Tietoa vauvan unesta ja vinkkejä parempiin öihin.

Kymmenen kysymystä vauvan unesta

1. Kuinka paljon vauvat nukkuvat? 

Vastasyntynyt voi nukkua jopa 20 tuntia vuorokaudessa, mutta unen määrä vähenee nopeasti. Kuukauden iässä se on 16 tuntia, puolivuotiaana 13–14 tuntia. Uni jakaantuu ensimmäisten elinkuukausien aikana tasaisesti ympäri vuorokauden, mutta vähitellen pisimmät unijaksot alkavat sijoittua yöhön.

2. Kuinka monet vauvat heräilevät öisin?

Australialaisen tutkimuksen mukaan 4–6 kuukauden ikäisistä vauvoista 40 prosenttia herää 1–2 kertaa yön aikana. 9,1 prosenttia herää 3–4 kertaa yössä, vielä useammin herääviä on huomattavasti vähemmän. Noin puolet vauvoista ei heräile öisin. 

3. Miksi yksi vauva on hyvä nukkuja ja toinen heräilee alinomaa?

Mitä nuorempi vauva, sitä epäsäännöllisempi rytmi. Keskushermoston kehitysaste on tärkein univalverytmin säännöllisyyteen vaikuttava tekijä. Joillakin vauvoilla vuorokausirytmi säännöllistyy jo kahdeksanviikkoisena, toisilla vasta noin 16 viikon iästä alkaen.

Myös muut biologiset tekijät, kuten vauvan synnynnäinen temperamentti, vaikuttavat rytmisyyden kehittymiseen. Jotkut lapset ovat rytmiltään tasaisempia ja ennustettavampia kuin toiset.

Luomalla selkeät erot yön ja päivän välille vanhemmat voivat auttaa vauvaa kehittämään ja vakiinnuttamaan vuorokausirytmiään. Esimerkiksi päivällä verhot ovat auki ja jutellaan, illalla ja yöllä ollaan hämärässä ja hiljaa.

4. Onko nukuttaminen huono tapa?

Vastasyntyneistä 90–95 prosenttia tarvitsee vanhemman syliä nukahtamiseen. Toisaalta on huomattu, että esimerkiksi puolivuotiaat yöheräilijät ovat usein juuri näitä syliin nukutettuja lapsia. Jos yöheräily on ongelma, vauvaa voi totuttaa nukahtamaan itsekseen.

Vauvan voi antaa nukahtaa rauhassa, kun hän viihtyy väsyneenä sängyssä itsekseen. Vauvaa ei kannata päästää hätääntymään, koska silloin nukahtaminen vaikeutuu entisestään. Hyvä yöuni perustuu aina turvallisuuden tunteeseen: vauvan pitää voida luottaa siihen, että apua on saatavilla myös öisin. Useimmat vauvat oppivat itsekseen nukahtamisen taidon puolen vuoden iän jälkeen. Jos vauvalla ei ole yöheräilytaipumusta, ei ole syytä välttää syliin nukuttamista.

5. Mikä on vauvalle paras paikka nukkua?

Vauvan nukkumapaikka on perheen arvovalinta. Vauvat ovat yksilöitä, eikä yhtä oikeaa paikkaa ole.  Perheen paras nukkumispaikka selviää vain kokeilemalla. Tärkeintä on hyvä olo, mieluiten kaikilla.

Jos vauva nukkuu pitkät yöunet juurikaan heräämättä, omassa huoneessa nukkuminen voi onnistua. Vanhemmilla on oma rauha, mutta toisaalta yösyötöt voivat olla raskaita. Ja jos vauvalla on yöllä hätä, vanhemmat eivät välttämättä kuule sitä helposti.

Jos vauva taas heräilee öisin paljon, läheisyys voi helpottaa sekä lasta että vanhempia. Levoton lapsi nukkuu perhepedissä ehkä paremmin kuin omassa sängyssä. Vanhempien uni voi tosin olla kevyttä. Äidin väsymystä saattaa toisaalta vähentää se, että hän voi itsekin puoliunessa rauhoitella ja imettää vauvaa.

Vaihtoehtojen välimuoto on lapsen oma sänky vanhempien huoneessa. Syöttäminen on helppoa, kun vauva on lähellä, mutta vanhemmat saavat kuitenkin nukkua rauhassa omassa sängyssä. Varsinkin kaikkein pienimpien lasten kohdalla omassa sängyssä nukkuminen on turvallisempaa kuin vierekkäin nukkuminen.

6. Muuttuuko uni, kun vauva kasvaa taaperoksi?

1–2-vuotiaan vuorokausirytmi on jo vakiintunut ja yöheräilyt vähenevät selvästi. Suurin osa nukkuu vielä 1–2 päiväunet. Kuitenkin tutkimusten mukaan yksivuotiaista vielä noin puolet tarvitsee vanhemman fyysistä läheisyyttä kyetäkseen nukahtamaan. Vauvaiässä tavallisin ongelma on yöheräily, mutta leikki-iässä korostuvat nukkumaan menemisen vaikeudet.

7. Miten syöminen vaikuttaa uneen?

Monet puolivuotiaat pärjäävät yön yli ilman syöttöjä, mutta yhtä monet alle vuoden ikäiset tarvitsevat aterian viimeistään aamuyöllä. Näläntunne on yksi tärkeä syy pienen vauvan yöheräilyyn, mutta kiinteän ruoan myötä heräily yleensä vähenee.

8. Entä tutti?

Suositusten mukaan tutin käyttö vähentää kätkytkuoleman vaaraa ja yöheräilyä, joten unen kannalta sillä on edullisia vaikutuksia.

9. Kuinka luon vauvalleni hyvät nukkumisolosuhteet?

Vauvan temperamentin tunteminen auttaa. Yksi kaipaa paljon virikkeitä päivisin malttaakseen illalla nukkua. Toinen menee ylirasitustilaan, jos päivällä on ollut liikaa touhua. Yksi kaipaa joustavuutta, toinen säännöllisiä rituaaleja. Unipäiväkirjan pito auttaa vanhempia. Jos yö oli hyvä, niin millainen oli sitä edeltävä päivä? Jos yönukkuminen oli vaikeaa, mitä tapahtui päivällä?

10. Voidaanko vauvan unihäiriöitä hoitaa?

Unirytmin ongelmat alle 1-vuotiailla liittyvät voimakkaasti keskushermoston kehittymättömyyteen. Siksi univalverytmin ongelmia on vaikea hoitaa ennen vuoden ikää. Toisaalta rytmiin vaikuttavat monet ympäristötekijät, ja niitä voidaan muokata nukkumisen kannalta edulliseen suuntaan. Esimerkiksi äänet, valo, virikkeet ja vuorovaikutus vaikuttavat rytmin säätelyyn.

Vaikka yöheräily sinänsä on tavallista vielä kahden vuoden ikään saakka, siitä voi muodostua ongelma, jos vauva toistuvasti herättää vanhemmat yöllä. Tilannetta voi yrittää korjata kuuden kuukauden iän jälkeen auttamalla vauvaa tuudittautumaan itse takaisin uneen heräämisen jälkeen. Ei-toivotuista nukkumistavoista, esimerkiksi toistuvasta yösyötöstä, saa ja voi opetella pois.

Opetteluvaiheessa on hyvä muistaa, että vauvalla ei ole mitään hätää itkiessään, jos aikuinen on lähellä rauhoittelemassa. Tärkeintä on välittää vauvalle tunne, että yöllä on turvallista ja apua on saatavilla, mutta silloin ei puuhastella vaan nukutaan.

Asiantuntijana lasten unihäiriötä tutkinut lääkäri Juulia Paavonen.

Vauva 11/07

Lue myös:

» Tassuhoito rauhoittaa vauvan
» Omaan sänkyyn – millainen sänky vauvalle?
» Näin kapaloit vauvan
» Vinkit vanhempien hyvään uneen

Tässä on tilaa molemmille. Isosisko Amanda saa äidinmaitoa muutaman kerran päivässä, Noel aina halutessaan. Kuva: Satu Kemppainen

Kaksivuotias Amanda ja kahdeksankuinen Noel saavat molemmat äidinmaitoa. Tandemimetys on ollut Anna-äidille luonteva valinta.

Tissshh, toteaa Amanda, 2, kömpii äidin syliin ja painaa päänsä tämän kaula-aukkoon. Toisella rinnalla on jo asukas, kahdeksankuinen pikkuveli Noel.

Sisarukset hörppivät maitoa hetken tyytyväisinä, mutta alkavat pian kiskoa toisiaan hiuksista. Anna-äidin ei auta muu kuin pyytää Amandaa menemään isän kanssa piirtämään, jotta veli saa syödyksi.

– Ei laiteta tällä kertaa värikynää korvaan, Kalle-isä muistuttaa.

Vielä kuusi vuotta sitten Annan olisi ollut hankala kuvitella, että hän imettäisi vielä kahtakin lasta yhtä aikaa.

Ada-esikoisen imetystä vaikeutti lonkkaluksaation takia käytetty iso lonkkatyyny. Imetysasentoja oli vaikea löytää, ja kuukauden vanhana Ada siirtyi kokonaan korvikkeelle. Se oli Annalle pettymys.

– Itkin sitä pitkään. Ajattelin jopa, että jos joskus saisin lisää lapsia, en voisi imettää heitäkään – se olisi epäreilua Adaa kohtaan.


Kuka se siellä? Kalle-isä on löytänyt omat tapansa olla lastensa kanssa, vaikka maito tuleekin äidiltä.


Tällä olis nälkä. Myös Amandan lelut pitävät maidosta. Isä ja isosisko Ada ovat leikissä mukana.

Anna ja Adan isä erosivat, kun tyttö oli kahdeksankuinen. Neljä vuotta sitten Anna tapasi Kallen.

Kun pariskunta alkoi odottaa Amandaa, Anna halusi tehdä kaikkensa, jotta aiempi pettymys ei toistuisi. Imetys sujuikin jo ensi hetkistä. Ensimmäiset viikot Annasta tuntui, että vuorokaudessa oli vähemmän sellaisia tunteja, kun hän ei imettänyt. Se ei silti ahdistanut, päinvastoin. Suru esikoisen imetyksestä alkoi vaimeta.

– Adakin oli jonkin aikaa tosi kiinnostunut rinnoistani. Lypsin hänelle maitoa lasiin, ja kyllä Ada sen mielellään joi, mutta ei pyytänyt enää toiste lisää, Anna muistelee.

”Kielteiset tunteet ovat tandemimetyksessä tavallisia, mutta silti siitä tuli paha mieli.”

Jo puolen vuoden päästä Anna oli jälleen raskaana. Hänelle oli heti selvää, että hän haluaisi kokeilla, onnistuisiko tandemimetys eli kahden lapsen imetys yhtä aikaa. Neuvolakin kannusti Annaa jatkamaan voimiensa mukaan, koska kyseessä ei ollut riskiraskaus.

Annan vointi pysyi hyvänä läpi odotuksen, mutta hormonaalisista syistä maito väheni niin paljon, että Amandalle täytyi tarjota myös korviketta. Sinnikkäästi tyttö silti jaksoi tissillä käydä, ja synnytyksen jälkeen kärsivällisyys palkittiin.

– Amandan ilme oli aika autuas, kun hän maidonnousun jälkeen pääsi ensimmäistä kertaa rinnalle, Anna naurahtaa.

Kotona Anna huomasi, että isosisaruksen imetys herätti hänessä myös kielteisiä tunteita.

– Tuntui, että tarvitsen tilaa. Amanda ei antanut Noelin syödä rauhassa, vaan kiskoi veikalta tissiä suusta. Minua ärsytti, ja välillä tuli fyysistäkin pahoinvointia. Nämäkin tunteet ovat tandemimetyksessä tavallisia, mutta silti siitä tuli paha mieli.


Pikkuveljelle myös. ”Välillä, kun Amanda on rinnalla, hän saattaa alkaa kaivaa toista tissiä esiin Noelia varten”, Anna kertoo.

Kun vauva halusi maitoa lähes tauotta ja taaperokin toistakymmentä kertaa päivässä, alkoi Annan pinna pettää. Amandan imetystä oli pakko hiukan äidintahdistaa.

”Amanda saa usein kuulla, mitä noin iso tyttö tissillä tekee, vaikka hän on vielä kovin pieni.”

Anna koki myös helpommaksi, että lapset kävivät rinnalla pääosin eri aikaan. Näin Amandan imetys tuntui taas mukavalta, ja samalla tyttö sai kaipaamaansa omaa aikaa äidin kanssa.

– Nyt imetän Amandaa kolme, neljä kertaa päivässä. Hän saa itse päättää, koska haluaa lopettaa kokonaan.

THL:n mukaan noin kolmasosa suomalaisäideistä imettää vuoden tai pitempään. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee vähintään kahden vuoden imetystä. Rintamaidon ravinteet ja muut terveyshyödyt eivät katoa mihinkään, vaikka imetys jatkuisi vuosia. Pitkä imetys myös esimerkiksi laskee äidin rintasyöpäriskiä. Silti taaperoimetys herättää ennakkoluuloja.

– Nykyään Amanda saa usein kuulla, mitä noin iso tyttö tissillä tekee, vaikka hän on vielä kovin pieni.

Mitä jos äiti haluaa vielä torkkua, kun vauva on jo hereillä? Psykologi Leea Mattila vastaa.

Minulla on nelikuinen aamuvirkku vauva, joka nukkuu pinnasängyssä minun ja mieheni sängyn vieressä. Vauva heräilee aamulla kuuden aikaan, jolloin otan hänet viereeni, että saan itse nukkua vähän pidempään. Yleensä poika nukahtaa vielä noin tunniksi, minkä jälkeen hän herää höpöttelemään, ei itke. Itse haluan jatkaa unia vielä jonkin aikaa ja olenkin puoliunessa kahdeksaan asti.

Käytännössä lapsi siis höpöttelee itsekseen tunnin verran vieressäni ennen kuin nousen ylös sängystä. Voiko hän saada traumoja siitä, että joutuu olemaan yksin hereillä?

Aamutorkku äiti

Leea Mattila vastaa: Monen vauvan vanhempi tietää, millaista unenpuute on. Vauva saattaa herätä kohtuuttoman varhain, ja uni ja riittävä lepo ovat kuitenkin hyvinvoinnille välttämättömiä.

Kerrot, että vauvasi jaksaa tunnin verran itsekseen vieressäsi, kun itse vielä torkut. Tämä on minusta täysin ok! Laiminlyövää se ei ole eikä tuota vauvalle traumatisoitumista, mikäli hän saa muuten hoivaa ja seurustelua tarpeidensa mukaan.

Älä syyllisty liikaa. Vauvaa ei tarvitse viihdyttää joka hetki.

Trauma tarkoittaa sitä, että jokin tilanne on äärimmäisen negatiivinen, avuttomuutta ja ylivoimaista pelkoa tuottava, jolloin psyykkiset suojautumismekanismit eivät riitä. Silloin trauma jää mieleen ja vaikuttaa ihmisen toimintaan yleensä negatiivisesti.

Osaat pohtia vauvan kokemusmaailmaa, mikä kertoo minulle sensitiivisyydestäsi vuorovaikutuksessa. Nelikuinen osaa jo ilmoittaa halutessaan kontaktia. Havahdut kyllä puoliunestasi hänen tarpeisiinsa. Kuuntele ja vastaa vauvan viesteihin, niin välität turvallisuutta.

Vanhemmat ovat kovilla, ja nykymaailmassa vaatimuksia tulee joka suunnasta. Älä syyllisty liikaa. Vauvaa ei tarvitse viihdyttää joka hetki.

Jos vauva vielä yli puolivuotiaana viihtyy yksinään hereillä, on hyvä tarkastella, onko hän muuten passiivisen oloinen ja omissa oloissaan viihtyvä. Siinä tapauksessa hän saattaa tarvita aktivoimista vuorovaikutukseen. Iän karttuessa vauva alkaa myös liikkua, ja silloin on huolehdittava, ettei hän putoa tai pääse satuttamaan itseään vanhemman torkkuessa.

Jos haluat muutosta aamuihinne, helpointa on aloittaa muutos sinusta itsestäsi. Voit yrittää ennättää aiemmin nukkumaan. Yli kolmikuisen unirytmiä voi myös lempeästi pyrkiä ohjailemaan ja kokeilla, saisiko sitä hieman myöhäisemmäksi.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.