Kuva: iStockphoto
Kuva: iStockphoto

Näin kakkakoulu onnistuu kotona.

Tuskaillaanko teilläkin lapsen vessaongelmien kanssa? Ette ole yksin. Nelivuotiaista joka viidennelle sattuu pissavahinkoja vielä säännöllisesti, ja melko tavallista on sekin, että taapero-iän reilusti ohittanut lapsi suostuu kakkaamaan vain vaippaan. Joskus hankaluus jatkuu pitkälle kouluikään.

Lääkäriltä voi saada lähetteen uroterapeutin vastaanotolle, jossa etsitään ratkaisuja kasteluun, ummetukseen, tuhrimiseen, liian tiheään vessassa käymiseen sekä muihin vessapulmiin.

Uroterapeutti Riitta Koppeli pitää Jorvin sairaalassa Espoossa lisäksi pissa- ja kakkakoulua, johon kootaan suunnilleen samanikäisiä lapsia päiväksi harjoittelemaan vessa-asioita yhdessä.

Näin voit kokeilla kakkakoulun oppeja kotona.

1. Hengitä syvään ja pohdi

Ihan ensin: pysy rauhallisena. Vika ei ole lapsen korvien välissä eikä syy ole vanhempien.

Herkkyyskausi kuivaksi oppimiseen on yleensä parin kolmen vuoden iässä, mutta nelivuotiaista kastelee vielä joka viidennes. Jos nelivuotiaalla on edes välillä kuivia päiviä, tilanne on ihan lupaava. Ehkä hän vain kypsyy tässä asiassa hiukan keskivertoa hitaammin.

– Ei kannata hermostua, vaikka päiväkodissa kaikki muut jo pärjäisivät ilman vaippaa. Kuivan lapsen äiti ei ole yhtään sen parempi kuin kastelevan. Lapset kehittyvät kukin omaan tahtiinsa, sanoo uroterapeutti Riitta Koppeli.

Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jos lapsi on täyttänyt neljä ja kastelu on päivittäistä. Myös ummetusongelmiin kannattaa vaatia apua varhaisessa vaiheessa.

– Neuvoloissa asiaa usein hieman vähätellään ja kehotetaan vain antamaan luumua tai mallasuutetta. Siitä ei ole apua, ja tilanne pääsee turhaan hankalaksi.

Yökastelulle puolestaan ei Koppelin näkemyksen mukaan voi eikä kannata tehdä mitään juurikaan ennen kuuden vuoden ikää. Se liittyy lapsen elimistön kehittymiseen, jota ei pysty kukaan nopeuttamaan.

2. Vesi vanhin voitehista

Suurin osa lasten vessavaikeuksista liittyy pohjimmiltaan ummetukseen. Jos täysi peräsuoli painaa virtsarakkoa, pissaa lirahtelee helposti pöksyyn. Myös vaippaa vaativien leikki-ikäisten pönttöpelon taustalla on yleensä muisto kipeästä kakkaamistilanteesta. Vaipan kanssa on helpompi hakeutua omaan rauhaan ja etsiä mahdollisimman kivuton ponnistusasento.

Ummetus puolestaan liittyy usein siihen, että lapsi ei juo tarpeeksi vettä.

– Ruokavalio on tietenkin tärkeä ja kuidun saantiin pitää kiinnittää huomiota, mutta kyllä suomalaisissa perheissä syödään ruisleipää. Suurempi ongelma on se, että juodaan liian vähän tai vääränlaisia juomia. Lapsi kannattaisi opettaa pienestä pitäen juomaan vettä, Riitta Koppeli sanoo.

Leikki-ikäiselle sopiva määrä juomaa on kolme lasia maitoa ja kolme lasia vettä päivässä. Mehuja ja kaakaota Koppeli ei suosittele lainkaan, koska ne lisäävät virtsarakon supistelua ja siten usein vain pahentavat kasteluongelmaa.

– Veden juomiseen voi kannustaa vaikkapa sillä, että hankitaan joku kivan näköinen pullo, josta on kiva hörppiä. Kannattaa kysyä myös päiväkodista, voisiko sielläkin lisätä veden juomista, Koppeli neuvoo.

Jos vesi ja runsaskuituinen ruoka eivät auta, apteekista saa ulostetta pehmentäviä laksatiiveja ilman reseptiä.

– Niiden käyttämistä ei ole syytä pelätä. Niihin ei jää koukkuun eivätkä ne löystytä suolta, kuten jotkut uskovat, Koppeli vakuuttaa.

3. Kakka-autojen formularata

Kuvitellaan, että kakkapökäleet ovat formula-autoja, ja suoli on niiden kilparata. Niiden maali on pönttö tai potta. Vaippaan ne eivät halua päätyä, koska vaipassa on ahdasta.

Suunnilleen tähän tapaan Riitta Koppeli selostaa asian lapsille vastaanotollaan. Pienenkin lapsen on hyvä ymmärtää, miten vatsa toimii ja miten siihen voi itse vaikuttaa.

Sitten mietitään yhdessä lapsen kanssa, millaista polttoainetta kakka-autot tarvitsevat, jotta ne pääsevät hyvin maaliinsa.

4. Pysy rytmissä

Ei mulla oo pissahätä. Ei mulla OO pissahätä! Aikuinen tietää, että viiden minuutin kuluttua pissat ovat luultavasti jo housuissa, mutta miten saisi lapsen tajuamaan sen?

– Lapsi kannattaa opettaa käymään vessassa parin kolmen tunnin välein riippumatta siitä, onko sillä hetkellä hätä vai ei, Koppeli sanoo.

Vessassa käydään aina ennen uloslähtöä ja ennen ruokailuja, jotta voi syödä rauhassa ilman pissahätäkiemurtelua. Älä siis kysy lapselta, onko hänellä hätä, vaan tee säännöllisistä vessakäynneistä jokapäiväiseen elämään kuuluva rutiini.

Jos lapsi ramppaa pissalla huomiota herättävän usein, lääkärireissu on paikallaan, sillä se saattaa olla merkki muuten oireettomasta tulehduksesta. Tiheät vessareissut voivat johtua myös liian vähäisestä juomisesta (koska väkevä virtsa ärsyttää rakon limakalvoja), ummetuksesta (täysi suoli painaa rakkoa) tai turhan hätäisistä pyrähdyksistä pöntöllä (rakko ei tyhjene kunnolla).

5. Maalitaulu ja pissatanssi

Kun lapsi on maaniteltu vessaan, seuraava haaste on saada hänet tekemään asiansa.

– Vessahetkestä pitäisi saada keskittynyt ja rauhallinen, Koppeli opastaa.

Hänen mielestään pojat kannattaa opettaa pissaamaan seisaaltaan, koska silloin virtsarakko pääsee tyhjentymään tehokkaammin. Keskittymistä voi auttaa, jos pöntön takaseinämään juuri vesirajan yläpuolelle liimaa tarran maalitauluksi. Kun poika keskittyy tähtäämään siihen, tilanne rauhoittuu itsestään.

Tytöille Koppeli neuvoo pissatanssin. Ensin päästetään rakko omasta mielestä tyhjäksi ja noustaan seisomaan. Sitten istahdetaan takaisin ja heilutellaan peppua pöntön päällä kuin villissä tanssissa. Sen jälkeen on helpompi tiristää rakosta viimeisetkin pisarat ulos.

Myös kakkaamisasento on tärkeä. Potalla asento on automaattisesti hyvä, mutta pöntölle pieni ihminen tarvitsee jalkojen alle tukevan jakkaran "kaasupolkimeksi", jonka avulla voi ponnistaa tukevasti ja rennosti. Peppu asetellaan keskelle pönttöä, ei reunalle, eikä käsiä saa pitää pöntön reunalla, koska silloin tulee jännittäneeksi juuri niitä lihaksia, joiden pitäisi olla rentoina, kun ponnistetaan.

Lähde: Sanna Sommers, Pönttöön tuli! Meidän Perhe 1/2013

Tarinankertoja

Parhaat kakkavinkit panttaajalle

Meillä on tämä tyyppi nimeltä Salapissa. Hän on hyvin ovela. Hän odottaa virtsarakossa, vaikkei sinusta, rakas lapsi, yhtään tunnu siltä. Hän on siellä piilossa. Et huomaa ollenkaan. Mutta jos et nyt mene potalle, Salapissa lurahtaa kohta housuun, ja sitten on ikävää ja märkää. Menepä heti kokeilemaan, onko Salapissa sittenkin siellä. Päästä mokoma ovelus pois! - Tällä tarinalla olen saanut molemmat lapset käymään potalle vastustelematta. :-D
Lue kommentti

On melko tavallista, että lapsi käyttäytyy eri tavoin eri vanhemman seurassa, lapsi- ja perhepsykologi Leea Mattila kertoo.

Olen kohta kaksivuotiaan lapsen äiti ja ihmeissäni hänen käytöksestään – tai pikemminkin sen eroista riippuen siitä, onko lapsi minun vai isänsä seurassa.

Esimerkiksi lähdöt päiväkotiin ovat minun kanssani mahdotonta rimpuilua. Isän kanssa siirtymätilanteet sujuvat paljon helpommin.

Samoin lapsi saattaa olla isänsä kanssa kaksin rauhallinen ja hyväntuulinen, mutta minun saapuessani paikalle ääni kellossa muuttuu välittömästi: lapsi heittäytyy lattialle, haluaa syliin ja siitä pois, eikä mikään tunnu olevan hyvin.

Olemme mieheni kanssa aika samoilla linjoilla kasvatuksessa ja sanoitamme tilanteita mielestäni samalla tavalla, mutta nyt olen alkanut miettiä, onko syy lapsen kiukutteluun todella minussa. Mitä voisimme tehdä?

Hämmentynyt

Ei ole tavatonta, että lapsi toimii eri tavalla eri vanhemman kanssa. On hienoa, että katsot tilannetta kokonaisuutena. Niin helposti voisi tulla ajatelleeksi yksiviivaisesti vaikka niin, että lapsi on vain tahallaan hankala.

Voisiko kyse olla siitä, että lapsi liioittelee tunteitaan sinun kanssasi, jotta varmasti huomaat hänen tarpeensa?

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle muodostuu vuorovaikutuksesta niin sanottuja oletusmalleja. Stressaavissa tilanteissa lapsella herää tarve saada vanhemmalta lohtua ja turvaa. Hän reagoi tällöin itselleen tyypillisellä strategialla, jolla varmistaa saavansa huomiota ja hoivaa. Siten hän pyrkii turvaamaan eloonjäämismahdollisuutensa.

Voisiko kyse olla siitä, että lapsi ikään kuin liioittelee tunteitaan sinun kanssasi, jotta varmasti huomaat hänen tarpeensa? Tällainen ristiriitainen kiintymysmalli voi muodostua, jos vanhempi vastaa lapsen kiintymystarpeisiin epäjohdonmukaisesti: toisinaan lempeää ymmärrystä tarjoten, toisinaan välinpitämättömyyttä tai rajoja ilmaisten.

Kuvaat erityisesti ero- ja kohtaamistilanteita. Nämä ovat tyypillisesti tunnelatautuneita hetkiä, jotka aktivoivat lapsen kiintymyssuhdestrategioita. Lapsi kaipaa silloin stressilleen turvallista säätelijää.

Kun vanhempi kestää kiukkua rauhallisesti ja myötätuntoisesti, lapsen oma tunnesäätely kehittyy. 

Taaperoikäinen voi myös pyrkiä hallitsemaan vuorovaikutusta tunteillaan. Uhmaikää lähestyvä kaksivuotias testaa rajojaan. Kun vanhempi kestää kiukkua rauhallisesti ja myötätuntoisesti, lapsen oma tunnesäätelykapasiteetti kehittyy. Vanhemman epäjohdonmukaisuus taas lisää vettä valtataisteluiden myllyyn.

Kokeile erotilanteiden ennakointia. Valmistaudu etukäteen ja päätä pysyä itse rauhallisena ja turvallisena. Kiinnitä huomiota siihen, että elekielesi viestii empatiaa ja että sanasi vahvistavat tätä. Asennoidu lempeän leikillisesti: ”Hei, höpönassu, otetaanko tänään aikaa pukemisessa? Saadaanko meille enkat?”

Jos joskus on mahdollista, voit huomiota herättämättä videoida lähtötilanteitanne ja katsoa niitä jälkikäteen. Pyri silloin miettimään, miltä kyseinen tilanne lapsesta tuntuu. Mitä tunteita ja ajatuksia omassa mielessäsi on? Miten mielentilanne näkyvät käyttäytymisessänne?

Vierailija

Miksi lapsi raivoaa vain äidille?

Minulla on kaksi lasta, 5-vuotias ja vauva. Kirjoittajan tilanne kuulostaa melko samalta kuin meillä on ollut esikoisen kanssa enemmän tai vähemmän aina. Enemmän nuorempana, vähemmän nykyään. Lapsi on saanut kovimmat raivokohtaukset minulle, kiukuttelee esim. päiväkotiaamuina ihan eri tavalla minulle, isänsä kanssa on hyvin reipas. Nyt hän testailee rajojaan minuun, esimerkiksi uhmaa minua ihan eri tavalla kuin isäänsä. Toisaalta hän kertoo minulle vaikeista ja ristiriitaisista asioista...
Lue kommentti
Äiti -68

Miksi lapsi raivoaa vain äidille?

Kuulostaa tutulta ja varmaan tämä on aika normaalia. Minusta se kertoo lapsen henkisen vahvuuden ja minuuden kehittymisestä. Usein äiti hoivaa ja on vauvasta muutamaan vuoteen asti enemmän lapsen kanssa. Isän osuus lisääntyy usein iän myötä. Jokaisen täytyy saadaa purkaa tunneskaalaansa ja äitihän se tutuin ja turvallisin on, jolle sen voi tehdä pelkäämättä mitään.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Hyvä ikä pottaharjoittelun aloittamiseen on yleensä noin vuoden ja kolmen kuukauden tienoilla.

Kun vaipoista luopuminen häämöttää, tärkeintä on leppoisa ilmapiiri: otetaan tämä rennosti.

Lapsen silmissä potta voi olla jännittävä kapistus. Yhtäkkiä pissa ja kakka pitäisi tehdä istuen, potta voi tuntua viileältä ja siihen osuessaan pissakin pitää ääntä. Hui!

Pottaa voikin ensimmäisenä kokeilla rohkea nalle, tai potalla voi käydä istuskelemassa vaatteet päällä. Ja kyllä, (puhtaan) potan saa laittaa vaikka päähän! Potasta tulee tuttu ja kiva asia.

Suotuisa aika pottatreenien aloittamiseen on yleensä noin vuoden ja kolmen kuukauden tienoilla tai kun lapsi malttaa muutenkin istua hetken aloillaan, esimerkiksi television ääressä.

Taaperon kiinnostus isompien lasten pottailuun tai siihen, miten äiti ja isä käyvät vessassa, on myös merkki siitä, että potta on tervetullut taloon.

Tärkeintä ei ole tuotos, vaan totuttelu.

Sitten onkin hyvä muistaa, että kuivaksi opettelu ei ole kilpailu. Vaikka naapurin Oiva jo osaisi, vertailu kannattaa unohtaa. Jokainen lapsi oppii kuivaksi – omassa tahdissaan.

Ensimmäiset pottakokeilut kannattaa ajoittaa esimerkiksi lounaan ja päiväunien väliin ja lukea potalla vaikka pieni kirja. Tärkeintä ei ole tuotos, vaan totuttelu.

Ja kun pottaan sitten ilmestyy jotain, on yhteisen ilon aika!

Asiantuntijana MLL:n Vanhempainpuhelimen päivystysohjaaja Laura Pilkama

3 x näin se sujuu

  • Aloita pottailu silloin, kun arjessa ei ole muita suuria muutoksia meneillään.
  • Älä stressaa takapakeista. Kiinnostus pottailuun saattaa välillä kadota mutta palaa kyllä.
  • Kehu onnistumisista!
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.