Allergiset oireet ovat harmillisia, mutta eivät huononna raskauden kulkua. Usein oireet lievittyvät raskauden aikana eikä lääkityksen tarvetta olekaan. Kuva: iStockphoto
Allergiset oireet ovat harmillisia, mutta eivät huononna raskauden kulkua. Usein oireet lievittyvät raskauden aikana eikä lääkityksen tarvetta olekaan. Kuva: iStockphoto

Raskaaksituloon lääkkeet eivät vaikuta, mutta raskaana ollessa on syytä tarkistaa, mitä lääkkeitä saa käyttää.

Jätin ehkäisyn (Mirena) pois helmikuussa, koska haluaisimme lapsen. Olen vuosia kärsinyt monista allergioista. Oireisiin olen käyttänyt aluksi setiritsiiniä, mutta noin seitsemän vuotta sitten lääke lakkasi tehoamasta. Tuloksettoman loratadiini-kokeilun jälkeen päädyin ebastiiniin, jolla olen saanut pidettyä oireet kurissa.

Noin kuusi vuotta sitten aloin saada myös pahasti kutiavaa kroonista nokkosihottumaa, jolle ei ole löytynyt allergiatestauksesta huolimatta syytä. Ebastiinilla selviän kutinan kanssa. Olen kuitenkin alkanut huolestua ebastiinin vaikutuksesta raskaaksi tulemiseen. Tuloksetonta yritystä on takana neljä kiertoa. Onko minulla muita vaihtoehtoja kuin lopettaa ebastiini ja pahimmillaan kärsiä jatkuvasta kutinasta ja ihon turvotuksesta?


Gynekologi Anna-Paula Sariola vastaa:

Kroonisten sairauksien lääkehoito pitäisi aina tarkistaa ennen raskauden alkua. Hyvä, että olet miettinyt asiaa etukäteen etkä vasta ensimmäisessä raskauden aikaisessa  lääkärintarkastuksessa.

Raskauden alkamiseen allergialääkitys ei vaikuta. Raskauden alku 10. viikkoon saakka on sikiön kehityksessä herkin ajanjakso. Tuona aikana tulee välttää sellaisten lääkkeiden käyttöä, joiden raskausaikaista turvallisuutta ei ole osoitettu.

Allergiatesteissäsi ei ole löydetty syytä oireeseen. Kysymyksestä ei selviä, onko sinulla nykyään muita oireita kuin krooninen nokkosihottuma, jonka olet antihistamiinihoidolla saanut pidettyä vähäoireisena. Raskaudenaikainen turvallinen hoito allergiaoireisiin on ensisijaisesti paikallishoito. Esimerkiksi silmä- ja nenäoireisiin voidaan käyttää kromoglikaatti- tai kortikoidilääkityksiä. Nokkosihottuman hoitona on antihistamiini myös raskausaikana.

Ebastiinin raskaudenaikaisen käytön turvallisuudesta ihmisellä ei ole tutkimuksia. Sitä ei suositella käytettäväksi, vaikka eläinkokeiden perusteella ebastiini ei olekaan merkittävä epämuodostumien aiheuttaja. Ei myöskään tiedetä, siirtyykö se istukan läpi sikiöön. Setiritsiinin ja loratadiinin käyttäminen on turvallista, kuten tiesit.

Kroonista nokkosrokkoa voidaan hoitaa ihotautilääkäreiden antamalla valohoidolla, ellei antihistamiinihoito ole riittävän tehokasta. Hoitomuoto ei kuitenkaan ole turvallista raskauden tai imetyksen aikana, jos sen tehostamiseksi käytetään lääkkeitä. Nokkosrokon ja myös astman hoidossa käytetään leukotrieenireseptorin salpaajalääkitystä. Raskausaikana tätä lääkettä (montelukasti) voidaan käyttää, mikäli sairautta ei muilla lääkityksillä saada hoidetuksi. Allergiset oireet ovat harmillisia, mutta eivät huononna raskauden kulkua. Usein oireet lievittyvät raskauden aikana eikä lääkityksen tarvetta olekaan.

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla