Vauvan sängyn voi ostaa käytettynäkin mutta patjan pitää olla mielellään uusi ja laadukas.

Hyvä sänky on...

1. Turvallinen. Uutena ostettuun voi luottaa, sillä EU:n markkinoilla olevien sänkyjen on täytettävä tiukat turvallisuusvaatimukset. Jos ostat sängyn käytettynä, tarkista, että se on ehjä ja ettei pinnojen väli ole suurempi kuin 6,5 senttiä.

2. Käytännöllinen. Jos sängyssä on säädettävä pohja, sen voi laittaa aluksi yläasentoon, jolloin vauva on helppo nostaa ja laskea sänkyyn. Kun lapsi oppii liikkumaan, pohjaa lasketaan.

3. Mukava. Moni vauva rauhoittuu kehdon keinuvaan liikkeeseen. Moni pitää myös pesämäisestä pedistä. Pesän tuntua voi luoda tavalliseen pinnasänkyynkin esimerkiksi pienentämällä nukkumatilaa rullalle käärityllä peitolla.

4. Pitkäikäinen. Laadukkaat sängyt kestävät lapselta toiselle, ja tunnettujen merkkien jälleenmyyntiarvo on hyvä. Jos sängyssä on säädettävä pohja ja mahdollisesti irrotettavat laidat, lapsi voi nukkua ensisängyssään pitkälle leikki-ikään.

5. Hengittävä. Pohjan pitää hengittää. Sälepohjainen tai rei’itetystä vanerista tehty pohja on parempi kuin umpivanerinen.

Hyvä patja on...

1. Uusi. Jos olet varma, että patja ei ole päässyt koskaan kostumaan, käytettykin käy.

2. Jämäkkä. Vauvan patjan on hyvä olla tukeva ja vähintään viisi, mielellään kymmenisen senttiä paksu. Markkinoilla on myös patjoja, joiden toinen, pehmeämpi puoli on tarkoitettu pienelle vauvalle ja napakampi puoli otetaan käyttöön lapsen kasvaessa. Joissakin käännettävissä patjoissa toinen puoli on kesäpuoli ja toinen lämpimämpi talvipuoli.

3. Oikean kokoinen. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että patja on tarkalleen sängyn kokoinen. Jos patja on sänkyyn liian pieni, vauvan käsi tai jalka saattaa joutua patjan ja pinnojen väliin. Tarkista siis sängyn koko ennen kuin lähdet patjaostoksille.

4. Hengittävä. Lapsi hikoilee enemmän kuin aikuinen, joten patjan materiaalien on hyvä olla hengittäviä. Patjojen materiaalit vaihtelevat vaahtomuovista vanuun ja jousituksista luonnonmateriaaleihin, kuten kookokseen ja villaan. Hintahaitari on muutamasta kympistä yli 350 euroon. Vauvalle riittää mainiosti napakka, vaahtomuovista valmistettu peruspatja.

5. Helppo puhdistaa. Erityisen tär­keää on se, että patja on helppo pitää puhtaana. Irrotettava päällys on kätevä – kun patjalle pääsee pissa tai puklu, päällyksen voi pestä 60 asteessa ja patjan kuivata ja tuulettaa pystyasennossa. Jotkut patjat ovat kokonaan vesipestäviä. Hygieenisyyden vuoksi patja on hyvä ostaa uutena, vaikka sängyn ostaisikin käytettynä. Näin voi olla varma, ettei patja ole kostunut ja päässyt kenties kehittämään hometta.

6. Ei allergisoiva. Varmista, ettei patjassa ole allergisoivia materiaaleja. Joissakin patjoissa on antibakteerisuoja, joka ehkäisee bakteerien kasvua ja vähentää allergiariskiä.

Vauva 11/2013

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.