2. Murskaa keksit, käsin, monitoimikoneessa tai blenderissä. Sulata voi mikrossa. Sekoita keksimurujen sekaan sulatettu voi. Painele seos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.

Täyte:

1. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

2. Pilko veitsellä oreo-keksit muruksi.

3. Vispaa kerma pehmeäksi vaahdoksi. Lisää sekaan tuorejuusto ja sekoita. Lisää joukkoon vaniljasokeri, tomusokeri ja keksimurska, sekoita. Voit halutessasi jättää tomusokerin kokonaan pois, jolloin kakusta ei tule niin makeaa.

4. Kaada ja purista liivatelehdistä kylmä vesi pois. Lämmitä puoli desiä vettä kiehuvan kuumaksi mikrossa. Lisää liivatteet kuumaan veteen. Kun liivate on sulanut astiaan, lisää seos ohuena nauhana täytteen sekaan kevyesti vatkaten.

5. Kaada seos irtopohja vuokaan ja tasoita.

6. Laita kakku jääkaappiin jähmettymään yön yli tai kolmeksi tunniksi.

Koristelu:

1. Koristele miten parhaaksi katsot.

2. Minä roiskin suklaakastiketta kakun pinnalle ja lisäsin vuoroin kermavaahtoa, sekä erikokoiseksi paloiteltuja keksejä kakun päälle.

Vinkki: Mausta kermavaahto lusikallisella tomusokeria tavallisen sokerin sijaan. Tomusokeri sekoittuu kerman sekaan todella saumattomasti.

Suosittelen kokeilemaan. Tämä oli oikeasti helppo ja nopea tehdä, eikä siitä jäänyt muruakaan jäljelle.

xx

Jenni S.

Millaisia synttärikakkuja teilla on ollut tai onko teillä leivonta bravuuria?

Kommentoi ja seuraa somessa!

Facebook | Instagram | Bloglovin | Pinterest

Kommentit (4)

Jani / Kaikki paketissa

oi, että. Kerrassaan herkullisen näköinen kakku. Vielä kerran onnea sinulle!

Jenni S.
Liittynyt29.12.2017

Tämä oli kyllä todella hyvä ja helppo. Suosittelen. Ja kiitos vielä. ❤

Jenni S. | big mamas home

Mamma myös.

Siis nam, menee kokeiluun. Sopivasti olis poitsun 6kk päivä lähestymässä.
Ja kikattelin pienelle painovirhe paholaiselle ”lisää liivatteet kuumaan vereen.” Toteutuu meidän huushollissa, kun taapero meinaa tehdä mut hulluks! 😂

Jenni S.
Liittynyt29.12.2017

Vieraat varmasti pitävät. Onnea pienelle puolivuotiaalle. ❤
Juu, ja en suosittele sekoittamaan liivatetta kuumaan veteen. Kiitos, kun kerroit typosta. Sain muokattua sen. 😊

Hyviä juhlia. 😘

Jenni S. | big mamas home

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Täytin eilen 29 vuotta. Mikä tuntuu aika uskomattomalta. Vastahan olin yläasteella. Olen viittä vailla kolmekymppinen. Pitäisikö tässä vielä villiintyä, kun on se viimeinen parikymppinen menossa? Vai onko minulla odotettavissa lähiaikoina kolmen kympin kriisi?

"Enää en haaveile isosta omakotitalosta.

Yritin muistella vuosia taaksepäin ja miettiä millaiset ajatukset minulla oli esimerkiksi viisitoistavuotiaana. Mitä ajattelin silloin tekeväni nyt tai millaisessa tilanteessa ajattelin olevani? Yksi juttu oli aika selvä. Ajattelin jo silloin, että minulla olisi perhe. Näin kanssani kumppanin ja lapsia, sekä todennäköisesti jonkun lemmikki. Haaveissani asuimme isossa omakotitalossa Porvoossa tai Sipoossa. Tältä jälkimmäiseltä osalta haaveeni ovat muuttuneet aika paljon. Perhehaaveen täyttymisestä olen enemmän, kuin onnellinen.

Enää en haaveile isosta omakotitalosta. Mieluiten mukavasta, kompaktista kaupunkiasunnosta tai kompromissina maltillisesta rivitalonpätkästä järkevällä pihalla. Olen selvästi, joko kaupunkilaistunut tai tullut realistisemmaksi siivoamisen ja muun kodinhoidon suhteen. Toistaiseksi tällainen hissillinen kerrostaloasuminen on minulle enemmän, kuin OK. Se yksi huone lisää olisi kyllä erittäin tervetullut.

"Saan seisoa hänen rinnallaan ja tukea häntä, niin hyvinä, kuin huonoinakin päivinä.

Olen onnistunut löytämään rinnalleni hyvän miehen, joka rakastaa minua ja joka on halunnut opetella tuntemaan myös sen ihmisen, joka minusta on kasvanut masennusvuosieni jälkeen. Se on paljon enemmän, kuin olisin voinut edes pyytää. Hän on upea isä tyttärillemme ja tekee kaikkensa meidän eteen, vaikka käy juuri nyt todella isoja asioita läpi omasta puolestaan. Nyt minulla on mahdollisuus antaa hänelle takaisin kaikki se, mitä sain häneltä kohdatessani omat vaikeuteni. Saan seisoa hänen rinnallaan ja tukea häntä, niin hyvinä, kuin huonoinakin päivinä.

Olemme saaneet yhdessä myös kaksi aivan upeaa tytärtä. On ihanaa, että saamme yhdessä seurata heidän kasvuaan vauvoista taaperoiksi ja lapsiksi, sekä toivon mukaan siitä vielä paljon, paljon eteenpäin. He ovat ihan huipputyyppejä. Aivan erilaisia keskenään jo nyt, mutta selkeästi sisaruksia.

Olen todella onnellinen, että olen saanut elämääni juuri nämä ihmiset.

Ammatillisia haaveita minulla ei ole ollut koskaan selkeinä. Menin aika lailla virran mukana ja ihan rehellisesti olisin halunnut mennä yläasteen jälkeen kymppiluokalle vähän miettimään. Olen aina halunnut tehdä jotain luovaa, mikä on aika kaukana nykyisestä työstäni. Toivon totisesti, että kokisin vielä jonkinlaisen ahaa-elämyksen näiden työkuvioiden suhteen.

Olen tullut viidessä vuodessa paljon eteenpäin siitä ajelehtivasta nuoresta ihmisestä, joka olin. Nykyisin minulla on vakituinen työsuhde ja osaan arvostaa tekemääni työtä. Se on oikeasti paljon ja olen ylpeä itsestäni.

 

"En halua kuitenkaan viettää tätä aikaa murehtimalla ja elämällä ”sitten kun”-elämää.

Nyt 29-vuotiaana olen selkeästi onnellisempi, kuin kertaakaan aikaisemmin. Ilmeisesti se on totta, kun sanotaan onnen lisääntyvän vuosien myötä. Meidän elämämme ei ole täydellistä. Meillä on huolia, keskeneräisiä suunnitelmia ja aavistuksen liian pieni asunto, mutta minä en anna niiden haitata. Olemme menossa koko ajan oikeaan suuntaan ja tulevaisuus selkenee päivä päivältä.

En halua kuitenkaan viettää tätä aikaa murehtimalla ja elämällä ”sitten kun”-elämää. Meillä on moni asia todella hyvin juuri nyt ja meillä on ihan mahtavat tyttäret, joiden ensimmäisistä vuosista haluan ottaa kaiken irti. Tulevaisuudessa haluamme muuttaa isompaan asuntoon ja matkustaa ulkomaille, mutta niiden aika tulee vielä.

Odotan mitä tuleva vuosi tuo tullessaan ja mihin kaikki alle voin vielä päästä. Mutta tiivistettynä, olen juuri nyt todella onnellinen. On ihan kivaa olla 29.

xx

Jenni S.

 

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Meidän perheessä mennään monessa asiassa perse edellä puuhun ja rapatessa roiskuu menttaliteetilla. Niin tänäkin viikonloppuna. Meillä oli kyllä hyvät suunnitelmat juhannukselle, mutta ne menivät aivan viime hetkellä penkin alle.

Olimme suunnitelleet lähtevämme ystävien luokse juhannusta viettämään. Tarkoitus oli grillata ja saunoa, lapset viihdyttäisivät toisiaan ja vanhemmat parantaisivat maailmaa. Ikävä kyllä ystäviemme pieni tytär sairastui flunssaan ja totesimme, että nyt on paras siirtää grillailut toiseen kertaan. Mielikuva flunssaisesta taaperosta ja bebestä ei ollut kovin houkutteleva.

Siinä me sitten mietimme juhannusaattona, mitä sitä tekisi. Samaan aikaan, kun ikkunan takana raivosi tuuli, joka oli onnistunut repimään naapuri pihan puista oksia irti. Ensimmäiseksi minä aloin googlata, millaista tekemistä asuinalueellamme olisi juhannuksena tarjolla. Luovutin, kun tuorein paikallinen juhannusjuhla ohjelmisto oli vuodelta 2016.

"Haluaisin tarjoilla tyttärilleni pinterest-pyhiä

Little E sai juuri sopivasti kutsun mummilaan. Ainakin yhden juhannus olisi pelastettu. Kyydin tullessa neiti sysäsi kaikki kantamukset papalle ja lähti itse juoksemaan autolle iloisesti nauraen. Niin kiireellä, että ei äidille ehtinyt pusua antamaan.

Little E:n lähtiessä nauttimaan maalaisjuhannuksesta, me kyhäsimmekin mieheni kanssa kokoon sellaisen kotikutoisen pikajuhannuksen. Grilliruokaa, pullo viiniä, yöttömästä yöstä nauttiva bebe, sekä yksi hyvin nopeasti kadonnut mutakakku, eikä se meidän juhannus ollut yhtään pöljempi.

Tästä tuli mieleen viime joulu ja meidän surkea kuusenhaku reissu, jonka jälkeen päädyimme varisevaan tekokuuseen. Sekä vappu, jolloin haimme vappupallot, sekä munkkeja lähimarketista samalla, kun ulkona tuuli ja satoi vaakaan jäätävää vettä. Hyvin usein kuvitelmat ovat todellisuutta idyllisemmät.

"Olemme tehneet jonkinlaisen jatkuvan evakkosopimuksen mummilaan.

Vaikka haluaisinkin tarjoilla tyttärilleni ihania muistoja ja pinterest-pyhiä, aina se ei vain ole mahdollista. Olenkin ottanut agendaksi sen, että meni miten meni, niin pääasia on perheessä ja yhdessäolossa. Haluan tarjota lapsille hauskoja hetkiä, joita he voivat hyvillä mielin muistella sitten vanhempina. Isi rakentamassa heidän kanssaan maailman suurinta lumiukkoa tai kantamassa vuorotellen harteilla, samalla kun he pitävät tiukasti kiinni vappupalloistaan. Minun leipomani britta-kakku kesäisessä pöydässä tai leipomosta haetut munkit, kun isä ei vieläkään anna minun koskea kuumaan rasvaan. Tai sitten he muistelevat juuri sitä vappua, kun ovat kumpikin olleet tosi kipeänä. Silloin sai katsoa juuri sen tietyn elokuvan ja äiti teki laseihin laimennettua omenamehua. Sillä ovathan ne pyhätkin elämää.

Perinteitä unohtamatta.

Meillä on monta vuotta aikaa harjoitella tätä pyhien viettoa ja juhlien järjestämistä. Ehkä sitten, kun tytöt ovat koulussa, meilläkin on niitä pinterest-pyhiä. Tai sitten olemme jo luovuttaneet ja tehneet jonkinlaisen jatkuvan evakkosopimuksen mummilaan pyhien ajaksi.

xx

Jenni S.

 

Miten teidän juhannuksenne sujui? Kommentoi postausta ja seuraa somessa.

Facebook | Instagram | Bloglovin | Pinterest

Kommentit (0)

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Loppiaisena meidän perhe vietti ristiäisiä ja Baby B sai viimein nimensä. Kotona häntä on toki kutsuttu omalla nimellään ihan syntymästä lähtien, mutta nyt nimi on myös kirkon kirjoissa. Te lukijat tulette tuntemaan hänet edelleen Baby B:nä tai bebenä, kuten tähänkin asti.

Taisinkin sanoa, että meille oli itsestään selvää pitää ristiäiset. Olemme sen verran uskonnollisia ja ehkä vanhanaikaisiakin ettei pelkkä nimijuhla olisi riittänyt. Lisäksi minä olisin ainakin saanut huutia omalta perheeltäni, jos vauvaa ei olisi kastettu. Onneksi tästä ei ole tarvinnut edes keskustella.

Ristiäiset pidettiin kappelissa lähellä kotiamme. Tilaisuus oli kaunis ja seesteinen. Perheemme ja läheisimmät ystävämme olivat paikalla ja bebe sai itselleen aivan mahtavat kummit. Onneksi juuri nämä ihmiset suostuivat tähän kunniatehtävään.

Baby B:llä on kolmen virallisen kummin lisäksi, myös yksi epävirallinen kummi. Meille on nimittäin tärkeää, että kummallakin tytöllä on kummeina sellaisia hyviä tyyppejä. Aikuisia joihin voi turvautua silloin, kun vanhemmat tympivät tai eivät ole sopivia vastaamaan mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Toivomme, että he olisivat tytöille sellainen aikuisten tukiverkko. Uskon, että nämä ihmiset ovat sitä.

Mekko NANSO Second Hand

Koru BY PINJA Saatu

Laukku ZARA Second Hand

Kengät K-KENKÄ

Minä hoidin tarjoilut tällä kertaa täysin itsekseni. Googlasin jälleen lukuisia kunnianhimoisia ideoita kahvipöytään, mutta kuten tavallista omat taidot tulivat vastaan. Minulla on teoria sille, miksi minun leipoessani tapahtuu pieniä katastrofeja. Olen luova kokki, mikä toimii hyvin ruokaa laittaessa. Mutta leipoessa pitäisi olla tarkka ja täsmällinen mikä ei puolestaan sovi minulle. Siksi päädyn vaahdottamaan voita ja sokeria, kun pitäisi vaahdottaa munia ja sokeria. Ja siksi seeprakakusta puuttuu raidat. Jatkan kuitenkin yrittämistä.

Kakusta tuli kuitenkin todella kaunis.

Olen tosi huojentunut, että ristiäiset ovat nyt takana päin. Nyt me nautitaan vain tästä vauva-ajasta.

Pidettiinkö teillä ristiäiset vai nimiäiset?

xx

Jenni S.

Kommentit (2)

Jenni S.
Liittynyt29.12.2017

Kiitos. Kakku sai sen verran kehuja, että voisin tehdä koristelusta pienen postauksen. Varsinkin, kun tuo ei ollut vaikeaa. 😊

Jenni S. | big mamas home

Kommentit julkaistaan hyväksynnän jälkeen.

Seuraa 

Helsinkiläistynyt maalaistyttö, esteetikko, arjenfiilistelijä, yhden kotikoomikon avovaimo ja kahden pienen tytön äiti.

Big mamas home on tyyliblogi, jonka keskiössä on koti. Etsin keinoja tehdä arjesta ja elämäntavastani omannäköistä, sekä etsin yhä sitä omaa klassisen boheemia tyyliä niin sisustamisen, pukeutumisen, kuin kauneudenkin saralla. Samaan aikaan tavoitteena on tehdä pikkulapsiarjesta edes hieman helpompaa ja parempaa. Aikuisen ei tarvitse unohtaa itseään, vaikka tuleekin vanhemmaksi ja omista jutuista voi nauttia myös lasten kanssa.

Tervetuloa blogiini!

Contact:

bigmamasblog@outlook.com

Blogiarkisto

2018