Poikamme, 8 kk, painaa yli 13 kg ja pituutta on 74 cm. Hän ei ole edes yrittänyt lähteä ryömimään. Pitäisikö ruoan määrää vähentää?

Poikamme, 8 kk, painaa yli 13 kg ja pituutta on 74 cm. Hän ei ole edes yrittänyt lähteä ryömimään. Poika syö aamiaisena puuroa, lounaana kasvissosetta, välipalana jugurttia tai hedelmää, päivällisenä lihasosetta ja illallisena vielä puuroa. Joinakin päivinä kaikki, mitä tarjotaan, menee. Lisämaitoa vauva ei juo lainkaan. Imetän vauvaa yhä myös yöllä pari, kolme kertaa. Vettä koetan tarjota aina ruokien jälkeen ja välillä muutenkin mukista.

Mistä päästä ruoan määrää pitäisi vähentää? Miten yöimetyksen saisi loppumaan? Olisi jo mukava nukkua edes yksi yö illasta aamuun. On ehdotettu veden antamista yöllä, mutta kun vauva itkee silmät kiinni, niin miten sen veden saa mukista suuhun tai edes itkun loppumaan, kun toinen hamuaa rintaa? Oma lukunsa ovat lihavan vauvan ihopoimut, erityisesti kaulassa. Niitä yritetään putsata, kuivata, talkata ja silti ne hautuvat. Vastasyntyneestä asti vauva on ollut kova syömään, imettää piti läpi vuorokauden ja silti antaa vielä lisämaitoa. Vauvan isä on pitkä mies ja suvussa on ollut useita pulleahkoja vauvoja.

Yleislääkäri Krista Korhonen: Kasvukäyrien mukaan lapsenne pituuteen suhteutettu ylipaino on tällä hetkellä n. 30 prosenttia. Tällainen ylipaino imeväisellä ei ole kovin suuri harvinaisuus neuvola-aineistossa. Imeväisikäisen ylipaino ei kuitenkaan korreloi tulevaan ylipainoon. Suomalaisessa tutkimuksessa kuuden kuukauden iässä mitattu painoindeksi ei ennustanut murrosiän lihavuutta, mutta seitsemän vuoden iässä todettu ylipaino lisäsi 15-vuotiaana todettavan ylipainoisuuden riskin yli kolminkertaiseksi. Oma pitkäaikainen kokemukseni neuvolalääkärinä on samanlainen. Vauvaikäiset rintaruokinnalla olevat vauvat ovat usein pullukoita, mutta paino tasaantuu, kun pikkuhiljaa siirrytään tavanomaiseen, muun perheen ruokavalioon. Ruokamäärien rajoittamiseen tässä iässä ei ole perusteita.

Painoa ja pituutta ei kuitenkaan voi arvioida pelkän yksittäisen mittauksen perusteella vaan aina pitäisi nähdä kasvukäyrä kokonaisuudessaan. Äkilliset muutokset aiemmasta voivat nimittäin olla merkki sairaudestakin, mikä on tietysti poissuljettava. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnassa paino nousee ja samanaikaisesti pituuskäyrä laskee. Nykyisin kuitenkin synnynnäiset kilpirauhasen vajaatoiminnat seulotaan vastasyntyneiden napaverinäytteistä, mutta mikään seula ei ole koskaan sataprosenttinen. Myös muutamiin muihin harvinaisiin sairauksiin voi kuulua painon selittämätön nousu. Uskoisin, että tällaiset asiat on otettu huomioon käydessänne neuvolatarkastuksissa. Lapsen pituutta arvioitaessa on taas aina otettava huomioon vanhempien pituudet sekä niiden mukainen lapsen ennustepituus.

Pullukat lapset ovat joskus motorisesti hieman laiskasti kehittyviä. Laiskasti liikkuva lapsi ei myöskään kuluta energiaa yhtä paljon kuin aktiivisesti liikkuva, mikä omalta osaltaan vähän lisää ylipainoa. Tässä iässä lapsen motorisen kehitysasteen vaihtelu on varsin huomattava. On pieni joukko lapsia, jotka tyytyvät olemaan paikoillaan, korkeintaan pyörivät vähän akselinsa ympäri, kun taas kehittyneimmät saattavat nousta seisomaan ja ottaa tuetta jopa muutamia askeleita. Suurin osa lapsista kuitenkin lähtee seurannassa liikkumaan täysin normaalisti. Tosin laiskemmin liikkuville lapsille saatetaan suositella tihennettyjä neuvolakäyntejä tilanteen seuraamiseksi.

Yösyöminen ei tässä iässä ole enää tarpeellista ja siitä pitäisi ehdottomasti päästä eroon. Monenlaisia kikkoja on tarjolla. Esimerkiksi isä voi huolehtia ainakin osaksi yöhyssyttelyistä, jolloin tissiä ei ole tarjolla. Mikäli mahdollista, yökylä tai viikonloppu esimerkiksi mummolassa voi auttaa. Kotioloissa ja vanhempien ollessa kotona päähän taputtelu ja rauhoittelu yöllä vauvan herätessä voivat auttaa, mutta lasta ei pidä nostaa viereen vaan pikkuhiljaa siirtyä pois vauvan sängyn vierestä. Lisää vinkkejä voi kysyä neuvolan terveydenhoitajalta. Pullukan vauvan ihopoimujen hoitoon talkki lienee parasta. Aika kuitenkin korjaa tämän ongelman. Mikäli taipeet infektoituvat, kannattaa tilanne selvittää neuvolalääkärille.

Vauva 8/2008

Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijoillemme Vauvan neuvolaan.

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.