Kun perheeseen syntyy toinen lapsi, esikoisen elämä mullistuu. Lasta voi valmistaa muutokseen jo raskausaikana.

Äidin mahassa on vauva! Kaksivuotias Matias kuulutti uutisen tohkeissaan isovanhemmille, kerhotädeille ja kaupan kassallekin. Poika oli kuullut, että hänestä on tulossa isoveli, kertoo toista lastaan odottava Maija.

Vauvauutinen on iso asia myös lapselle. Niin iso, että se kannattaa sosiaalipsykologi Anja Saloheimon mukaan kertoa isosisarukseksi tulevalle vasta, kun se ei ole enää salaisuus.

– Hyvä ajankohta voi olla raskauden puolivälin tienoilla tai kun äidin maha alkaa kasvaa. Mutta on tärkeää, että lapsi ei kuule asiasta ensimmäistä kertaa kun sukulainen päivittelee ”kuinka hienoa on, että sinustakin tulee nyt isoveli”, Saloheimo sanoo.

Alle kaksivuotias ei vielä ymmärrä, mitä raskausuutinen tarkoittaa. Tästä huolimatta hän voi aistia muutoksen vanhemmissaan. Se voi näkyä lapsessa esimerkiksi niin, että hän kaipaa entistä useammin syliin.

Kun kertoo taaperolle vauvauutista, kannattaa olla mahdollisimman konkreettinen.

Kun kertoo taaperolle vauvauutista, on hyvä olla mahdollisimman konkreettinen: Odotusaikana äidin maha kasvaa. Kun vauva syntyy, äiti menee sairaalaan ja sen jälkeen vauva muuttaa meille pysyvästi.

Jos jollakin ystäväperheistä on vauva, esikoisen kannattaa antaa tutustua vastasyntyneeseen. Samalla lapselle voi kertoa, miten vauvaa hoidetaan ja mitä taitoja vauvalla syntyessään on.

Yhteinen odotus

Ai eikö vauvassa ole värejä kun se syntyy, kun tässä kuvassa on vain mustaa ja valkoista? tuumi nelivuotias Elias, kun äiti näytti hänelle neuvolasta saatua ultraäänikuvaa. Kuva viritti rakentavan keskustelun, jonka lopuksi äiti ja poika kaivoivat kaapista avaamattoman sokeripussin – vauva kun oli keskusteluhetkellä arviolta kilon painoinen.

Suunnittelija Satu Tallgren Mannerheimin Lastensuojeluliitosta korostaa, että on tärkeää ottaa esikoinen mukaan odotukseen. Näin lapselle tulee tunne, että vauvan syntymä on hieno juttu.

Taaperolle isosisaruus konkretisoituu usein vasta, kun vauva on syntynyt, mutta esimerkiksi nelivuotiasta tuleva tilanne voi mietityttää etukäteen kovasti. Esikoisen voi ottaa mukaan esimerkiksi neuvolaan tai pinnasängyn kokoamiseen, hänen kanssaan voi lukea yhdessä vauva-aiheisia kirjoja, vaihtaa vaikkapa vaipan nukelle ja näyttää, kuinka pieniä vaatteita vauva käyttää – ja kertoa, että tätä sänkyä ja tätä bodya isosisaruskin on pienenä käyttänyt.

Esikoiselle kannattaa kertoa myös, että vauva voi kuulla sisaren tai veljen äänen kohtuun, ja häntä voi rohkaista laulamaan tai juttelemaan vauvalle vatsan läpi.

”On hyvä miettiä, miten isosisaruksen elämä pysyisi vauva-arjen keskellä mahdollisimman samanlaisena kuin ennen.”

– Vanhempien on hyvä miettiä isomman sisaruksen näkökulmasta, miten lapsen elämä pysyisi vauva-arjen keskellä mahdollisimman samanlaisena kuin ennen. Muita samanaikaisia isoja muutoksia, kuten vaipattomaksi siirtymistä, kannattaa välttää, Tallgren toteaa.

Myös vaihtaminen pinnasängystä lastensänkyyn tai vanhempien makuuhuoneesta omaan huoneeseen on Tallgrenin mukaan hyvä ajoittaa niin, ettei se kytkeydy vauvan syntymään.

Moni taapero haluaisi tietää, koska vauva tulee. Vaikka tarkkaa syntymäpäivää ei voi etukäteen tietää, asiaa voi konkretisoida: vauva tulee, kun maahan on satanut lunta. Tai: vauva syntyy, kun olemme viettäneet sinun syntymäpäiviäsi.

– Etukäteen on hyvä jutella myös siitä, kuka pitää lapsesta huolta, kun vanhemmat tai äiti ovat synnytyssairaalassa. Lapselle voi kertoa, että sitten kun vauva on syntynyt, hän pääsee tapaamaan äitiä ja vauvaa sairaalaan.

Hei vauva, tässä isosisko

Hei vauva, hauska tutustua. Minä olen isosiskosi, tykkään barbeista, ilmoitti nelivuotias Saara, kun hän näki pikkuveljensä sairaalassa ensimmäistä kertaa. Tuoretta isosiskoa ilahdutti, että äiti oli jemmannut sairaalakassiin pienen paketin, jonka vauva ikään kuin antoi isosiskolle ensitapaamisella. Tärkeältä tuntui myös se, että koska vauva oli sängyssään, äidin kädet olivat vapaina halaamaan isosiskoa.

Isosiskoksi tai -veljeksi tulemista kannattaa juhlistaa. Juhlahetki voi olla vaikkapa jäätelöannos sairaalan kahvilassa.

Saloheimo sanoo, että isosiskoksi tai -veljeksi tulemista kannattaa juhlistaa, jos se on mahdollista. Juhlahetki voi olla vaikkapa jäätelöannos sairaalan kahvilassa tai pääsy toisen vanhemman tai kummin kanssa uimahalliin.

– Vauvakylään tulijoita voi pyytää etukäteen huomioimaan nimenomaan isosisarusta, ei niinkään vauvaa, Tallgren vinkkaa.

Myös se on tärkeää, että vauvanhoidon keskellä äidillä ja isommalla lapsella olisi pieniä yhteisiä hetkiä tai jokin rutiini, joka säilyisi vauvasta huolimatta. Tämä voi olla vaikkapa iltasatu tai askarteluhetki, kun vauva nukkuu.

Vastaavasti on tärkeää, että vaikka isä olisi pääsääntöisesti isomman lapsen kanssa, myös vauvalla ja isällä olisi yhteisiä hetkiä lapsen syntymästä lähtien.

Arjen sujuvuutta voi helpottaa esimerkiksi niin, että varaa ainakin aluksi imettämisen ajaksi isommalle jotakin mukavaa, rauhallista tekemistä.

– Tiedän perheitä, joissa isosisarukselle on tehty puuhakori, jossa olevia tehtäviä on saanut tehdä vain imetyksen aikana. Korissa on voinut olla vaikkapa tarroja, puuhakirja tai isommalle pikkulegopaketti, psykologi Suvi Laru Väestöliitosta sanoo.

Näe minutkin!

Pari ensimmäistä viikkoa meni hyvin, mutta sitten tuntui kuin meillä olisi ollut kaksi vauvaa, kertoo puolivuotiaan vauvan ja kaksi- ja puolivuotiaan pojan äiti Veera.

Isompi ei ollut tarvinnut vaippaa puoleen vuoteen, mutta nyt vahinkoja tuli sinne ja tänne. Illalla lapsi milloin hyppi sängyssä, milloin itki, vaikka aiemmin nukahtaminen oli käynyt helposti.

On varsin yleistä, että vauvan myötä isosisarus ikään kuin taantuu joksikin aikaa ja haluaa itsekin olla vauva. Yleensä tilanne tasaantuu muutamassa viikossa, Anja Saloheimo sanoo.

– Huomionnälkään kannattaa suhtautua ymmärtäväisesti ja ottaa lapsi syliin. Esimerkiksi se voi auttaa, että isomman kanssa katsellaan hänen omia vauvakuviaan ja kerrotaan, että häntä on hoidettu samalla tavalla vauvana.

Isompi voi tuntea olonsa tärkeäksi, kun saa ilman velvoitetta auttaa pienissä tehtävissä, vaikka hakea vauvalle tutin tai harson. Mustasukkaisuus voi ilmetä monella tavalla: siinä missä toinen vetäytyy, toinen testaa kodin pelisääntöjä. Tavatonta ei ole sekään, että isompi haluaisi päästä eroon vauvasta ja ehdottaa tämän heittämistä esimerkiksi roskikseen.

”Kärsivällisyys on mustasukkaisuuteen usein paras lääke.”

– Kärsivällisyys on usein paras lääke. Vähitellen lapsi ymmärtää, että vauva on muuttanut kotiin pysyvästi eikä ole lähdössä minnekään. Satuttamisen suhteen on kuitenkin hyvä olla tiukkana: pikkusisarusta ei saa kohdella rajusti – ei edes vahingossa, Saloheimo sanoo.

Suurin osa esikoisista sopeutuu pikkusisaruksen syntymään erinomaisesti. Saloheimo muistuttaa kuitenkin, että sopeutuvainenkin lapsi tarvitsee huomiota ja hellyyttä. Esikoinen ei kasva isoksi yhdessä yössä, vaikka vauvan synnyttyä vanhemmista voi joskus siltä tuntua.

– Tärkeintä on, että jokainen perheen lapsista tulee edelleen nähdyksi ja kuulluksi itsenään, ei pelkästään isosiskona tai pikkuveljenä. Isosisarus tarvitsee syliä ja rakastetuksi tulemisen tunnetta yhtä paljon tai vähän enemmänkin kuin ennen, Suvi Laru sanoo.