Vauva opettelee sosiaalisuuden alkeita vanhempiensa avulla. Taapero tahtoo peuhata jo toisten lasten kanssa.

Vauva opettelee sosiaalisuuden alkeita vanhempiensa avulla. Taapero tahtoo peuhata jo toisten lasten kanssa.

0–6 kk: toiset vauvat kiinnostavat

Jo vastasyntynyt tietää, että hän tarvitsee hengissä selvitäkseen muita ihmisiä: hänestä huolehtivia ja häntä rakastavia vanhempia. Vauva viestii läheisyyden tarpeestaan itkulla. Aivan pienikin vauva tuntee oman äitinsä ja isänsä ja rauhoittuu parhaiten tutun vanhemman sylissä. Kun vauva on täyttänyt kaksi kuukautta, hän kiinnostuu entistä enemmän muista ihmisistä ja kanssakäymisestä. Noin 3–4 kuukauden ikäinen vauva yrittää jo koskettaa kädellään toistaa vauvaa. Vähän vanhempana vauva yrittää hymyilemällä ja ääntelemällä saada kontaktin toiseen lapseen. Vauvoilla vuorovaikutus on kuitenkin yhdensuuntaista, he eivät osaa vielä vastata toisen hymyyn tai jokelteluun.

Ihminen oppii sosiaaliseksi vain kokemusten ja esimerkin kautta. Jotta lapsi oppii solmimaan
ihmissuhteita, hänen täytyy saada olla pienestä lähtien riittävästi vuorovaikutuksessa aikuisten
kanssa. Pienelle ja vähän isommallekin lapselle parasta vuorovaikutusta on sylittely ja silittely. Hyvältä tuntuvat ihoaistimukset kasvattavat vauvan itseluottamusta ja hän oppii tuntemaan omaa kehoaan ja ympäristöään. Itseensä luottava lapsi uskaltaa ottaa rohkeasti kontaktia muihin lapsiin.

6–12kk: vauva rakastaa yleisöä

Puolivuotias on mahdottoman sosiaalinen tapaus. Hän ei halua olla yksin. Se on tylsää ja sitä
paitsi vähän pelottavaakin. Puolen vuoden jälkeen vauva alkaa vierastaa ja saattaa parahtaa
itkuun, jos vieras ihminen tulee liian lähelle. Lapsi ymmärtää entistä paremmin eron oman itsensä ja muiden ihmisten välillä.

Tuttujen ihmisten joukossa vauva loistaa: hän vaatii yleisön ja yleisöltä jakamattoman huomion.
Hän nauttii suuresti herättämästään ihastuksesta ja vaatii aplodeja yhä uudestaan ja uudestaan. Vähitellen vauva alkaa matkia vanhempiensa eleitä ja äänensävyjä ja kanssakäymisestä tulee entistä vastavuoroisempaa. Yksivuotissyntymäpäivän tienoilla lapsi oppii ojentamaan toisille tavaroita ja on innoissaan, jos hän saa toiminnastaan kiitoksen. Pieni lapsi oppii enemmän aikuisen esimerkistä kuin sanoista. Lapsi näkee ja seuraa, miten omat vanhemmat toimivat muiden ihmisten kanssa.

Jos aikuinen arvostaa toisia ihmisiä, myös lapsi oppii arvostamaan ystäviään. Lasta kannattaa kehua, kannustaa ja kiittää aina, kun siihen on pienikin syy. Tärkeää on myös näyttää lapselle, että jo pelkkä lapsen olemassaolo tuottaa aikuiselle iloa.

1–3v: yhteisleikkiä kohti

Puolentoista ikävuoden jälkeen lapsi kiinnostuu toisista lapsista. Lapset tykkäävät leikkiä rinnakkain mutta omia leikkejään. Aluksi yhteistoiminta on sitä, että hypitään yhdessä sängyllä tai yksi juoksee karkuun ja toinen ajaa takaa. Lapsilla on yhdessä hauskaa, mutta myös riitoja syntyy entistä herkemmin.

Lähempänä kolmea ikävuotta rinnakkaisleikki muuttuu varsinaiseksi yhteisleikiksi. Lapsi
oppii jakamaan tavaroitaan kaverin kanssa, ja kun puhe sujuu entistä paremmin, ystävien kesken
pystytyään sopimaan, mitä tehdään ja miten. Aikuisen opastuksessa lapsi tajuaa, että riitoja ei ratkota lyömällä: se sattuu ja sitten tulee suru. Siitä alkaa tunneälyn ja empatiakyvyn kehitys. Jo alle kaksivuotiaalla on niin herkät tuntosarvet, että hän tajuaa, milloin hänet hyväksytään joukkoon ja milloin ei. Muiden hyväksyntä vaikuttaa pienenkin itsetuntoon.

Aikuisten asenne ja sosiaalisuuden malli vaikuttavat, mutta lapset ovat erilaisia myös synnynnäiseltä temperamentiltaan. Toiset ovat ujompia kuin toiset. Ujot voivat silti olla hyvin kiinnostuneita muista ja osaavat ottaa toiset huomioon ehkä paremminkin kuin rämäpäisemmät toverinsa. Ujous ja epäsosiaalisuus eivät ole ollenkaan sama asia.

Vinkki: Lue pikkuiselle satuja. Lapsi tarvitsee mielikuvituksen apua, jotta hän ymmärtää, miltä muista tuntuu.

Vinkki: Pane merkille, miten itse käyttäydyt muiden seurassa tai miten puhut toisista ihmisistä lapsesi kuullen. Pieni lapsi oppii asenteensa sinulta.

Vauva 1/09

Lähteet: Lea Himberg ym.: Kehittyvä ihminen. Psykologia 2, WSOY; Kaija Puura: Lapsen normaali
psyykkinen kasvu ja kehitys (www.therapiafennica.fi); Desmond Morris: Vauva, Tammi; Outi
Gyldén (toim.): Suomalainen vauvakirja, Otava.