Yleensä narskuttelu on vaaratonta, mutta hyvin voimakkaana ja pitkään jatkuvana se voi aiheuttaa ongelmia, kuten hampaiden kiillevaurioita, purentaongelmia ja päänsärkyä. Kuva: iStockphoto.
Yleensä narskuttelu on vaaratonta, mutta hyvin voimakkaana ja pitkään jatkuvana se voi aiheuttaa ongelmia, kuten hampaiden kiillevaurioita, purentaongelmia ja päänsärkyä. Kuva: iStockphoto.

Parivuotias taaperoni narskuttelee hampaitaan unissaan. Onko syytä huoleen?

Oikein kirskuna ja rouske kuuluu, kun poika nukkuu vieressäni. Lasta narskuttelu ei tunnu haittaavan, mutta kuluvatko hampaat ? Ja vaikuttaako narskutus pysyvien hampaiden kuntoon? Poika myös kuorsaa usein. Onko se normaalia pienillä lapsilla?

Lastenlääkäri Jarmo Salo vastaa:

Narskuttelulla tarkoitetaan hampaiden yhteen puremista ja hankaamista niin, että syntyy narskahtava ääni. Narskuttelu ei ole mitenkään harvinaista, sillä arviolta 10 prosenttia lapsista narskuttelee ainakin ajoittain. Useimmiten lapset narskuttavat unissaan, mutta ilmiötä­ esiintyy myös hereillä.

Yleensä narskuttelu on vaaratonta, mutta hyvin voimakkaana ja pitkään jatkuvana se voi aiheuttaa ongelmia, kuten hampaiden kiillevaurioita, purentaongelmia ja päänsärkyä. Purentaongelmat ja kiillevauriot tulevat esille suunterveyden määräaikaistarkastuksissa, jonne kaikki lapset kutsutaan.

Pienillä lapsilla narskutteluun voidaan parhaiten vaikuttaa parantamalla unen laatua ja poistamalla hyvän unen esteitä.

Monet asiat vaikuttavat narskuttelun esiintymiseen. Joskus taustalla voi olla purentavirhe, mutta useimmiten selvää syytä ei ole osoitettavissa. Stressi ja muut unihäiriöt­ lisäävät narskuttelua, vaikka eivät välttämättä ole sen varsinainen syy. Joka tapauksessa pienillä lapsilla narskutteluun voidaan parhaiten vaikuttaa parantamalla unen laatua ja poistamalla hyvän unen esteitä. Tarvittaessa isommilla lapsilla käytettävät purentakiskot helpottavat mahdollisia oireita ja suojaavat hampaita liialliselta kulumiselta, mutta yleensä narskuttelu loppuu itsestään aiheuttamatta mitään pitkäaikaisongelmia.

Purentakiskot helpottavat mahdollisia oireita ja suojaavat hampaita liialliselta kulumiselta, mutta yleensä narskuttelu loppuu itsestään aiheuttamatta mitään pitkäaikaisongelmia.

Joskus narskuttelu voi liittyä unenaikaisiin hengityshäiriöihin kuten voimakkaaseen kuorsaukseen ja hengityskatkoksiin. Ne taas johtuvat lapsilla yleensä hengitysteitä ahtauttavista asioista kuten suurentuneista nielurisoista tai kitarisasta. Kuorsaus sinänsä on tavallista erityisesti flunssien yhteydessä, eikä yksinään vaadi mitään hoitoa. Mikäli kuorsaukseen liittyy päiväväsymystä tai yöllisiä hengityskatkoksia, sitä on syytä selvitellä tarkemmin. Ilman hoitoa hankalat unta häiritsevät ongelmat voivat johtaa muun muassa käytöshäiriöihin. Usein kuorsaus helpottuu tai häviää, kun suurentuneet risat poistetaan.

Uniongelmat ja -häiriöt kuormittavat usein pahasti erityisesti pienten lasten perheitä. Yleensä lapset itse saavat riittävästi unta, mutta voivat kärsiä esimerkiksi unirytmin häiriöistä välillisesti vanhempien väsymyksen kautta. Lapsen unihäiriöistä kärsivät perheet voivat saada apua lastenneuvolasta, jossa voidaan tehdä tilannearvio, antaa ohjausta ja järjestää seuranta. Olennaista on järjestelmällisyys ja pitkäjänteisyys. Mahdollisten unta häiritsevien tekijöiden poistamisen jälkeen tavoitteena on tukea säännöllisen vuorokausirytmin ja iltarutiinien kehittymistä asteittaisilla muutoksilla niin, että lapsi oppii nukahtamaan omaan sänkyynsä ilman erityistä nukuttelua.

Lähetä oman kysymyksesi asiantuntijoille Vauvan neuvolaan

Lue lisää Jarmo Salon vastauksia

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Kalapuikoista tulee minulle vieläkin mieleen äitiysvapaa. Niiden äärellä käytiin monta tärkeää keskustelua.

Pian siellä. Tuon kalapuikkoja!

Ystävän viesti pelastaa päivän. Minä ja vauva saamme seuraa.

Äitiysvapaalla on päiviä, jolloin kaikki tuntuu kepeältä. Vaunukoppaan mahtuu tämä kaikki uusi ja ihana, ja päiväkahvi maistuu poikkeukselliselta vapaudelta. Sitten on niitä päiviä, jolloin väsymys harmauttaa mielen, ja koko maailma kutistuu kahvikuppiakin pienemmäksi.

Äitiystävälle voi avata oven yöpuvussa, ilman että on siivonnut tai laittanut ripsiväriä.

On helppo sanoa, mikä äitiystävässä on kullan­arvoista: hän tietää tunteen. Hänelle voi avata oven yöpuvussa, ilman että on siivonnut tai laittanut ripsiväriä. Hän selättää ihan samaa sekamelskaa ja valvottuja öitä.

Toisilla on hätäkahvit, minulla ja ystävälläni oli kalapuikot. Hänen pakastimestaan niitä löytyi aina, minä puolestani taioin lautasille lisukkeet. Keittiönpöydässä jaoimme vauvojen vaiheet, puimme parisuhteen senhetkistä tolaa ja pohdimme, mitä töihin paluu toisi tullessaan.

Näinä iltapäivinä kello ei pysähtynyt kuten niin usein kaksin vauvan kanssa.

Samanlaista mahdollisuutta istahtaa alas, kysyä ja kuunnella, löytää harvoin, kun koko kaveripiiri tempoilee ruuhkavuosissaan.

Kotona ollessa moni asia tuntuu arkisemmalta kuin onkaan. Jälkeenpäin kaipaan montaa asiaa, kuten sitä, että oli aikaa pitää yhteyttä ystäviin. Tiesin tarkalleen, mitä heille kuului.

Samanlaista mahdollisuutta istahtaa alas, kysyä ja kuunnella, löytää harvoin, kun koko kaveripiiri tempoilee ruuhkavuosissaan. Käyttöä olisi jopa niille hitaasti kuluville tunneille.

Kirjoitus on Vauva-lehden 8/2018 pääkirjoitus.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää.  Kuva: Päivi Ristell
Vuonna 2014 Meidän Perhe -lehden haastattelussa Maria kertoi, ettei lasten saaminen ollut hänelle ja muusikko Reino Nordinille lainkaan itsestäänselvää. Kuva: Päivi Ristell

Kuten kahden aiemmankin lapsen kohdalla, myös nyt arkkitehti ja bloggaaja Maria Nordin aloitti vauvan kanssa vessahätäviestinnän eli vvv:n heti synnytyksen jälkeen.

 – Vessahätäviestinnän periaatteen mukaan vauva on tietoinen kehon toiminnasta jo heti synnyttyään. Tavoite ei ole vaipattomuus, vaan kommunikointi vauvan kanssa.

Marian ja hänen aviomiehensä, muusikko Reino Nordin saivat kolmannen lapsensa noin viikko sitten. Vastasyntyneelä on kulunut koko tähänastisen elämänsä aikana vasta kolme vaippaa, koska sille on tarvetta vain kun poistutaan kotoa. Muuten vauva saa olla ilman vaippaa. Häntä pissitetään lavuaariin tai sitä varten kodista löytyville alustoille.

– Tai vaikka teekuppiin kuten tänä aamuna, Maria naurahtaa.

Vessahätäviestinnässä vanhempi oppii tunnistamaan vauvastaan merkit hädästä kuten vaikkapa vauvan pieni kiljahdus, suun suipistus tai epämukava olo. Sen lisäksi käytetään hyväksi ajoitusta.

– Ja tärkeää on luottaa myös vanhemman intuitioon. Pitää antautua järjen ohi tunteelle ja vaistolle, Maria kertoo.

”Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä.”

Maria kertoo, että vvv tukee varhaista vuorovaikutusta, ja sen on puolestaan todettu tuovan hyötyä hyvinvoinnille ja terveydelle koko elämän ajan. Maria on tehnyt myös Vaipaton vauva -verkkokurssin aiheesta.

– Minulle vvv ei ole vaivalloista, vaan vähensi stressiä, koska ymmärrän vauvan viestejä. Kaikki vauvani ovat itkeneet tavanomaista vähemmän ja olleet hyvin tyytyväisiä. Uskon että tämä liittyy siihen, että vauvat ovat tulleet ymmärretyiksi. 

Ja sitten, kesken haastattelun, vauvalle tuleekin hätä, ja Maria juttelee vauvalle hellästi: Onko pisuhätä? Pisu tuli nyt, noin just hienosti. Hyvä pisu.

Vierailija

Maria Nordin: ”Vessahätäviestintä on kommunikointia vauvan kanssa”

Vierailija kirjoitti: Tuo on ihan pimeä. Ei kannata ottaa kuuleviin korviinsa näitä absurdeja kasvatusmenetelmiä. Ihan normaali kasvatusmenetelmä ennen kuin teollisuus alkoi tuottaa vaippaa. Ei ole mitään erikoista tai ihmeellistä tässä. Sinä voisit vähän matkustella ja harrastaa vaikka kirjallisuutta jos maailmakuvasi laajenisi sieltä omasta navasta.
Lue kommentti
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.