Mennan itkun ja vatsavaivojen syyksi osoittautui paha ruoka-aineallergia.

Maaret Aronniemi-Juntusen ja Vesa Juntusen keittiössä tuoksuu kahvi. Pöydälle on katettu vastapaistettua mustikkapiirakkaa ja vaniljakastiketta.

Mustikat ovat kovasti allergisen Mennan, 1 v 5 kk, suurinta herkkua. Kun pellavapäinen tyttö noukkii niitä lautaselta suuhunsa, onnellinen hymy valaisee koko huoneen.

On helppo huomata, mistä tyttö on hymynsä perinyt. Äidinkin silmät tuikkivat, kun hän nostaa kikattavan Mennan ensin syliinsä ja sitten kohti kattoa.
Näin huoleton arki ei ole aina ollut perheelle itsestäänselvyys.

Huolien täyttämä raskaus

Kun Maaret odotti Mennaa, raskausaika oli yhtä jännittämistä. Maaretilla oli takanaan yksi sikiön vaikeaan sairauteen ja raskaudenkeskeytykseen päättynyt odotus, ja Maaret ja Vesa pelkäsivät joka hetki koko yhdeksän kuukauden ajan, että jotakin pahaa tapahtuu taas.

Kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa pelko näytti käyvän toteen. Maaret ja Vesa joutuivat Helsingin keskustassa autokolariin. Hetki kolarin jälkeen Maaret tajusi, että vauva ei enää liikkunut. Paikalle soitettu ambulanssi kiidätti Maaretin sairaalaan.

Lopulta kävi ilmi, että vauvalla oli kaikki kunnossa, ja Maaretkin selvisi onnettomuudesta niskavammoilla. Mutta päivät ennen vauvan syntymää olivat pitkiä. Mitä jos vauvalle oli kuitenkin tapahtunut jotain, mitä ei vain huomattu?

Hankalat ensipäivät

Diabeteksen takia Maaretin synnytys käynnistettiin raskausviikolla 38+1. Synnytys kesti yli kaksi vuorokautta.

– Olin tosi loppu, en enää edes tässä maailmassa. Kun vihdoin sain Mennan syliini, itkustani ei ollut tulla loppua.

Vauva-arjen alku ei ollut helppo. Maaret­ oli aina halunnut imettää, mutta siitä ei tullutkaan mitään: maitoa suihkusi runsaasti eikä rintakumikaan auttanut tulvan kesyttämiseen. Synnytyssairaalan kätilöt ja neuvolan terveydenhoitajat koettivat opastaa, mutta syöminen keskeytyi aina, kun Mennalla meni maitoa väärään kurkkuun.

Maaret ei halunnut silti antaa Mennalle­ korviketta. Hän pumppasi vauvalleen
maitoa kahdeksan, joskus jopa kaksitoista kertaa päivässä. Joka yö kerran tai kaksi hän istui jakkaralla jääkaapin edessä, keskellä keittiötä ja pumppasi raskastekoisella käsikäyttöisellä pumpulla maitoa vauvalleen.

Jos maitoa ei ollut varastossa, Maaret stressaantui ja maitoa tuli entistä vähemmän. Pumpatessa kädet kipeytyivät, ja vaikeimpina öinä Maaret itki väsymystään. Vesa­ yritti tukea: hieroi Maaretin käsiä ja pesi maitopulloja.

Pumppauksen lisäksi Maaretia ja Vesaa valvotti Mennan rauhattomuus. Itkeskelevä tyttö tyyntyi parhaiten, kun häntä piti pystyasennossa ja taputti pepusta.

Yhtenä iltana Maaret käveli jälleen Menna­ sylissään puolitoista tuntia ympäri olohuonetta. Hän katsoi kelloa, katsoi Mennaa ja ajatteli: kävelen vaikka koko yön, kunhan sinuun ei satu. Juuri sillä hetkellä Menna nukahti.

– Sain siitä hirveästi voimaa. Ajattelin, että kun minä ajattelen positiivisesti, Mennakin voi paremmin.

Allergialääkärin vastaanotolle

Kun Menna oli vajaan neljän kuukauden ikäinen, Maaret ja Vesa­ alkoivat epäillä, että kaikki ei ollut kunnossa. Jos Maaret oli syönyt kalaa tai katkarapuja, Menna kouristeli ja oksensi kaaressa. Hysteerisesti itkevä tyttö rauhoittui vain, kun häntä pidettiin aivan kippurassa.

Lopulta Menna ei juonut edes pumpattua maitoa mielellään. Annokset pienenivät päivä päivältä.

Maaret otti syömisongelman puheeksi neuvolassa, ja heidät ohjattiin sieltä suoraan allergialääkärille. Lääkäri ehdotti Maaretille gluteenitonta ruokavaliota, koska Maaret ja Vesa olivat huomanneet Mennan syövän vähemmän aina, kun Maaret oli syönyt pastaa. Maaret poisti viljat ruokavaliostaan, ja Menna­ söikin viikon ajan paremmin. Sitten hän alkoi taas kieltäytyä maidosta.

Vaivojen syy selvisi lopulta allergiatesteissä: Menna oli allerginen kotimaisille viljoille, kananmunalle, kalalle, katkaravulle, omenalle, päärynälle, ja myös maissille ja riisille. Lähes kaikissa gluteenittomissa viljatuotteissa on joko maissia tai riisiä.

Menna oli kärsinyt oireista niin paljon, että allergiadiagnoosi tuntui aluksi helpotukselta. Allergiaa voisi sentään hoitaa. Hetkeä myöhemmin iski paniikki. Mitä syötävää Mennalle uskaltaisi alkaa tarjota? Pelkkää perunaa?

Unettomat yöt

Maaret halusi vaikeuksista huolimatta antaa Mennalle edelleen äidinmaitoa. Hän suunnitteli ryhtyvänsä tiukalle välttämisruokavaliolle. Hänen lääkärinsä totesi kuitenkin, että maidon pumppaaminen pitäisi lopettaa, koska Maaret sairastaa ykköstyypin diabetesta, ja monipuolinen ruokavalio on hänelle elintärkeä. Pakon edessä Maaret lopetti äidinmaidon antamisen Mennalle.

– Se oli ihan hirveä paikka. Olin joutunut jo nielemään sen, ettei imetys onnistu ja sitten vielä sen, että pumppaus kielletään, Maaret sanoo.

Ulkona vallitsi ahdistava marraskuinen pimeys, ja Maaret oli poissaoleva ja väsynyt. Menna sai äidinmaidonkorviketta mutta oksensi senkin kaaressa. Yöt Maaret pyöri unettomana sängyssä. Päivisin häntä ei huvittanut tavata ihmisiä. Pahinta oli käydä vauvakerhossa ja nähdä äitejä, jotka imettivät.

– Olin onnellinen heidän puolestaan, mutta toisaalta tunsin oloni kurjaksi. Minua lohduttivat kuitenkin paljon yhden ystäväni sanat, että ei imettäminen tee sinusta hyvää äitiä. Olet tosi hyvä äiti ihan näinkin.

Mennan oksentelun syykin selvisi pian: korvikkeessa oli käytetty kalaöljyä. Tilalle löytyi vaihtoehto, jonka omega 3 oli kasviperäistä.

Neljän kuukauden vanhana Menna alkoi saada maidon lisäksi perunavelliä, ja pian ruokavalioon lisättiin bataatti ja kesäkurpitsa. Valmisruoat sen sijaan sai unohtaa. Melkein jokaisessa oli riisi- tai maissitärkkelystä ja monissa omenaa tai päärynää.

Kun Menna alkoi syödä tukevammin, allergiaoireita aiheuttaneita ruokia alettiin testata yksitellen. Menna kouristeli, oksensi, ripuloi ja sai atooppista ihottumaa. Joskus taas oli flunssaa, joskus tuli hampaita. Oli vaikeaa päätellä, mistä mikin vaiva johtui.

Kokeilujen välissä pidettiin joka kerta viikon tauko. Taukopäivinä Menna oli aurinkoinen lapsi. Se antoi Maaretille voimaa. Vesa­ lohdutti sanomalla, että ajattele, Menna on nyt tässä, eikä hänellä ole mitään sen pahempaa kuin allergiat. Emme esimerkiksi asu sairaalassa.

Sanat saivat Maaretin ryhdistäytymään. Sairaalan käytävät olivat hänelle tuttuja kymmenen vuoden takaa. Silloin Maaretin isällä todettiin syöpä ja Vesa joutui samaan aikaan käymään läpi vakavan leikkauksen.

Vesa selvisi leikkauksesta mutta Maaretin isä taistelee syövän kanssa edelleen. Läheisen vakava sairaus tuo elämään perspektiiviä.

Selviytyjäperhe

Perhe on päättänyt, että ­Mennan allergia ei ole este normaalille elämälle. Kun Menna oli seitsemän kuukautta, he lähtivät lomalle Dubaihin. Tutut pyörittelivät päätään, mutta Maaret ja Vesa eivät nähneet matkaa ongelmana.

Valmisteluja reissu toki edellytti: pelkästään Mennan ruoalle ja maidolle varattiin oma matkalaukkunsa.

Perillä hotellissa Maaret ja Vesa kysyivät ensitöikseen, saisivatko lämmittää Mennan ruoan mikrossa. Lämmitys kesti 20 minuuttia, ja odotellessaan vanhemmat joutuivat täyttämään kolme erilaista lupakaavaketta.

– Sanoin Vesalle, että johan meillä menee koko loma siihen, että istumme ravintolassa ja lämmittelemme Mennalle ruokia.

Vesa totesi, että mennään sitten markettiin ja ostetaan mikro.

Hetken päästä mies käveli lähimarketista mikro olallaan. Lähtiessään he lahjoittivat sen hotellin siivoojalle.

Maaretin ystävät kutsuvat naista selviytyjäksi. Maaret on puhelias ja nauravainen nainen, joka näkee itsensä omiaan suojelevana leijonaemona. Jos väsyttää, hän keittää pannullisen kahvia ja katsoo sitten eteenpäin.

– Allergiat ovat onneksi vain allergioita, ja Menna on nykyään täynnä elämää, energiaa­ ja iloa. Toki mekin valvomme ja itkemme ja hartiamme ovat jumissa kantamisesta, mutta elämää ei kannata käyttää siihen, että vain voivottelee. Sitä koetamme Mennallekin­ opettaa.

Menna käy edelleen allergiakontrolleissa, mutta oireet ovat jo lieventyneet. Hän kasvaa tasaisesti, ja on todennäköistä, että allergia helpottaa tai katoaa kokonaan, kun ikää tulee lisää.

Kun Menna pystyi ensimmäisen kerran syömään ruista, Maaret ja Vesa tunsivat itsensä lottovoittajiksi.

– Lähetin heti ystävilleni viestin ja hehkutin suurta uutista.

Emmi Laukkanen: Mehän selviämme! Vauva 2/2015
Kuva: Sami Lamberg

Lue lisää:

Vauvan maitoallergia

Tutkimus: Vauvan lisäruoan aloittamisen viivästyksellä ei ole vaikutusta allergioihin

Heiluta, töni ja tutki. Tukesin ylitarkastaja neuvoo, mihin vaunuostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota.

Vaunuostoksilla on helppo hurahtaa: ihana kuosi, vau miten ketterät, onpa kepeät kääntää! Käyttömukavuuden ja tyylin lisäksi on fiksua tarkistaa tärkeimmät turvallisuuteen liittyvät ominaisuudet.

Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi valvoo työssään sitä, että Suomessa myytävät lastentarvikkeet ja -lelut täyttävät niille asetetut turvallisuusvaatimukset. EU-säädöksiä tuntemattakin voi kuitenkin tehdä hyviä valintoja.

Hinta ei suoraan takaa laatua. Myös kalliimmista merkeistä on löytynyt testeissä häikkää.

Kovin halpa on harvoin paras, ja se pätee myös vaunuihin ja rattaisiin. Silti korkea hinta ei aina suoraan takaa laatua.

– Jos kokonaisuudessa on vaikkapa vaunukoppa, rattaat ja turvakaukalo sekä valtavasti lisäosia ja hyvin matala hinta, niin kyllä se vähän epäilyttää, mistä on valmistuskustannuksissa säästetty, Merenkivi sanoo.

– Toisaalta myös kalliimmista merkeistä on löytynyt testeissä jotakin häikkää.

Suomessa myytävistä malleista pitäisi löytyä eurooppalaisen standardin numero EN 1888. Merenkivi neuvoo lisäksi 7 asiaa, jotka kannattaa vaunuja tai rattaita hankkiessa tarkistaa.

Video on kuvattu A-T Lastenturvan osastolla Lapsimessuilla. Kuvatuissa tuotteissa ei tiedetä olevan puutteita. Nämä tuotteet eivät ole mukana Tukesin virallisessa testissä.
  1. Heijaa vaunuja sivuttain. Jos sivuttaisliike on kovin suuri, rattaat eivät ehkä ole tukevat esimerkiksi julkisissa kulkuvälineissä.
  2. Tarkista vaunukopan laidan korkeus. Joskus vaunukoppa on niin siro, että laita jää matalaksi. Alle 80 senttimetriä pitkässä kopassa laidan tulee olla keskikohdasta vähintään 15 senttimetriä korkea ja muualla 10 senttimetriä. Pidemmässä kopassa vastaavat luvut ovat 18 senttimetriä keskellä ja muualla 13 senttimetriä. Katso kopan kokoa myös sillä silmällä, mahtuuko vauva pötköttämään siinä toppavaatteissa. Kopasta siirrytään rattaisiin viimeistään silloin, kun lapsi osaa istua. Huomaa myös, että kopassa ei saa olla valjaita, mutta istuvalle lapselle tarkoitetussa ratasosassa valjaat pitää olla.
  3. Kokeile jarrun toimivuus, miltä sen käyttö tuntuu? Lukitse renkaat aina, kun vauva on paikallaan olevissa vaunuissa.
  4. Onko pieniä koloja? Kokeile sormin, jääkö rungon rakenteiden väliin koloja, joihin pienen lapsen sormi voisi jäädä puristuksiin.
  5. Irtoaako osia tai onko pitkiä nauhoja? Nauhoissa on kuristumisriski. Vaunuista ei myöskään saa irrota neppareita, vetimiä tai koristeita, jotka vauva voisi saada suuhunsa ja tukehtua.
  6. Kuinka helposti kippaa? Paina työntöaisaa alemmas ja kokeile, kuinka helposti vaunut lähtevät kaatumaan. Huomaa, että painopiste on erilainen silloin, kun vaunuissa on lapsi makuuasennossa. Myös työntöaisassa roikkuva hoitolaukku vaikuttaa – älä kasaa aisalle painoa!
  7. Riittääkö painoraja? Lapsen painolle asetettu raja on todellinen: sen yli ei saisi mennä, edes talvivarusteissa.

Testit näyttävät, että parantamisen varaa on

Lastenvaunujen turvallisuutta on testattu Tukesin omana projektina viimeksi vuonna 2011, jolloin kuudesta vaunusta vain yksi selvisi ilman huomautuksia. Vuonna 2014 Suomesta lähetettiin eurooppalaiseen ProSafe-projektiin neljät vaunut, joista kaikissa oli vähintään vähäisiä puutteita.

Testien perusteella myynnistä on poistettu malleja. Joitakin vaunuja on myös vedetty pois kuluttajilta turvallisuuspuutteiden takia. Tuoreimmassa yhteiseurooppalaisessa testissä huomattiin muun muassa huonosti toimivia jarruja, kiikkeryyttä, huonoa kestävyyttä, liian pitkiä nyörejä ja irtovia pikkuosia, koloja rakenteissa sekä puutteellisia merkintöjä.

Testeissä kokeillaan esimerkiksi, miten vaunut kestävät törmäyksen katukiveyksen reunaan, kun ne tuupataan alamäkeen ilman ohjausta.

Ihan näin huono tilanne ei kokonaisuutena ole, koska testeihin valittiin tuotteita, joissa ounasteltiin olevan pulmia. Myös vaatimukset ovat korkeat: testeissä kokeillaan esimerkiksi, miten vaunut kestävät törmäyksen katukiveyksen reunaan, kun ne tuupataan alamäkeen ilman ohjausta.

Parhaillaan Tukes on valmistelemassa lastenvaunuista uutta testausprojektia. Viralliset testit tehdään laboratoriossa Britanniassa.

Uuteen testiin on valittu seitsemät rattaat tai vaunut. Normaalista Tukesin käytännöstä poiketen kuluttajat ovat osallistuneet tuotteiden valintaan: Merenkivi on pyytänyt vinkkejä testattavista malleista Facebookin lastenvaunuryhmistä, jotta testiin päätyisi malleja, joita ostetaan paljon tai joissa on havaittu käytössä ongelmia.

– Tuotteita on tälläkin kerralla valittu myös riskiperusteisesti eli esimerkiksi merkin historian perusteella. Katsomme valmistajia, joiden tuotteissa olevista puutteista on tullut aiemmin ilmoituksia, Merenkivi kertoo.

Mukana on sekä hinnakkaampia että edullisempia merkkejä ja malleja. Tuloksia on luvassa loppuvuodesta.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uudessa lastensairaalassa ei nähdä patjoja lattialla, sillä vanhemmilla on tilaa viettää aikaa lastensa luona ja jäädä yöksikin.

Vastikään valmistuneet uuden lastensairaalan tilat Helsingin Meilahdessa luovutettiin tänään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. Pääsimme ensimmäisten joukossa tutustumaan uuteen sairaalaan. Tässä kiinnostavimmat yksityiskohdat!

1. Vihdoin tilaa vanhemmille

Tässä sairaalassa ei nähdä patjoja lattialla, sillä vanhempien yöpymiselle lastensa luona on varattu tarkoituksella tilaa. Vuodeosaston huoneisiin tulee vuodesohva ja teho-osastonkin huoneisiin lepotuoli, jossa vanhempi voi halutessaan viettää yön. Teho-osastolla on myös vanhemmille tarkoitettu olohuone. 

Kolmannes uuden lastensairaalan potilaista tulee HUS:n sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Esimerkiksi elinsiirtopotilaat ja heidän vanhempansa viettävät sairaalassa pitkiäkin aikoja. Siksi vanhemmille on osastolla jopa pyykinpesumahdollisuus.

Vuodeosaston huoneisiin odotetaan vielä sänkyjä. Vanhempaa varten huoneisiin tulee vuodesohva. Yöpöytänä toimii pieni jääkaappi, jossa voi säilyttää omia eväitä. Kaikissa vuodeosaston huoneissa on ikkuna.
Vuodeosaston huoneisiin odotetaan vielä sänkyjä. Vanhempaa varten huoneisiin tulee vuodesohva. Yöpöytänä toimii pieni jääkaappi, jossa voi säilyttää omia eväitä. Kaikissa vuodeosaston huoneissa on ikkuna.

Uudessa lastensairaalassa toimii Suomen suurin lasten päivystys, jossa käy noin 40 000 potilasta vuodessa. Päivystysosastolla on 12 seurantahuonetta, joissa vanhempi voi niin ikään olla lapsen kanssa yön yli.

Päivystyksen seurantahuoneissa annetaan esimerkiksi nesteytyshoitoa vatsataudin sitä vaatiessa. Myös tänne vanhempi voi jäädä lapsensa kanssa.
Päivystyksen seurantahuoneissa annetaan esimerkiksi nesteytyshoitoa vatsataudin sitä vaatiessa. Myös tänne vanhempi voi jäädä lapsensa kanssa.

2. Ajatukset pois sairastamisesta

Kun sairaalaan tuleva lapsi odottaa vuoroaan, hän saa valita kuudesta Avatar-hahmosta mieleisensä eläimen, ja saa hahmon mukaisen rannekkeen. Hahmo kutsuu lasta odotustilan näytöllä, kun on hänen vuoronsa. 

Pienet, lapsenomaiset asiat hälventävät epäilemättä jännitystä ja saavat ajatukset sairaalan tulon syystä hetkeksi muualle.

Pääaulan multimediaseinälle voi skannata lasten piirustuksia.
Pääaulan multimediaseinälle voi skannata lasten piirustuksia.

Jokaisessa sairaalan kerroksessa on lapsille leikkihuone ja laboratorion odotustilassa lisäksi sisarushuone, jossa testeihin tulleen sisarukset voivat odotellessaan leikkiä tai katsella meriakvaarion kaloja.

Lastensairaala on saanut lahjoituksina runsaasti leluja ja kirjoja sekä taidetta.

Laboratorion odotustiloissa on meriakvaario, jonka toisella puolella on sisarushuone testeihin tulevan lapsen perheenjäsenille.
Laboratorion odotustiloissa on meriakvaario, jonka toisella puolella on sisarushuone testeihin tulevan lapsen perheenjäsenille.

Sairaalamaisuutta hälventävät muun muassa erilaiset grafiikat käytävillä, seinillä ja hisseissä.
Sairaalamaisuutta hälventävät muun muassa erilaiset grafiikat käytävillä, seinillä ja hisseissä.

3. Muumien viisaudet

"Kaksi karamellia lasketaan kai yhdeksi, jos ne ovat tarttuneet toisiinsa." Tämä Pikku Myyn ajatelma koristaa uuden lastensairaalan kahvilan seinää. 

Vastaavia Muumi-kirjoista tuttuja viisauksia voi lukea seiniltä suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. 

Itse Muumeja lastensairaalan seinillä ei nähdä, muita hahmoja kylläkin. Sairaalan sisustuksesta ja ilmeestä ei haluttu tehdä liian lapsekasta, sillä osa potilaista on teini-ikäisiä.
Itse Muumeja lastensairaalan seinillä ei nähdä, muita hahmoja kylläkin. Sairaalan sisustuksesta ja ilmeestä ei haluttu tehdä liian lapsekasta, sillä osa potilaista on teini-ikäisiä.

Uusi lastensairaala sai käyttöoikeuden Muumi-kuvituksiin ja -kertomuksiin lahjoituksena Moomin Charactersilta. Yrityksen taiteellinen johtaja Sophia Jansson totesi lastensairaalan luovutustilaisuudessa, että toivoo kuvien ja tekstien ruokkivan lasten mielikuvitusta ja muistuttavan leikistä sekä sairaalan ulkopuolisesta elämästä. 

Sairaalan kahvila odottaa vielä "Muumimamman pannareita" hyllyilleen.
Sairaalan kahvila odottaa vielä "Muumimamman pannareita" hyllyilleen.

Muumi-kirjoista tuttu maisema ottaa vastaan päivystyksessä. Tälle seinälle tulevat ilmoittautumisautomaatit.
Muumi-kirjoista tuttu maisema ottaa vastaan päivystyksessä. Tälle seinälle tulevat ilmoittautumisautomaatit.

4. Voimaa väreistä

Uuden lastensairaalan tilat ovat hillityn värikkäitä, valoisia ja selkeitä. Auloista ja odotustiloista tulee mieleen ennemmin tyylikäs lääkäriasema kuin perinteinen sairaala.

Sisustuksen teemat ovat meri ja saaristo. Jokaisella kerroksella on oma nimensä, ja kunkin kerroksen aulalla ja hoitaja-asemalla on oma tunnusvärinsä.

Uuden lastensairaalan kerrokset ovat Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti.
Uuden lastensairaalan kerrokset ovat Meri, Ranta, Viidakko, Metsä, Laakso, Taika, Vuori, Avaruus ja Tähti.

Uuden lastensairaalan suunnitelleet arkkitehdit halusivat jo julkisivun kertovan, että kyseessä on lastensairaala. Siksi julkisivussa on käytetty paljon värejä. Kaarevan julkisivun värilliset lasilevyt näyttäytyvät aina hieman erilaisia vuodenajasta ja katsomispaikasta riippuen.
Uuden lastensairaalan suunnitelleet arkkitehdit halusivat jo julkisivun kertovan, että kyseessä on lastensairaala. Siksi julkisivussa on käytetty paljon värejä. Kaarevan julkisivun värilliset lasilevyt näyttäytyvät aina hieman erilaisia vuodenajasta ja katsomispaikasta riippuen.

Uusi lastensairaala otetaan käyttöön syyskuussa. Sen rakennuskustannukset olivat 168 miljoonaa euroa, joista reilut 38 miljoonaa katettiin lahjoituksin. 

Kuuden jalkapallokentän kokoinen sairaala

  • Lastensairaalassa on 8 maanpäällistä kerrosta, 1 kellarikerros ja konehuonekerros.
  • Sairaalassa on yhteensä 2 069 huonetilaa, joista 12 on leikkaussaleja ja 16 tehohoitoyksikköjä. Potilashuoneita on 118 ja vastaanotto- tai kuntoutustiloja 220.
  • Kokonaispinta-ala on on 48 000 neliötä, mikä vastaa kuutta jalkapallokenttää. Tilavuus on 230 000 kuutiota, eli sairaala on yli kahden Eduskuntatalon kokoinen.
  • Lastensairaalan päivystyksessä käy vuosittain arviolta 40 000 potilasta, ja vuodeosastolla yöpyy joka yö vähintään sata lasta.
  • Sairaalan budjetti oli 160 miljoonaa euroa, jonka päälle tuli 15 miljoonaa euroa Husin toivomia lisätöitä. Budjetista noin 38 miljoonaa euroa tuli lahjoituksina.
  • Rakentaminen alkoi elokuussa 2014, ja sairaala luovutettiin Husille huhtikuussa 2018. Pääurakoitsijana toimi rakennusyhtiö SRV. 
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.