Vauvan ensimmäinen vuosi on ihmeitä täynnä.

Ensimmäisenä elinvuotenaan vauva käy läpi herkkyyskausia, joiden aikana hän on valmis oppimaan uusia taitoja.

0 –2 kk

  • Vauva nukkuu paljon. Vastasyntynyt voi nukkua jopa 20 tuntia vuorokaudessa.
  • Valveilla vauva rakastaa katsella äidin tai isän kasvoja.
  • Vanhempien läheisyys, puhe ja laulu antavat vauvalle turvallisuudentunnetta.
  • Aluksi vauva on vielä paljon omissa maailmoissaan.

3–4 kk

  • Vauva valpastuu ja alkaa kommunikoida enemmän ympäristönsä kanssa.
  • Vauva oppii vetämään kädet sivuilta keskelle ja löytää käsillään suunsa. Tämä vauhdittaa kielen kehitystä.
  • Vauva kujertelee ja pystyy tekemään tahdonalaisia ilmeitä. Luvassa on ensimmäinen hurmaava hymy.
  • Vauvan näkökenttä laajenee.
  • Vauva pystyy tahdonalaisesti tarttumaan leluun. Samalla myös irrottaminen alkaa onnistua.

5–6 kk

  • Vauva opettelee istumista ja pystyy istumaan ilman tukea 5–10 sekuntia.
  • Vähitellen vauva oppii ryömimään.
  • Vauvan symbioosi äidin kanssa alkaa rikkoutua, kun vauva pystyy ottamaan välimatkaa äitiinsä. 
  • Vauva muuttuu sinnikkäämmäksi. Hän jaksaa yrittää uutta asiaa yhä uudestaan.

7–9 kk

  • Vauva oppii pinsettiotteen etusormella ja peukalolla. Vauva alkaa leikkiä käsillään yhä enemmän.
  • Liikkuminen kehittyy. Ryömiminen sujuu entistä paremmin ja vauva oppii pian konttaamaan. Hän saattaa osata jo kävellä tuettuna.
  • Tavuja toistelevan jokeltelun vaihe.
  • Vauva kokee eroahdistusta äidistä, hän alkaa vierastaa. Nukkuessaan vauva saattaa nähdä painajaisia.

10 –12 kk

  • Vauva on kiinnostunut ympäröivien äänien maailmasta, ja jokeltelu muistuttaa yhä enemmän ensimmäisiä oikeita sanoja. Monet lausuvat ensimmäiset yksinkertaiset sanansa noin vuoden ikäisenä. Suosittuja ensisanoja ovat esimerkiksi äiti, kakka, kukka ja auto.
  • Vauva ymmärtää kuulemiaan ilmaisuja. Hän tunnistaa sanoja ja oman nimensä. Hän tunnistaa myös kiellon tai ainakin äänensävyn, jolla se sanotaan.
  • Lapsi nousee ylös, istuu, konttaa, ottaa sivuaskelia ja pystyy tekemään toispolviseisonnan. Monet oppivat kävelemään noin vuoden ikäisenä.
  • Vauva on kiinnittynyt äitiinsä tai muuhun läheiseen hoitajaansa. 

 

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.