Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Onko lapsesi aika siirtyä pinnasängystä isojen lasten sänkyyn? Näin helpotat siirtymää.

Onko taaperosi tullut aika siirtyä pinnasängystä lastensänkyyn? Britannian suosituin perhelehti Mother & Baby ohjeistaa, miten siirtymää voi helpottaa.

1. Juhlista isojen lasten sänkyyn siirtymistä. Ota taapero mukaan sänkykaupoille ja anna hänen osallistua sängyn valintaan, jotta hän kokee itsensä isoksi ja tuntee olevansa täysillä mukana uuteen vaiheeseen siirtymisessä. Pienet sänkyjuhlatkin voit halutessasi järjestää.

2. Osta lapsiystävällinen sänky, joka on matala eikä kovin iso. Suuri sänky voi tuntua lapsesta pelottavalta.

3. Ennen kuin panet lapsen nukkumaan uudessa sängyssä öitä, harjoittele siirtymää päiväunilla.

4. Jos teille on tulossa vauva, jolle pinnasänky periytyy, älä ajoita sängynvaihtoa vauvan syntymään. Hanki uusi sänky jo hyvissä ajoin ennen pikkusisaruksen tuloa, jotta esikoisella ei ole omaksuttavanaan liian monta uutta asiaa kerralla.

5. Helpottaaksesi siirtymää aseta sänky pinnasängyn entiselle paikalle, siirrä uuteen vuoteeseen vanha patja ja entiset vuodevaatteet. Tutut jutut takaavat sen, että muutos ei ole kerralla liian iso.

6. Jos uudessa sängyssä ei ole laitoja, hanki siihen irtolaita, jotta pieni ei unissaan tipahda sängystä.

7. Pidä vanhat tutut iltarutiinit, ne helpottavat rauhoittumista. Jos olet esimerkiksi lukenut iltasadun pinnasängyn vieressä, jatka samaan malliin.

8. Kaikesta huolimatta uuteen sänkyyn nukahtaminen voi tuottaa taaperolla aluksi vaikeuksia. Varaudu siis muutamaan unettomaan yöhön. Rauhoita illat tavallistakin tarkemmin, ja pysy rauhallisena, vaikka taapero ei tuntuisi asettuvan. Kehu lasta, jos uuteen sänkyyn asettuminen onnistuu.

9. Nyt kun taapero pääsee sängystään pois omin avuin, hän saattaa ilmestyä keskellä yötä makuuhuoneenne ovelle. Vie hänet siinä tapauksessa rauhallisesti takaisin ja peittele hellästi omaan sänkyynsä. Lasta on vaikea opettaa nukkumaan omassa sängyssään läpi yön, jos hän tottuu siihen, että kömpii öisin aikuisten vuoteeseen.

Lue lisää:

Miksi lapsi vaatii palvelua yöllä?

Näin saat lapsen nukkumaan paremmin

Miksi lapsi ei pysy sängyssään?

Vierailija

Pinniksestä lastensänkyyn: 9 vinkkiä

Ei ole ollut mitään ongelmia kun ei ole tehty siitä tuollaista teatteria. Kun vauva on alkanut tulla itse pois pinnasänygstä on pinnasängyn laita laskettu puoliväliin ja opettu vauva kulkemaan siitä itse. Tämä on tapahtunut yleensä siinä noin 7-8 kk:n iässä kun vauva on alkanut seisomaan. Kun on ollut aika siirtyä uuteen sänkyyn on sänky koottu ja laittettu samaan paikaan sekä pinnasänky purettu pois. Uudet lakanat patjan yms. ja sinne on lapsi innolla mennyt heti ensimmäisenä yönä nukkumaan ja...
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

On melko tavallista, että lapsi käyttäytyy eri tavoin eri vanhemman seurassa, lapsi- ja perhepsykologi Leea Mattila kertoo.

Olen kohta kaksivuotiaan lapsen äiti ja ihmeissäni hänen käytöksestään – tai pikemminkin sen eroista riippuen siitä, onko lapsi minun vai isänsä seurassa.

Esimerkiksi lähdöt päiväkotiin ovat minun kanssani mahdotonta rimpuilua. Isän kanssa siirtymätilanteet sujuvat paljon helpommin.

Samoin lapsi saattaa olla isänsä kanssa kaksin rauhallinen ja hyväntuulinen, mutta minun saapuessani paikalle ääni kellossa muuttuu välittömästi: lapsi heittäytyy lattialle, haluaa syliin ja siitä pois, eikä mikään tunnu olevan hyvin.

Olemme mieheni kanssa aika samoilla linjoilla kasvatuksessa ja sanoitamme tilanteita mielestäni samalla tavalla, mutta nyt olen alkanut miettiä, onko syy lapsen kiukutteluun todella minussa. Mitä voisimme tehdä?

Hämmentynyt

Ei ole tavatonta, että lapsi toimii eri tavalla eri vanhemman kanssa. On hienoa, että katsot tilannetta kokonaisuutena. Niin helposti voisi tulla ajatelleeksi yksiviivaisesti vaikka niin, että lapsi on vain tahallaan hankala.

Voisiko kyse olla siitä, että lapsi liioittelee tunteitaan sinun kanssasi, jotta varmasti huomaat hänen tarpeensa?

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle muodostuu vuorovaikutuksesta niin sanottuja oletusmalleja. Stressaavissa tilanteissa lapsella herää tarve saada vanhemmalta lohtua ja turvaa. Hän reagoi tällöin itselleen tyypillisellä strategialla, jolla varmistaa saavansa huomiota ja hoivaa. Siten hän pyrkii turvaamaan eloonjäämismahdollisuutensa.

Voisiko kyse olla siitä, että lapsi ikään kuin liioittelee tunteitaan sinun kanssasi, jotta varmasti huomaat hänen tarpeensa? Tällainen ristiriitainen kiintymysmalli voi muodostua, jos vanhempi vastaa lapsen kiintymystarpeisiin epäjohdonmukaisesti: toisinaan lempeää ymmärrystä tarjoten, toisinaan välinpitämättömyyttä tai rajoja ilmaisten.

Kuvaat erityisesti ero- ja kohtaamistilanteita. Nämä ovat tyypillisesti tunnelatautuneita hetkiä, jotka aktivoivat lapsen kiintymyssuhdestrategioita. Lapsi kaipaa silloin stressilleen turvallista säätelijää.

Kun vanhempi kestää kiukkua rauhallisesti ja myötätuntoisesti, lapsen oma tunnesäätely kehittyy. 

Taaperoikäinen voi myös pyrkiä hallitsemaan vuorovaikutusta tunteillaan. Uhmaikää lähestyvä kaksivuotias testaa rajojaan. Kun vanhempi kestää kiukkua rauhallisesti ja myötätuntoisesti, lapsen oma tunnesäätelykapasiteetti kehittyy. Vanhemman epäjohdonmukaisuus taas lisää vettä valtataisteluiden myllyyn.

Kokeile erotilanteiden ennakointia. Valmistaudu etukäteen ja päätä pysyä itse rauhallisena ja turvallisena. Kiinnitä huomiota siihen, että elekielesi viestii empatiaa ja että sanasi vahvistavat tätä. Asennoidu lempeän leikillisesti: ”Hei, höpönassu, otetaanko tänään aikaa pukemisessa? Saadaanko meille enkat?”

Jos joskus on mahdollista, voit huomiota herättämättä videoida lähtötilanteitanne ja katsoa niitä jälkikäteen. Pyri silloin miettimään, miltä kyseinen tilanne lapsesta tuntuu. Mitä tunteita ja ajatuksia omassa mielessäsi on? Miten mielentilanne näkyvät käyttäytymisessänne?

Vierailija

Miksi lapsi raivoaa vain äidille?

Minulla on kaksi lasta, 5-vuotias ja vauva. Kirjoittajan tilanne kuulostaa melko samalta kuin meillä on ollut esikoisen kanssa enemmän tai vähemmän aina. Enemmän nuorempana, vähemmän nykyään. Lapsi on saanut kovimmat raivokohtaukset minulle, kiukuttelee esim. päiväkotiaamuina ihan eri tavalla minulle, isänsä kanssa on hyvin reipas. Nyt hän testailee rajojaan minuun, esimerkiksi uhmaa minua ihan eri tavalla kuin isäänsä. Toisaalta hän kertoo minulle vaikeista ja ristiriitaisista asioista...
Lue kommentti
Äiti -68

Miksi lapsi raivoaa vain äidille?

Kuulostaa tutulta ja varmaan tämä on aika normaalia. Minusta se kertoo lapsen henkisen vahvuuden ja minuuden kehittymisestä. Usein äiti hoivaa ja on vauvasta muutamaan vuoteen asti enemmän lapsen kanssa. Isän osuus lisääntyy usein iän myötä. Jokaisen täytyy saadaa purkaa tunneskaalaansa ja äitihän se tutuin ja turvallisin on, jolle sen voi tehdä pelkäämättä mitään.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Hyvä ikä pottaharjoittelun aloittamiseen on yleensä noin vuoden ja kolmen kuukauden tienoilla.

Kun vaipoista luopuminen häämöttää, tärkeintä on leppoisa ilmapiiri: otetaan tämä rennosti.

Lapsen silmissä potta voi olla jännittävä kapistus. Yhtäkkiä pissa ja kakka pitäisi tehdä istuen, potta voi tuntua viileältä ja siihen osuessaan pissakin pitää ääntä. Hui!

Pottaa voikin ensimmäisenä kokeilla rohkea nalle, tai potalla voi käydä istuskelemassa vaatteet päällä. Ja kyllä, (puhtaan) potan saa laittaa vaikka päähän! Potasta tulee tuttu ja kiva asia.

Suotuisa aika pottatreenien aloittamiseen on yleensä noin vuoden ja kolmen kuukauden tienoilla tai kun lapsi malttaa muutenkin istua hetken aloillaan, esimerkiksi television ääressä.

Taaperon kiinnostus isompien lasten pottailuun tai siihen, miten äiti ja isä käyvät vessassa, on myös merkki siitä, että potta on tervetullut taloon.

Tärkeintä ei ole tuotos, vaan totuttelu.

Sitten onkin hyvä muistaa, että kuivaksi opettelu ei ole kilpailu. Vaikka naapurin Oiva jo osaisi, vertailu kannattaa unohtaa. Jokainen lapsi oppii kuivaksi – omassa tahdissaan.

Ensimmäiset pottakokeilut kannattaa ajoittaa esimerkiksi lounaan ja päiväunien väliin ja lukea potalla vaikka pieni kirja. Tärkeintä ei ole tuotos, vaan totuttelu.

Ja kun pottaan sitten ilmestyy jotain, on yhteisen ilon aika!

Asiantuntijana MLL:n Vanhempainpuhelimen päivystysohjaaja Laura Pilkama

3 x näin se sujuu

  • Aloita pottailu silloin, kun arjessa ei ole muita suuria muutoksia meneillään.
  • Älä stressaa takapakeista. Kiinnostus pottailuun saattaa välillä kadota mutta palaa kyllä.
  • Kehu onnistumisista!
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.