Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Alkuraskauden keskenmeno on kovin yleinen, aina surua ja osin pelkoakin herättävä kokemus.

Mitä tehdä, jos epäilee keskenmenoa? Pitääkö jälkitarkastus aina tehdä? Kysymyksiin vastaa naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula Mehiläisen Felicitas-klinikalta.

1. Mitkä ovat varhaisen keskenmenon ensimmäiset merkit?

Hyvin varhainen keskenmeno jää usein huomaamatta, sillä sen merkkinä voi olla vain normaalia runsaampi kuukautisvuoto ja positiivinen raskaustesti. Alkuraskauden keskenmenosta puhutaan, kun raskaus keskeytyy ennen raskausviikkoa 12.  Tapahtuma saattaa olla vähäoireinen ja se todetaan ultraäänitutkimuksessa, mutta usein oireina ovat verinen vuoro ja alavatsakivut.

2. Kertooko verenvuoto aina alkavasta keskenmenosta?

Ei kerro. Monilla on raskauden aikana pientä verenvuotoa, ja sikiö voi silti hyvin. Raskaus voi joskus jatkua runsaastakin vuodosta huolimatta, mutta koska verinen vuoto ei kuulu raskauteen, on lääkärin on aina tärkeää tarkistaa raskauden tilanne ja vuodon syy. Näin voidaan ennakoida mahdolliset myöhemmät ongelmat raskaudessa tai raskauksissa.

Samalla tulee tarkistetuksi, onko kohdussa elävä, aikaa vastaava sikiö vai onko kyse esimerkiksi tuulimunaraskaudesta tai jopa keskeytyneestä keskenmenosta.

Alkuraskauden keskenmenon kipu johtuu kohdun supistuksista ja kohdunkaulan avautumisesta. Normaalissa alkuraskaudessa voi myös olla alavatsakipuilua, joka muistuttaa enemmän kuukautistyyppistä kipua. Tämä johtuu kohdun kasvamisesta.

3. Mikä on tuulimunaraskaus?

Tuulimunaraskaus on luonnon "väärä hälytys", satunnainen kehityshäiriö sukusolujen yhtymisvaiheessa. Istukka ja sikiökalvot kehittyvät, mutta itse sikiö ei.

Tavallisesti tuulimunaraskaus keskeytyy itsestään viimeistään 12. raskausviikolla, mutta useimmiten tarvitaan kohdun tyhjennyshoitoa.

4. Miten alkuraskauden keskenmenoa hoidetaan?

Noin 40 prosentissa alkuraskauden keskenmenoissa kohtu tyhjenee itsestään eikä tyhjennyshoitoa tarvita. Jos kohtu pitää tyhjentää, tapahtuu se nykyään lääkkeellisesti. Ennen sama tapahtui nukutettuna kaavinnassa.

Lääkkeellinen kohdun tyhjennys tapahtuu siten, että nainen asettaa itse sairaalasta saamansa lääkkeen emättimeen kotona. Lääkkeen vaikutuksesta kohtu supistelee ja tyhjenee. Verenvuoto voi jatkua jopa kaksi viikkoa, runsain vuoto muutaman päivän. Osalla kohtu joudutaan kuitenkin silti kaapimaan. Jos kohtu ei tyhjene kunnolla, riskinä on tulehdus.

Jos raskaus on edennyt pidemmälle ja se keskeytyy, hoidetaan se lääkkeellisesti ja kaavinnalla. Tuolloin nainen useimmiten synnyttää kuolleen sikiön ja kohtu tyhjennetään sen jälkeen kaavinnalla. Tämä tapahtuu sairaalassa.

5. Onko lääkkeellinen tyhjennyshoito naiselle helpompi?

Aiemmin, kun keskenmenon hoito tapahtui kaavinnalla, tapahtui se päiväkirurgisesti ja jälkivuoto ei kestänyt pitkään. Hoito oli selkeä ja sen aikana syntyi kontakti hoitohenkilökunnan kanssa. Kotiutusvaiheessa nainen tiesi, että asia oli hoidettu ja kunnossa.

Lääkkeellinen keskenmenon hoito on pitkittänyt keskenmenon kokemusta, muuttanut sen voimakkaammin yksinäiseksi kokemukseksi sekä tehnyt toipumisajasta epävarmemman. Kuukauden kuluttua keskenmenon kokenutta kehotetaan tekemään raskaustesti ja jos se on negatiivinen, katsotaan että keskenmeno on hoitunut.

Tämä kaikki, pitkä odotusaika ja epävarmuus kohdun täydellisestä tyhjenemisestä on naiselle usein ahdistava ja epävarmuutta aiheuttava prosessi, joka kuormitta myös psyykkistä toipumista.

6. Mistä keskenmeno yleensä johtuu?

Valtaosa keskenmenoista johtuu sikiön kromosomihäiriöistä tai ongelmista sikiön kehityksessä. Odottajan iän myötä keskenmenoriski kasvaa, sillä muun muassa munasolujen laatu heikkenee ja krosomihäiriöiden määrä lisääntyy.

Noin yksi prosentti keskenmenoista on niin sanottuja toistuvia. Osaa näistä keskenmenoista voidaan hoitaa ja jopa välttää huolellisella pariskuntien tutkimisella. Hoitona voi olla muun muassa alkiodiagnostiikka tai lääkehoito.

Keskivaiheen keskenmenossa taustalla voi olla kohdun rakenteellinen poikkeavuus tai kohdunkaulan heikkous. Poikkeavuutta voidaan mahdollisesti hoitaa leikkauksella ja kohdunkaulan heikkoutta tukiompeleella.

7. Kuuluuko keskenmenon hoitoon aina jälkitarkastus?

Ainakin sen pitäisi kuulua. Jälkikontrollissa varmistetaan, että kohtu on tyhjentynyt täydellisesti. Samalla käydään lävitse keskenmenon kokonaistilannetta, tehdään huolellinen gynekologinen - ja ultraäänitutkimus.  Sen jälkeen nainen tietää, että kohtu on tyhjentynyt ja kaikki on kunnossa. Jälkitarkastus tehdään tilanteen mukaan noin kuukauden kuluttua keskenmenosta.

Lääkärin arvio tilanteesta on tarpeellinen, jotta keskenmenon syy tai riskitekijät voitaisiin mahdollisesti selvittää. Onko suvussa esimerkiksi alttiutta verisuonitukoksiin, onko äidillä kilpirauhas- tai autoimmuunisairauksia, diabetesta tai hormonaalisia häiriöitä. Samalla voidaan tarkistaa kohdun rakenne ja äidin elintavat.

Jälkihoito on tärkeää myös psyykkisen toipumisen kannalta. Keskenmeno jättää usein mieleen pelon, joka jää seuraavaan raskauteen: entä jos käy samalla tavalla?

Jos keskenmenon jälkeen tulee vuotoa ja kipua kyse on usein kohdun tulehduksesta, ja lääkärin hoitoa tarvitaan heti.

8. Kuinka paljon keskenmenoja tapahtuu?

Todetuista kliinisistä raskauksista jopa 15–20 prosenttia päättyy keskenmenoon eli Suomessa tapahtuu vuosittain noin 10 000 alkuvaiheen keskenmenoa.

Suurin osa, 80 prosenttia, keskenmenoista tapahtuu alkuraskaudessa ennen raskausviikkoa 12. Sen jälkeen keskenmeno hoidetaan sairaalassa.

9. Voiko keskenmenon jotenkin ehkäistä?

Kun  alkuraskauden keskenmeno on käynnistynyt, sitä ei valitettavasti pystytä pysäyttämään.

10. Koska keskenmenon jälkeen kannattaa yrittää uutta raskautta?

Kun nainen on käynyt jälkikontrollissa ja kaikki on kunnossa, uutta raskautta voi yrittää piankin. Suositeltavaa olisi kuitenkin, että keskenmeno olisi surtu ja käyty läpi ennen seuraavaa raskautta.

Käsittelemätön suru voi aiheuttaa myöhemmin esimerkiksi synnytyksenjälkeistä masennusta. Hyvä keskustelu viisaan henkilön, kuten psykologin, kanssa voi ehkäistä ongelmia.

Asiantuntija: Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula, Mehiläisen Felicitas-klinikan keskenmenoneuvola.

Kolmen reippaan tytön ja yhden...

Mitkä ovat keskenmenon ensimmäiset merkit?

Ensimmäistä raskautta yritettiin 5-vuotta, kun se sitten inseminaatiolla onnistui oli onni suunnaton. Viikolla 7 alkoi verenvuoto, matka alkoi ensin terveyskeskukseen. Siellä sanotaan mahdollinen keskenmeno, sieltä itkien Kysiin. Siellä ihana lääkäri tutkii pitkään ja lopulta sanoo, kyllä täällä sydän sykkii. Vuoto jatkui, kävin seuraavalla viikolla yksityisellä tarkastamassa onko vauva kunnossa. Kaikki hyvin! Sitten toinen lapsi saatiin alulle myös inseminaatiolla, varhaisultrassa sydän ei...
Lue kommentti
Vierailija

Mitkä ovat keskenmenon ensimmäiset merkit?

Ensimmäisessä ultrassa näkyi ensin vain yksi vauva. Mieheni kanssa ihmeteltiin että eikö ole toista, sillä molempien vanhemmat ovat kaksosia ja todennäköisyys olisi suuri meidänkin saada. Ja niin sieltä sitten löytyikin toinen. Heti huomattiin, ettei tällä b-vauvalla ollut kaikki hyvin, hän oli pieni ja niskaturvotustakin oli. A-vauvalla oli kaikki hyvin. Surullisina ja peloissamme lähdimme kotiin että mitäs nyt. Saimme naisten klinikalle ajan vajaan viikon päähän jatkotutkimuksiin. Parin...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Matkasynnytykset ovat lisääntyneet. Ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kertoo, miten toimia, jos synnytys etenee yllättävän nopeasti.

Matkasynnytyksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa vauva syntyy niin nopeasti, ettei äiti ehdi sairaalaan asti. Osa vauvoista syntyy matkalle, osa esimerkiksi kotiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastojen mukaan matkalla sairaalaan syntyi viime vuonna 92 lasta. Muita suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella tapahtuneita synnytyksiä oli 97.

FinnHEMS10-lääkärihelikopterissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työskentelevä ensihoitolääkäri Heini Harve-Rytsälä kohtaa työssään synnyttäjiä, joiden vauva päättää tulla maailmaan kiireellä.

– Itse muistan ehkä parhaiten tilanteen, jossa päivystin omaa syntymäpäivääni edeltävän vuorokauden. Syntymäpäiväni aamuna, vuoron viimeiseksi tehtäväksi osui synnytys, jossa ambulanssi kuljetti ponnistavaa äitiä. Ehdin juuri kiivetä ambulanssin kyytiin, kun äiti ponnisti käsiini pienen, terveen tyttövauvan. Siinä meitä oli kaksi kansalaista, samalla syntymäpäivällä.

Harve-Rytsälä vastaa kuuteen kysymykseen matkasynnytyksistä.

1. Mistä matkasynnytykset johtuvat?

HUSin alueella matkasynnytykset eivät selity sillä, että etäisyys sairaalaan olisi pitkä. Sen sijaan voi olla niin päin, että kun matkaa on vähemmän, sairaalaan lähtöä odotellaan kotona hieman pidempään. Tämä onkin yleensä järkevä toimintatapa.

Joskus synnytys etenee niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Suurimmalle osalle kohtaamistani matkasynnytyksistä on ollut tyypillistä se, että synnytys on lopulta edennyt niin nopeasti, että sen ennakoiminen olisi ollut lähes mahdotonta.

Varsinkin jos edellinen synnytys on edennyt hitaasti, uudelleensynnyttäjälle voi tulla yllätyksenä se, että seuraava etenee joskus hyvinkin nopeasti.

Osa kohtaamistani synnytyksistä ovat sellaisia, että äiti kertoo, että supistuksia on ollut pitkään, jopa kahdeksan tuntiakin, mutta ne ovat tuntuneet vähäisiltä. Voi olla, että kiputuntemukset tai supistusten voimakkuus ovat poikenneet aiemmista synnytyksistä, kunnes synnytys onkin yhtäkkiä edennyt rytinällä.

On hyvä muistaa, että lähes aina synnyttäjä kuitenkin ehtii sairaalaan. Matkasynnytysten osuus kaikista synnytyksistä on yhä hyvin pieni, vaikka määrä onkin kasvanut.

HUS:n alueella synnyttäjien kokonaismäärä on vain niin suuri, että niitä harvinaisia tapauksia, joissa synnytys etenee nopeasti, mahtuu tälle alueelle useita vuodessa.

2. Milloin sairaalaan ei enää kannata yrittää itse, vaan on parempi soittaa 112:een?

Yleensä synnyttäjä soittaa ensin omaan synnytyssairaalaansa, ja se onkin oikea tapa toimia. Koulutetut ja kokeneet kätilöt osaavat puhelimessa arvioida tilanteen ja antaa neuvoja.

Suoraan 112:een pitää soittaa, jos äitiä ponnistuttaa jatkuvasti ja voimakkaasti tai vauvan tarjoutuva osa, yleensä pää, tuntuu tai näkyy. Ne ovat sellaisia merkkejä, että ei yleensä kannata lähteä enää omatoimisesti sairaalaan. Samoin kannattaa toimia, jos äidillä on jatkuva kirkas ja runsas verenvuoto.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten.

Jos vauva päättää syntyä sairaalan ulkopuolella, synnytystä on parempi avustaa ambulanssissa tai synnyttäjän kotona kuin esimerkiksi henkilöauton etupenkillä. Suomen oloissa on myös käytännössä aina kylmä, ja vastasyntynyt jäähtyy nopeasti.

Jos kotoa on jo ehditty lähteä liikkeelle, hätäkeskus voi lähettää ambulanssin myös synnyttäjää vastaan.

Sairaalaan ei ikinä pidä lähteä ylinopeutta kaahaten. Liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on tässä tilanteessa erityisen tärkeää.

3. Kun hätäkeskus saa tiedon uhkaavasta matkasynnytyksestä, miten asiassa edetään?

Hätäkeskuksen päivystäjä tekee puhelun aikana riskinarvion, joka määrittää jatkotoimet. Yleensä paikalle hälytetään ensihoitoyksikkö eli ambulanssi. Jos käy ilmi seikkoja, joiden perusteella vauvan arvioidaan syntyvän hyvin pian tai tilanteeseen liittyy muu erityinen riski, voidaan kutsua myös muita yksiköitä, esimerkiksi lääkäriyksikkö. Paikalle ehtii yleensä ensimmäisenä ambulanssi.

Äidin luona edetään tilanteen mukaan. Ensin arvioidaan, syntyykö vauva heti vai voidaanko siirtyä turvallisesti ambulanssiin. Ambulanssissa puolestaan arvioidaan, yritetäänkö vielä ehtiä sairaalaan. Jos näyttää, että vauva syntyy matkalla, ambulanssi pysäytetään turvalliseen paikkaan ja hoidetaan synnytys siinä.

Lopulta suurin osa ensihoidon synnytyshälytyksistä on sellaisia, joissa ambulanssilla ehditään sairaalaan asti ennen vauvan syntymää.

HUSin alueella synnyttäjää ei kuljeteta helikopterilla. Helikopteria käytetään kulkuvälineenä silloin, kun se on nopein tapa kuljettaa ensihoitolääkäri synnyttäjän luo. Muualla Suomessa, jossa etäisyydet ovat pidempiä, myös synnyttäjää saatetaan joutua joskus kuljettamaan helikopterilla.

4. Entä jos vauva ehtii syntyä, ennen kuin ensihoitajat ovat paikalla?

Niin usein käykin, koska synnytys voi edetä niin vauhdilla. HUSin alueella noin puolessa tilanteista, joissa vauva syntyy suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolelle, vauva on jo syntynyt, kun ensihoito saapuu paikalle.

Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä.

Hätäkeskuspäivystäjä antaa puhelimessa toimintaohjeita synnytyksessä avustamiseen. Neuvolakortti on hyvä olla lähellä ensihoitajien saapuessa. Kaksikerroksisessa kodissa äidin kannattaa, jos mahdollista, siirtyä uloskäynnin kanssa samaan tason. Paras paikka synnyttää kotona on sellainen, jossa on avustajille tilaa ympärillä. Koirat ja muut lemmikit kannattaa sulkea oven taakse.

Jos vauva ehtii syntyä, tärkeintä on saada vastasyntynyt nopeasti kuivaksi ja lämpimään, vaikka äidin ihoa vasten. Napanuoran katkaisemisella ei ole kiire, ensihoitajat huolehtivat siitä.

5. Pitääkö vastasyntyneen kanssa mennä silti sairaalaan?

Kun vauva on syntynyt suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella, äiti ja vastasyntynyt kuljetetaan aina sairaalaan. Kotiin me emme jätä. Tilanne on erilainen suunnitellussa kotisynnytyksessä, jossa paikalla on kätilö. Kätilöllä on erilainen kokemus vastasyntyneen ja äidin voinnin tarkkailuun. 

Vauvan synnyttyä ensihoito kuivaa ja peittelee vastasyntyneen ja klipsaa ja katkaisee napanuoran. Sitten äiti ja vastasyntynyt valmistellaan sairaalaan kuljetusta varten. Istukan syntymistä ei jäädä odottamaan. Istukka voi syntyä matkan aikana tai vasta sairaalassa. 

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta.

6. Millaisia riskejä sairaalan ulkopuolella synnyttämisessä on?

Onneksi on niin, että jos vauva päättää tulla maailmaan vauhdilla, hän syntyy yleensä ongelmitta ja kaikki päättyy onnellisesti. Nopeasti eteneville synnytyksille on tyypillistä se, että kohdunsuu aukeaa hyvin, vauva on pienikokoinen ja ponnistusvaihe menee helposti.

Synnytyksissä eniten riskejä liittyy pitkittyneisiin synnytyksiin, ja niitähän matkasynnytykset eivät ole. Hyvä niin: vaikka ensihoitajilla ja -lääkäreillä on valmiudet ja koulutus avustaa synnytyksessä, vaikkapa sektioon tai imukupin käyttämiseen ei ole mahdollisuuksia.

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että matkasynnytyksissä vastasyntynyt ja äiti voivat melkein aina hyvin. Esimerkiksi pahoja repeämiä tai vuotoja esiintyy ensihoidossa todella harvoin.

Ensihoidon näkökulmasta matkasynnytykset ovat onnellisesti päättyviä työtehtäviä. Tapahtumaan suhtaudutaan suurella kunnioituksella, ja meidän käsissämme syntyneet vauvat muistetaan jokainen.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Liity kesävauvaa odottavien suljettuun keskusteluryhmään ja ota ilo irti vertaistuesta! <3

Plussasitko? Onnea! Kirjaudu sivustolle ja tule mukaan ryhmään. Voit vaihtaa muiden odottajien kanssa ajatuksia raskaudesta anonyymisti.

Ryhmät ovat pienempiä yhteisöjä vauva.fin sisällä. Vain ryhmän jäsenet voivat lukea ryhmän viestejä ja osallistua keskusteluun ryhmässä. Avoimiin ryhmiin voivat liittyä kaikki rekisteröityneet käyttäjät, ja suljettuun ryhmään liittyminen vaatii ryhmän ylläpitäjän hyväksynnän.

Tule mukaan ryhmiin tästä!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.