Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Vauvan ensimmäiseen vuoteen mahtuu 7 herkkyyskautta eli intensiivisen kehityksen vaihetta.

Katse tarkentuu

Ikä 4–5 viikkoa. Vastasyntynyt vauva näkee kahdenkymmenen sentin päähän eli juuri sen verran, mikä on vauvan ja äidin katsekontaktin mitta imetyshetkellä. Neljän viikon iässä vauvan katse alkaa tarkentua. Hän katsoo vanhempiaan suoraan silmiin ja seuraa uteliaa­na leluja, kuten sängyn yläpuolella liikkuvaa mobilea tai helistintä vanhemman kädessä.

  • Tässä iässä lapsi ei tarvitse vielä erityisiä virikkeitä.
  • Tärkeintä on tuudittaminen, sylissä helliminen, lapsen ja vanhemman iho- ja katsekontakti, silittely ja rakkauden ilmapiiri.

Aistimusten aikaa

Ikä 2 kuukautta. Kun vauva syntyy, hänen kaikki aistinsa – näkö, kuulo, haju ja tunto – ovat jo kehittyneet. Kahden kuukauden iässä aistit terävöityvät. Vauva huomaa sormensa ja varpaansa. Hän myös oppii erottamaan valoja, varjoja ja kuvioita. Kahden kuukauden ikä on vauvan aivoissa kiivaan rakennustyön aikaa. Vauva on myös hereillä aiempaa pitempiä aikoja. Tästä syystä hän saattaa itkeä tavallista enemmän ja kovempaa.

  • Anna vauvan olla ilman sukkia ja leikkiä varpaillaan.
  • Soita musiikkia ja tanssi vauva sylissä – musiikki ja keinuttelu tekevät hyvää vauvan aivoille.
  • Mobilet, soittorasiat sekä kankaat tai kuvat, joissa on voimakas kontrasti, kiinnostavat vauvaa. Voimakkain kontrasti on mustavalkoisissa tai esimerkiksi puna-keltaisissa yksinkertaisissa kuvioissa.
  • Kun olette ulkoilemassa, laske vaunun kuomu alas, niin vauva pääsee seuraamaan valojen ja varjojen leikkiä, pilviä ja puiden lehtiä.

Ääntelyn testaamista

Ikä 3 kuukautta. Kolmen kuukauden iässä vauva ei enää viihdy samalla tavalla itsekseen kuin vastasyntyneenä. Hän hakee juttukumppania ­kokeilemalla erilaisia ääniä. Vauva voi esimerkiksi murista tai kiljahdella kimakasti.
Vauvan liikkeistä tulee sujuvampia. Hän kannattelee jo omaa ­päätään ja tutkii ympäristöään uteliaa­na.­

  • Juttele vauvalle paljon ja eri ­äänensävyillä: kuiskaa, maiskuta ja lepertele.

Leikin alku

Ikä 4 kuukautta. Vauva leikkii omalla tavallaan jo aivan pienenä, mutta neljän kuukauden iässä leikkiminen alkaa kehittyä. Tässä iässä lapsi oppii paljon. Hän tarttuu leluihin, maistelee niitä suussaan, tavoittelee, katselee ja kääntelee leluja käsissään. Lapsen motoriikka kehittyy huikeasti. Osa lapsista alkaa tässä vaiheessa kääntyä vatsalleen ja harjoittelee ryömimistä.

  • Anna lapsen tutkittavaksi eri materiaaleista tehtyjä leluja, jotka vetoa­vat vauvan tuntoaistiin: kovia ja pehmeitä, sileitä ja pörröisiä.
  • Loruttele, laula, soita musiikkia ja katsele vauvan kanssa kuvakirjoja.
  • Ole innolla mukana lapsen aktiivisessa ja uteliaassa kehitysvaiheessa.

Suhdeharppaus

Ikä 6 kuukautta. Suhdeharppauksen aikaan lapsi on entistä kiintyneempi oman perheensä ihmisiin ja erottelee tarkasti, kuka on vieras ja kuka omaa perhettä. Lapsesta voi tulla aiempaa ujompi ja herkempi. Hän voi myös nähdä painajaisia, mikä johtuu aivojen vauhdikkaasta kehityksestä ja tietoisuuden kasvamisesta.

  • Anna vauvallesi erityisen runsaasti hellyyttä ja turvaa. Näin vahvistat hänen uskoaan, ettet jätä häntä, vaikka katoatkin hetkeksi toiseen huoneeseen tai ulos kotiovesta.

Ensimmäinen tahtoikä

Ikä 9 kuukautta. Lapsi takertuu vanhempiinsa vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Hän voi nukkua huonosti, kadottaa ruokahalunsa ja käyttäytyä aivan eri tavalla kuin ennen. Yhdeksän kuukauden ikä on suurten tunteiden aikaa, sitä voi kutsua myös lapsen ensimmäiseksi uhmaiäksi. Tai tahtoiäksi – itsenäistymisharppaukseksi. Tämä on lapsen ensimmäisen ikävuoden suurin ja tärkein kehitysharppaus. Samaan aikaan myös lapsen liikkuminen edistyy. Hän ryömii ja konttaa vauhdilla ympäri kotia.

  • Vanhempainvapaan päättyminen osuu aikaan, jolloin lapsi on yhdeksän kuukautta. Päivähoidon aloittaminen tässä iässä ei ole aina kovin helppoa. Tärkeintä on, että lapselle luodaan turvallinen ilmapiiri ja että hänen haastavuutensa hyväksytään.

Järjestystä elämään

Ikä 11 kuukautta. Vähän ennen vuoden ikää lapsi alkaa toimia yhä järjestelmällisemmin. Hän rakentaa ja kaataa palikkatornin yhä uudelleen ja uudelleen. Lapsi on tullut tietoisemmaksi omista teoistaan. Hän treenaa ahkerasti liikkumista kiipeilemällä, ryömimällä ja leikkimällä palloilla ja palikoilla.

  • Palikkalaatikko, keittiön alakaappien astiat ja pallot ovat tässä ikävaiheessa hyviä leluja.
  • Hanki lapselle erikokoisia eri materiaaleista tehtyjä palloja ja leiki hänen kanssaan pallon heittely- ja vieritysleikkejä.

Vauva 4/2013