Asiantuntijat vastaavat 14 väitteeseen tutin käytöstä.

Kysyimme asiantuntijoilta, pitävätkö tuttia koskevat väittämät paikkansa.

Tutti on välttämätön, jos lapsella on kova imemisen tarve.

Vauvalla on ensimmäisinä kuukausina toki kova imemistarve, mutta jos lapsi saa riittävästi rintamaitoa ja on kylläinen, hän ei välttämättä kaipaa tuttia. Jos vauva tuntuu olevan lakkaamatta rinnalla, todennäköisempää kuin se, että vauva haluaa vain imeä, on se, että lapsella on nälkä. Silloin hänelle kannattaa tarjota lisäruokaa. Se, antaako lapselle tuttia vai ei, on jokaisen vanhemman henkilökohtainen päätös. Jokaisella on asiasta oma mielipide, ja saa ollakin. Vanhempien kannattaa tehdä tässä asiassa niin kuin he parhaaksi näkevät. Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Tutin käyttö häiritsee imetystä.

Näin saattaa olla, jos tutin käyttö aloitetaan ennen kuin lapsi on oppinut kunnolla imemään rintaa. Yleensä imuote vakiintuu ensimmäisten viikkojen aikana. Tutin imeminen saattaa vaikeuttaa rinnan imemisen opettelua, koska tuttia imetään eri tavalla kuin rintaa. Tutin imemisessä on lisäksi se huono puoli, että se vähentää rinnan stimulaatiota, mikä voi varsinkin ennen maidon nousua häiritä herkkää kysynnän ja tarjonnan välistä tasapainoa. Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Lapsi nukahtaa ja nukkuu rauhallisemmin tutti suussa.

Mitään tällaista ei ole tutkimuksissa osoitettu. Pieni imeväinen nukahtaa ilman tuttiakin, jos hän on kylläinen. Tutti saattaa päinvastoin häiritä unta, jos se putoaa kesken unien ja sitä aletaan hamuilla ja etsiskellä.
Suuri osa vauvoista tekee imemisliikkeitä unissaan, oli tutti suussa tai ei. Se, miksi toiset vauvat tuntuvat tarvitsevan tuttia, johtuu todennäköisesti ainakin osittain tuttiin tottumisesta.Erikoislääkäri Turkka Kirjavainen, HUS:n Lasten ja nuorten sairaala

Tutin imeminen nukkuessa ehkäisee kätkytkuolemia.

Kyllä. Tutin kätkytkuolemia ehkäisevästä vaikutuksesta on runsaasti näyttöä. Tutin käyttö on otettu jopa osaksi kätkytkuoleman vastustamiskampanjoita muun muassa USA:ssa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että eniten kätkytkuolemiin vaikuttaa nukkuma-asento eli vauvat pitäisi aina nukuttaa selällään.

Syytä tutin käytön kätkytkuolemia ehkäisevään vaikutukseen ei tiedetä - emmehän tiedä kätkytkuolemien syytä muutenkaan. Luultavasti tutin vaikutus on puhtaasti mekaaninen eli tutti estää ilmateiden tukkeutumisen. Erikoislääkäri Turkka Kirjavainen, HUS:n Lasten ja nuorten sairaala

Tutin muoto ja materiaali ovat makuasioita.

Hammaslääkärit suosittelevat anatomisesti muotoiltua tuttia, se aiheuttaa vähiten vahinkoa hampaiden kehitykselle. Kannattaa seurata pakkausten ikäsuosituksia ja kokeilla, millainen tutti omalle lapselle parhaiten sopii.

Materiaaleista silikoni on luonnonkumia kovempi ja kestävämpi. Silikonitutti on myös helpompi huoltaa eikä sen tiedetä aiheuttaneen allergioita. Luonnonkumin etu silikoniin nähden on, että se on pehmeämpää. Huono puoli on se, että luonnonkumi saattaa aiheuttaa allergisen reaktion, mutta tuskin ihan vastasyntyneelle. Jos perheessä on luonnonkumiallergiaa, silikonitutti on silti parempi vaihtoehto. Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Tutti kerää pöpöjä.

Kyllä. Tutit putoilevat milloin mihinkin, niitä kosketellaan likaisin sormin, päiväkodissa ne saattavat vaihtua. Jotkut vanhemmat laittavat tutin jopa omaan suuhunsa puhdistaakseen sen.

Tutti pitäisi huuhdella jokaisen käyttökerran jälkeen, ja jos se putoaa lattialle. Kerran päivässä tutti on hyvä pestä kunnolla kuumalla vedellä tai keittämällä. Kannattaa myös varmistaa päivittäin, että tutti on hyvin kiinni reunuksessaan. Tutti pitää vaihtaa uuteen, jos siinä on reikiä tai rikkoutumia. Rikkinäiseen tuttiin voi kertyä bakteereita ja vauva saattaa purra tutista palasia irti. Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Tutin innokas imeminen lisää korvatulehdusvaaraa.

Kyllä, tutti lisää korvatulehdusalttiutta - ei paljon, mutta se on yksi lisäriskitekijä. Syytä tähän ei tiedetä, mutta ilmeisesti syy ei piile tutin keräämissä pöpöissä. Voi olla, että tuttia imevän lapsen nielun paineolosuhteet muuttuvat ja riski kasvaa sen vuoksi. Dosentti, lasten infektiolääkäri Marjo Renko, Oulun yliopistollinen sairaala

Tutti hidastaa puheen kehitystä.

Näin voi olla, jos tutti on lapsella aina suussa siinä vaiheessa, kun hän alkaa harjoitella puhumista. Jos tuttia haluaa käyttää, sitä pitäisi käyttää vain päivä- tai yöunille mentäessä, ei pitkin päivää. Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Vauvaikäisen vieroitus tutista on helpompaa kuin isomman lapsen.

Kyllä. Vauvaikäisen vieroitus tutista on helpointa, sillä tutin imemisestä ei ole vielä tullut tapaa. Vastaavasti vuoden ikäisen lapsen on helpompaa luopua tutista kuin kaksivuotiaan, jolle tutin imemisestä on tullut pinttynyt tapa ja jolla uhmakin saattaa vaikeuttaa vieroittamista. Lastenlääkäri Anna Schlenzka, lääkärikeskus Dextra

Tutti aiheuttaa purentavirheitä.

Tutin imeminen on riskitekijä. Mitä pidempi tutin päivittäinen käyttöaika on ja mitä vanhemmaksi lapsi tuttia käyttää, sitä suurempi on todennäköisyys, että lapselle kehittyy purentavirhe.

Tutin imeminen voi aiheuttaa avopurennan tai sivualueen ristipurennan. Avopurenta johtuu yleensä siitä, että hampaiden puhjetessa niiden välissä on ollut jotain, joka on estänyt ylä- ja alahampaita puhkeamasta yhteen. Aikaisemmin, kun tutit olivat muodoltaan suuria ja paksuja, suuret avopurennat olivat yleisiä. Nykyään useimmat tutit ovat rakenteeltaan aika ohuita, varsinkin siitä osasta, joka jää hampaiden väliin, eikä suuria avopurentoja juuri enää esiinny.

Sivualueen ristipurenta johtuu yleensä siitä, että yläleuka on normaalia kapeampi. Yläleuan kapeus puolestaan johtuu siitä, että sen leveyskasvu on häiriintynyt. Näin voi tapahtua, jos tutti tai sormi painaa kieltä alas. Hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto

Ahkera tutin imijä voi joutua oikomishoitoon.

Tutin aiheuttama avopurenta on harvoin hoitoa vaativa ongelma, jos imeminen loppuu riittävän ajoissa. Kun tutin käyttö lopetetaan, maitohampaat yleensä jatkavat puhkeamista ja ongelma korjaantuu. Avopurenta korjaantuu yleensä viimeistään pysyvien hampaiden puhjetessa, kunhan hampaiden välissä ei pidetä mitään.

Ristipurenta puolestaan vaatii oikomishoitoa. Maitohampaisiin alun perin kehittynyt ristipurenta siirtyy yleensä pysyviin hampaisiin. Jos ristipurentaa ei hoideta ajoissa, kasvaa riski, että lapsen hammaskaariin, leukaluihin, leukaniveleen ja/tai kasvoihin syntyy epäsymmetristä kasvua. Hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto

On parempi imeä tuttia kuin sormea.

Kyllä. Tutin käyttö aiheuttaa vähemmän purentavirheitä kuin sormen imeminen. Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että tutin käytöstä lasten on helpompi luopua. Tutti aiheuttaa yleensä vähäisemmän avopurennan ja sen vaikutukset purentaan ovat pääsääntöisesti symmetrisiä, mikä tekee mahdollisen oikomishoidon helpommaksi. Jos sormen imeminen jatkuu yli kahden ikävuoden, kohoaa distaalipurennan riski kuusinkertaiseksi. Distaalipurennassa alaleuka jää yläleukaan verrattuna liian pieneksi tai taakse. Hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto

Tutin käyttö lisää hampaiden reikiintymistä.

Tutin imeminen ei sinänsä lisää hampaiden reikiintymistä. Reikiintyminen voi alkaa vasta, kun lapsi on saanut hampaiden kariesta aiheuttavan streptokokki mutans -bakteerin. Tartunta saadaan yleensä aikuiselta, jolla on kyseinen bakteeri suussaan. Se voi tarttua myös tutin välityksellä, jos lapset vaihtavat tuttia tai jos äiti esimerkiksi puhdistaa maahan pudonneen tutin suussaan. Hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto

Tutin imeminen pitää lopettaa viimeistään kahden vuoden iässä.

Tämänhetkisen suosituksen mukaan ensimmäisen puolen vuoden aikana tuttia voi käyttää vapaasti. Sen jälkeen tutin käyttöä vähennetään pikkuhiljaa. Tutti annetaan lapsen suuhun vain nukkumaan mennessä helpottamaan nukahtamista tai lohduksi isoon itkuun. Sitä ei enää käytetä jatkuvasti leikkiessä, rattaissa, autossa tai nukkuessa.

Kymmenen kuukauden iästä lähtien tutti olisi parasta jättää kokonaan pois. Kätkytkuolemia ei silloin enää juuri esiinny ja korvatulehdusriski alkaa olla pahimmillaan. Samoin vaikutukset hampaistoon ovat sitä pahemmat, mitä pidempään tuttia käytetään.

Purennan kehittymisen kannalta näyttää siltä, että tutin käyttö pitäisi lopettaa viimeistään noin 2,5 vuoden iässä. Riski, että lapselle kehittyy sivualueen ristipurenta, kohoaa yli viisinkertaiseksi, jos tutin käyttö jatkuu tämän iän jälkeen. Dosentti, lasten infektiolääkäri Marjo Renko, Oulun yliopistollinen sairaala, hampaiston kehitys- ja oikomisopin professori Juha Varrela, Turun yliopisto

Vauva 3/2007, päivitetty 4/2012

Takaisin alkuun

Saako lisää? Maitovaihe on lopulta lyhyt aika lapsen elämässä. Nyt  Nuutille maistuu moni muukin ruoka. Kuva: Satu Kemppainen

Sannan molemmat pojat ovat kasvaneet pääosin äidinmaidonkorvikkeella. Pulloruokinnassa harmittaa vain ympäristön asenne.

Kahdeksankuinen Nuutti imaisee viimeiset hörpyt maitopullosta ja jaksaa taistella vielä hetken nukkumattia vastaan. Äiti Sanna laskee hänet hellästi pinnasänkyyn.

Pullolle nukahtava vauva on tässä keittiössä tuttu näky. Myös Nuutin isoveli Hermanni, 3, kasvoi aikanaan pääosin äidinmaidonkorvikkeella.

– Hermanni painoi syntyessään vain 2190 grammaa. Hän ei jaksanut imeä rintaa kuin kymmenen minuuttia kerrallaan ja oli senkin jälkeen ihan hikinen, Sanna muistelee esikoisensa ensimmäisiä viikkoja.

Imetys-lisämaito-pumppausrumbassa kului tunti kerrallaan, kolmen tunnin välein, vuorokauden ympäri. Kaksi kuukautta Sanna jaksoi sitä pahimmillaan puolentoista tunnin yöunilla. Sitten voimat loppuivat, ja Hermanni siirtyi korvikkeelle.

Kun Nuutti syntyi, kaikki oli toisin. Poika oli alusta saakka rinnalla kuin ammattilainen.

– Olin ihan fiiliksissä, että jes, nyt tämä sujuu. Opetimme silti vauvan myös pullolle, jotta isäkin voisi osallistua hoitoon.

”Ehkä imetys olisi voinut jatkua, mutta olin siihen liian loppu.”

Nuutin kanssa imetys meni loistavasti kaksi kuukautta. Sitten koko perhe sairastui rajuun enterorokkoon.

– Rintani ja Nuutin kitalaki olivat täynnä kipeitä rakkuloita. Imetys oli tuskaa molemmille. Lopulta Nuutti ei huolinut rintamaitoa edes pullosta, korviketta kyllä. Ehkä hän yhdisti äidinmaidon maun kipuun.

Kun tauti oli selätetty, Sanna yritti käynnistää imetystä uudestaan, mutta maito oli ehtinyt vähentyä. Perhe oli vasta toipumassa, kaikki nukkuivat huonosti, ja kolmivuotias Hermannikin tarvitsi äidin huomiota.

– Ehkä imetys olisi voinut jatkua, jos olisin pystynyt istumaan sohvalla ja imettämään Nuuttia tuntikausia putkeen, mutta olin siihen liian loppu.


Ruoka-aika. Samuli-isän sylissä Nuutin on niin hyvä syödä, että siihen voi vaikka nukahtaa. Usein niin käykin.

Sannalle oli lopulta valtava helpotus, kun neuvolan terveydenhoitaja antoi ikään kuin luvan lopettaa.

– Menin poikien kanssa neuvolaan naama harmaana ja väsymystäni itkien. Ihana terveydenhoitajamme totesi myötätuntoisesti, että jos imetys ei tuntunut minulle ihan äärettömän tärkeältä, hänestä voisin kyllä lopettaa yrittämisen. Nuutti oli jo saanut maidostani paljon hyötyjä, ja oli tärkeää turvata minun jaksamiseni.

Niin Nuutistakin tuli pullopoika. Sannasta se ei lopulta tuntunut kovin pahalta. Hän oli jo nähnyt, kuinka täydellinen lapsi Hermannistakin oli korvikkeella kasvanut.

– Olen sellainen, etten jaksa jäädä vellomaan vaikeuksissa. Mieluummin yritän löytää ratkaisun ja mennä eteenpäin.

Pulloruokinnassa harmittaa oikeastaan vain ympäristön asenne. Jotkut kokevat oikeudekseen neuvoa asiassa, joka ei kuulu kellekään muulle kuin äidille itselleen.

”Tuntui ärsyttävältä selitellä asiaa vieraalle.”

– Kun vielä imetin Nuuttia, eräs tuttava näki vaunukopassa maitopullon ja ihmetteli suureen ääneen, miksen imetä poikaa kaikkialla. Minusta paikallisjunassa imettäminen oli turhan hankalaa. Tuntui ärsyttävältä selitellä asiaa vieraalle.

Oli Sannalle silti pettymys, kun Nuutin hyvin sujunut imetys päättyi niin yllättäen. Kerran hän purki asiaa ystävälleen, joka oli täysimettänyt vauvaansa. Tämä lohdutti, että ekaluokan opettaja ei näe, ketä lapsista on imetetty ja kuinka kauan.

– Kun lakkasin ahdistumasta imetyksestä ja väsyttämästä itseäni, saatoin käyttää energiani siihen, että olin ihan eri tavalla läsnä lapsilleni.

Tässä on tilaa molemmille. Isosisko Amanda saa äidinmaitoa muutaman kerran päivässä, Noel aina halutessaan. Kuva: Satu Kemppainen

Kaksivuotias Amanda ja kahdeksankuinen Noel saavat molemmat äidinmaitoa. Tandemimetys on ollut Anna-äidille luonteva valinta.

Tissshh, toteaa Amanda, 2, kömpii äidin syliin ja painaa päänsä tämän kaula-aukkoon. Toisella rinnalla on jo asukas, kahdeksankuinen pikkuveli Noel.

Sisarukset hörppivät maitoa hetken tyytyväisinä, mutta alkavat pian kiskoa toisiaan hiuksista. Anna-äidin ei auta muu kuin pyytää Amandaa menemään isän kanssa piirtämään, jotta veli saa syödyksi.

– Ei laiteta tällä kertaa värikynää korvaan, Kalle-isä muistuttaa.

Vielä kuusi vuotta sitten Annan olisi ollut hankala kuvitella, että hän imettäisi vielä kahtakin lasta yhtä aikaa.

Ada-esikoisen imetystä vaikeutti lonkkaluksaation takia käytetty iso lonkkatyyny. Imetysasentoja oli vaikea löytää, ja kuukauden vanhana Ada siirtyi kokonaan korvikkeelle. Se oli Annalle pettymys.

– Itkin sitä pitkään. Ajattelin jopa, että jos joskus saisin lisää lapsia, en voisi imettää heitäkään – se olisi epäreilua Adaa kohtaan.


Kuka se siellä? Kalle-isä on löytänyt omat tapansa olla lastensa kanssa, vaikka maito tuleekin äidiltä.


Tällä olis nälkä. Myös Amandan lelut pitävät maidosta. Isä ja isosisko Ada ovat leikissä mukana.

Anna ja Adan isä erosivat, kun tyttö oli kahdeksankuinen. Neljä vuotta sitten Anna tapasi Kallen.

Kun pariskunta alkoi odottaa Amandaa, Anna halusi tehdä kaikkensa, jotta aiempi pettymys ei toistuisi. Imetys sujuikin jo ensi hetkistä. Ensimmäiset viikot Annasta tuntui, että vuorokaudessa oli vähemmän sellaisia tunteja, kun hän ei imettänyt. Se ei silti ahdistanut, päinvastoin. Suru esikoisen imetyksestä alkoi vaimeta.

– Adakin oli jonkin aikaa tosi kiinnostunut rinnoistani. Lypsin hänelle maitoa lasiin, ja kyllä Ada sen mielellään joi, mutta ei pyytänyt enää toiste lisää, Anna muistelee.

”Kielteiset tunteet ovat tandemimetyksessä tavallisia, mutta silti siitä tuli paha mieli.”

Jo puolen vuoden päästä Anna oli jälleen raskaana. Hänelle oli heti selvää, että hän haluaisi kokeilla, onnistuisiko tandemimetys eli kahden lapsen imetys yhtä aikaa. Neuvolakin kannusti Annaa jatkamaan voimiensa mukaan, koska kyseessä ei ollut riskiraskaus.

Annan vointi pysyi hyvänä läpi odotuksen, mutta hormonaalisista syistä maito väheni niin paljon, että Amandalle täytyi tarjota myös korviketta. Sinnikkäästi tyttö silti jaksoi tissillä käydä, ja synnytyksen jälkeen kärsivällisyys palkittiin.

– Amandan ilme oli aika autuas, kun hän maidonnousun jälkeen pääsi ensimmäistä kertaa rinnalle, Anna naurahtaa.

Kotona Anna huomasi, että isosisaruksen imetys herätti hänessä myös kielteisiä tunteita.

– Tuntui, että tarvitsen tilaa. Amanda ei antanut Noelin syödä rauhassa, vaan kiskoi veikalta tissiä suusta. Minua ärsytti, ja välillä tuli fyysistäkin pahoinvointia. Nämäkin tunteet ovat tandemimetyksessä tavallisia, mutta silti siitä tuli paha mieli.


Pikkuveljelle myös. ”Välillä, kun Amanda on rinnalla, hän saattaa alkaa kaivaa toista tissiä esiin Noelia varten”, Anna kertoo.

Kun vauva halusi maitoa lähes tauotta ja taaperokin toistakymmentä kertaa päivässä, alkoi Annan pinna pettää. Amandan imetystä oli pakko hiukan äidintahdistaa.

”Amanda saa usein kuulla, mitä noin iso tyttö tissillä tekee, vaikka hän on vielä kovin pieni.”

Anna koki myös helpommaksi, että lapset kävivät rinnalla pääosin eri aikaan. Näin Amandan imetys tuntui taas mukavalta, ja samalla tyttö sai kaipaamaansa omaa aikaa äidin kanssa.

– Nyt imetän Amandaa kolme, neljä kertaa päivässä. Hän saa itse päättää, koska haluaa lopettaa kokonaan.

THL:n mukaan noin kolmasosa suomalaisäideistä imettää vuoden tai pitempään. Maailman terveysjärjestö WHO suosittelee vähintään kahden vuoden imetystä. Rintamaidon ravinteet ja muut terveyshyödyt eivät katoa mihinkään, vaikka imetys jatkuisi vuosia. Pitkä imetys myös esimerkiksi laskee äidin rintasyöpäriskiä. Silti taaperoimetys herättää ennakkoluuloja.

– Nykyään Amanda saa usein kuulla, mitä noin iso tyttö tissillä tekee, vaikka hän on vielä kovin pieni.