Vastasyntyneen vauvan napa herättää ihmetystä. Mitä kummallisen näköiselle tummalle möykylle, napatyngälle, pitäisi tehdä?

Kuivuvasta napatyngästä saattaa irtoamisen yhteydessä lähteä hieman veristä eritettä. Se on aivan normaalia, eikä siitä tarvitse huolestua. Napa pitää kuitenkin puhdistaa päivittäin ainakin kunnes tynkä irtoaa. Vauvan kylvettämistä kotona suositellaan vasta sitten, kun napatynkä on pudonnut. Heti tyngän irtoamisen jälkeen napa-alue on arka bakteereille, joten ammekylpyyn ei kannata kiirehtiä noin vuorokauteen.

Hoida napaa

Puhdista vastasyntyneen napa päivittäin juoksevaan veteen kostutetulla pumpulipuikolla tai -lapulla ja kuivaa se huolellisesti kuivalla pumpulipuikolla. Nosta napatynkää rohkeasti, puhdista ja kuivaa napakuoppa pumpulipuikolla pohjaa myöten kiepauttaen. Napa ei mene rikki eikä vauvaan satu.

Jos napa haiskahtaa voimakkaasti, siitä erittyy märkää tai sen ympäristö punoittaa, napanuoran tynkä on luultavasti tulehtunut. Puhdista napa kirvelemättömällä antiseptisella liuoksella pari kertaa päivässä ja ota yhteyttä neuvolaan. Joskus äkäinen tulehdus vaatii lääkekuurin. Jos navan pohja jää kosteaksi, sen poimuihin voi kasvaa vaaleankeltaista sienisolukkoa, napasientä. Jos epäilet sientä, näytä napaa terveydenhoitajalle. Kun vaihdat vauvalle vaippaa, katso ettei vaippa paina paranevaa napaa.

Asiantuntijana terveydenhoitaja Irma Ylinen Jupperin neuvolasta Espoosta.

Pieni napasanasto

Navan tehtävä: Napa on kohdussa kasvavalle vauvalle elinehto: vauvan veri kulkeutuu napanuoran kautta äidin istukkaan, josta se palaa puhdistuneena takaisin. Istukka toimii siis sikiön keuhkoina ja ravinnon välittäjänä. Vauvan kuona-aineet siirtyvät istukan kautta äidin verenkiertoon. Äidin ja lapsen verenkierrot eivät kuitenkaan yhdisty vaan aineenvaihdunta tapahtuu ohuen kalvon läpi. Myöhemmin elämässä napa on tarpeeton, mutta varsinkin pikkulasten mielestä hassu pampula keskellä vatsaa on kiinnostava tutkimuskohde. Jokaisen napa on persoonallinen. Myös identtisten kaksosten navat ovat erilaiset. Joskus napa onkin ainoa kohta, jonka perusteella kaksoset erottaa toisistaan.

Napanuora: Puolisen metriä pitkä napanuora yhdistää sikiön ja istukan. Napanuora on joustavaa sidekudosta, ja siinä kulkee köysimäisesti kolme verisuonta, kaksi valtimoa ja yksi laskimo. Napanuora voi kohdussa joskus kietoutua vauvan ympärille, mutta kimmoisa nuora luiskahtaa yleensä itsestään irti.

Napatynkä: Kun vauva on syntynyt ja napavaltimot ovat lakanneet sykkimästä, kätilö sitoo napanuoran kumilenkillä tai klipsillä ja se katkaistaan noin 2,5 sentin päästä vauvan vatsasta. Tynkä surkastuu nopeasti ja putoaa pois 1–2 viikossa. Irtoamiskohtaan muodostuu sisään vetäytynyt arpi ja siitä edelleen napa.

Napatyrä: Syntymän aikoihin vauvan vatsanpeitteissä on navan kohdalla pieni aukko, joka sulkeutuu itsestään. Jos aukko jostakin syystä jää suureksi ja napa pullistuu, puhutaan napatyrästä. Pieni napatyrä on melko tavallinen; sellainen on noin viidellä prosentilla vastasyntyneistä. Jos napa pullistelee vielä vuoden iässä, lääkäri arvioi, tarvitaanko korjausleikkausta.

Vauva 1/09