Muista juottaa lapselle nestettä saunassa ja saunomisen jälkeen. Kuva: iStockphoto.
Muista juottaa lapselle nestettä saunassa ja saunomisen jälkeen. Kuva: iStockphoto.

Miten sujuu saunominen vauvan kanssa? Entä saako vauvan pestä järvivedellä?

Terveydenhoitaja Laura Merivirta yksityisestä Neuvola Nupusta antaa vinkit, joiden avulla vauvakin nauttii saunareissusta.

1. Pidä saunan lämpötila maltillisena. Vauvan aineenvaihdunta ja lämmönsäätelykyky ovat vielä kehittymättömiä, joten aikuisen tehtävänä on huolehtia siitä, että vauva ei lämpene liikaa. Virallista suositusta saunomisen aloitusiästä ei ole. Huonoin vauvalle on sauna, jossa on kuuma ja kuiva ilma. Mökkisaunassa on usein kosteampaa, mikä on vauvalle eduksi.

2. Älä heitä löylyä. Löylynheitto jätetään niihin hetkiin, kun vauva on muualla vilvoittelemassa.

3. Saunassa ollaan muutama minuutti kerrallaan. Löylyhuoneessa vauvalle paras paikka on alalauteella aikuisen sylissä. Syli antaa vauvalle turvaa, ja samalla aikuisen on helppo tarkkailla vauvan kehon lämpötilaa.

4. Tarjoa vauvalle nestettä. Imeväisikäinen ei tarvitse saunareissunkaan yhteydessä muuta nestettä kuin maitoa. Imettää voi yhtä lailla ennen saunaa, saunassa kuin saunan jälkeenkin.

5. Tarkkaile vauvan vointia. Jos vauva tuntuu nuupahtavan saunassa, siirtykää raittiiseen ilmaan vilvoittelemaan. Vauvan ihon lämpötila on myös hyvä mittari – jos selkä ja niska alkavat kuumottaa, on aika siirtyä pois.

6. Järvivedellä peseminen käy hyvin. Jos säät lämpenevät, muista tarkkailla levätilannetta. Vauvan iho reagoi herkemmin levään ja epäpuhtauksiin kuin aikuisen. Suolainen merivesi kuivattaa vauvan ihoa.

7. Totutelkaa luonnonvesiin vähitellen. Pulahdus kylmässä järvessä voi virkistää aikuista, mutta vauva ei siitä ehkä ilahdu. Uita vauvan varpaita vedessä tai ota vettä astiaan laiturileikkeihin. Vauva saa herkästi silmätulehduksen järvi- tai merivedestä, joten älä sukelluta vauvaa luonnonvesissä. Meriveden suola kannattaa suihkuttaa iholta pois.

Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti

Tiesitkö, että elokuun lapset ovat monen eri tutkimuksen mukaan poikkeuksellisia? Ehkä se on pitkän kesän lämpö, joka hellii ja kasvattaa heitä äidin kohdussa.

  1. Elokuiset ovat isoja syntyessään! Tutkimuksen mukaan elokuussa syntyneet vauvat ovat keskimääräistä painavampia. Ja tiedoksi: korkea syntymäpaino on hyvä asia, kunhan se ei johdu äidin raskausajan diabeteksestä, koska esimerkiksi verenpainetaudin yhdeksi syyksi on paljastunut pieni syntymäpaino. Alhainen syntymäpaino ja hitaampi kasvu lisäsivät merkittävästi yli 60-vuotiaiden toimintakyvyn vaikeuksia, osoittaa  American Journal of Epidemiology -lehdessä julkaistu suomalaistutkimus.
  2. Elokuiset kasvavat pidemmiksi. Saman tutkimuksen mukaan kesällä, varsinkin loppukesästä syntyneet ovat myös pidempiä aikuisina. Tutkijat näkevät yhteyden pituuskasvun ja kesäraskauden edesauttaman D-vitamiinin saannin välillä.
  3. Elokuisilla on vähemmän mielenterveyden ongelmia. Elokuussa (ja syyskuussa) syntyneillä todetaan muita harvemmin bipolaarinen mielialahäiriö, kertoo vuonna 2012 julkaistu tutkimus. Tutkijat epäilevät, että myös tässä olisi syynä raskausajan lisääntynyt D-vitamiinin saanti, mutta tätä ei ole vielä pystytty näyttämään toteen.
  4.  Elokuun lapset ovat onnekkaita – tai ainakin tuntevat itsensä sellaisiksi. Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen mukaan maalis-elokuussa syntyneet ihmiset kokevat olevansa onnekaampia kuin syys-helmikuussa syntyneet.
  5. Keväällä ja kesällä, eli myös elokuussa, syntyneet ovat tutkimuksen mukaan syksyllä ja talvella syntyneitä positiivisempia.