Omahoitaja auttaa lasta kestämään koti-ikävää hoitopäivän aikana.

Omahoitaja auttaa lasta kestämään koti-ikävää hoitopäivän aikana.

Omahoitaja ymmärtää lapsen koti-ikävää. Mistä käytännössä on kyse?

"Päiväkotien työntekijät kokevat saavansa omahoitajuuden kautta uusia työkaluja ja mielenkiintoisia haasteita, lapset ovat rauhallisempia ja vanhemmat tyytyväisiä", Tarja Lund kiteyttää omahoitaja-mallin edut.

Lapselle on tärkeää, että hänellä on yksi merkitsevä ja tärkeä aikuissuhde päivähoidossa, eli suhde omahoitajaan.

Omahoitajuus tarkoittaa käytännössä sitä, että alle kolmevuotiaiden päiväkotiryhmä on jaettu 4–5 lapsen pienryhmiin. Jokaisella pienryhmällä on omahoitaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa ja on oman ryhmänsä lasten seurassa kaikissa päivän tilanteissa: ruokailuissa, päiväunilla, pukemassa, ulkoilemassa ja toimintatuokioissa.

Omahoitaja puhuu tunteista

Omahoitajan tärkein tehtävä on lapsen ja hänen vanhempiensa kiintymyssuhteen kannattelu pitkän hoitopäivän ajan. Omahoitaja auttaa lasta kestämään ikävää ja pitämään vanhemmat mielessään. Kun omahoitajuus toimii hyvin, myös hoitajan ja lapsen välille muodostuu vahva kiintymyssuhde.

Omahoitajan työssä tunnetason työskentely on hyvin tärkeää. Pieni lapsi ei osaa vielä tunnistaa eikä ymmärtää omia tunteitaan. Omahoitaja pukee tunteita sanoiksi ja välittää lapsen tunteita kotiin, niin että vanhemmat tietävät, mitä lapsi tuntee päivähoidossa. Hän auttaa lasta yhdessä vanhempien kanssa löytämään keinoja ikävän sietämiseen.

Paras turva ikävän hetkellä on omahoitajan syli, jossa voi jutella äidistä, isästä ja ikävästä. Lapset voivat myös soittaa vanhemmilleen päivän aikana, kantaa mukanaan äidin ja isän valokuvaa tai nukahtaa päiväunille äidin paidan tuttuun tuoksuun.

Äiti kertoo lapsen tarpeista

Kun lapsi saa hoitopaikan Tarja Lundin päiväkodista, omahoitaja sopii vanhempien kanssa tapaamisen, jossa lapsi ei ole mukana. Ensitapaamisen tavoitteena on suhteen luominen vanhempiin. Vanhempien tiedot ja kokemukset lapsesta ovat arvokkaita omahoitajalle.

Kun vanhemmat menevät tapaamisen jälkeen kotiin, he voivat alkaa jutella lapselle uudesta hoitajasta. Seuraavalla kerralla vanhemmat ja lapsi lähtevät yhdessä tutustumaan omahoitajaan.

Alle kolmevuotiaiden ryhmässä äiti on lapsen mukana tutustumassa päivähoitoon yleensä noin kahden viikon ajan. Ensimmäisenä hoitopäivänä lapsi, vanhempi ja omahoitaja viettävät noin tunnin pienessä, rauhallisessa huoneessa toisiinsa tutustuen.

Omahoitaja-mallissa vanhemmat auttavat lasta tutustumaan hoitajaan. Lapsi voi tarkkailla vanhempiensa ja hoitajan välistä vuorovaikutusta parin viikon ajan. Pieni lapsi on hyvin taitava tekemään havaintoja ihmisten välisestä ilmapiiristä, siksi on tärkeää että vanhemmat ja omahoitaja kommunikoivat paljon.

Äiti opettaa omahoitajalle, miten hänen lapsensa vaipat on tapana vaihtaa, miten syödään, mitä leikitään ja miten mennään päiväunille. Samalla vanhemmilla on mahdollisuus seurata seurata omahoitajan ja koko päivähoitoryhmän toimintaa. Päiväkodin todellisuus tulee vanhemmille tutummaksi.

Jos päivähoito ei suju

"Äidit ovat tottuneet vastaamaan lapsen tarpeisiin – muuttamaan pahan olon hyväksi oloksi. Päivähoitoon siirtyminen on suuri muutos lapsen ja äidin elämässä. Sillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, kuinka ammattitaitoisia ja mukavia päiväkodin hoitajat ovat, jos he ovat lapselle täysin vieraita ihmisiä eikä heillä ole yhteyttä äitiin", Lund toteaa.

Jos lapsen päivähoito ei suju, toinen vanhemmista saatetaan kutsua uudelleen päiväkotiin auttamaan ja jakamaan päiväkodin arkea lapsen kanssa.

Kun vanhemmat lähtevät tutustumisjakson jälkeen omiin töihinsä, omahoitaja juttelee lapselle äidistä niissä perushoivatilanteissa, joissa lapsi on tottunut saamaan äitinsä hoivaa, kuten esimerkiksi vaippaa vaihdettaessa tai ruokapöydässä.

Meidän Perhe 8/2008