iStockphoto
iStockphoto

Muuttaminen pienen lapsen kanssa vaatii organisointia ja hyviä hermoja.

Nämä Babble.com-sivuston vinkit helpottavat pienen lapsen kanssa muuttamista.

Suunnittele muuttopäivän ruokailu huolella. Muista, ettei muuttopäivänä ole yleensä mahdollista valmistaa ruokaa. Kokkailun lisäksi myös tiskaus ja astioiden löytäminen voivat olla haasteellisia.
Kannattaa hankkia valmiiksi helppoja välipaloja ja pikkusyötävää, joka on valmista nautittavaksi sellaisenaan, ja jonka syömiseen ei tarvita ruokailuvälineitä. Pillimehut ja -maidot ovat hyvä ratkaisu janon sammuttamiseen.

Muista pitää taukoja. Vaikka muuttopäivänä kannattaa olla tehokas, on silti hyvä pitää taukoja. Sama koskee myös viimeistä viikkoa ennen muuttoa – tavaroiden pakkaamisen lomassa pitää myös muistaa viettää normaalia lapsiperheen elämää ja vierailla lähipuistossa ja kävelyllä vanhan kotikorttelin ympäri. Voitte vaikka käydä yhdessä ottamassa muistoksi valokuvia lapsen lempipaikoista.

Hanki apua. Ylimääräiset käsiparit ovat aina avuksi muuttolaatikoiden kantamisessa, mutta yksi käsipari olisi hyvä varata myös lapsen kaitsemiseen. Yritä saada muuttopäiväksi joku auttamaan lapsen hoidossa.

Varaa muuttopäiväksi lapselle pieni yllätyslahja. On hyvä saada lapselle jotain kiinnostavaa puuhailtavaa muuttopäiväksi, ja yksi keino on varata päiväksi jokin pieni yllätys, jonka lapsi saa vasta kyseisenä päivänä. Uusi lelu viihdyttää lasta pitkään ja auttaa häntä pysymään poissa muuttoporukan jaloista.

Aikatauluta muuttopäivä huolella. Ota huomioon lapsen päiväuniaika. Mieti, mitä tavaroita lapsi tarvitsee päivän aikana, ja varaa muutama lempilelu, varavaatteita ja välipaloja saataville koko päiväksi.

Anna lapsen osallistua muuttoon. Kerro lapselle muutosta etukäteen ja selitä, mitä muuttopäivänä tapahtuu. Anna lapsen pakata etukäteen joitakin omia tavaroitaan ja purkaa laatikko uudessa kodissa pahimman hässäkän laannuttua.

Pakkaa lastenhuoneen tavarat viimeiseksi. Anna lastenhuoneen pysyä entisellään niin kauan kuin mahdollista, jotta tärkeitä leluja ja tavaroita ei katoaisi ennenaikaisesti muuttolaatikoihin. Lastenhuoneen huonekalut kannattaa muuttaa viimeisten joukossa, jotta lapsi voi leikkiä siellä mahdollisimman pitkään ja saa vastaavasti omat huonekalunsa uudessa kodissa ensimmäisenä ulos muuttoautosta.

Tutustuta lapsi uuteen asuinalueeseen mahdollisimman pian. Jos ei ole mahdollista tutustua lapsen kanssa lähialueeseen ennen muuttoa, siihen kannattaa varata aikaa mahdollisimman pian muuton jälkeen. Ottakaa selvää, missä lähimmät leikkipuistot ja kävelyreitit sijaitsevat. Uusiin, hauskoihin paikkoihin tutustuminen auttaa lasta sopeutumaan.

Vierailija

Muutto taaperon kanssa – 8 vinkkiä

ihan kiva juttu mutta ei kyllä mitään apua. Mitä sitten kun perheessä on useampi lapsi. kyllähän nyt yhden taaperon kanssa pärjää ja sitä varten ei tartte edes artikkeleita. Mutta mites sit kun on vauva, taapero ja nelivuotias ja tietysti ala-asteikäinen joka pistää kaikessa hanttiin. Meillä annettiin suosiolla lapset hoitoon. Mutta kun ei ole sukua täälläpäin eikä varaa mihinkään niin se on vaikeaa löytää apua. Ensi vuonna voi olla vielä hankalampaa kun on se vauvakin mukana..
Lue kommentti

On melko tavallista, että lapsi käyttäytyy eri tavoin eri vanhemman seurassa, lapsi- ja perhepsykologi Leea Mattila kertoo.

Olen kohta kaksivuotiaan lapsen äiti ja ihmeissäni hänen käytöksestään – tai pikemminkin sen eroista riippuen siitä, onko lapsi minun vai isänsä seurassa.

Esimerkiksi lähdöt päiväkotiin ovat minun kanssani mahdotonta rimpuilua. Isän kanssa siirtymätilanteet sujuvat paljon helpommin.

Samoin lapsi saattaa olla isänsä kanssa kaksin rauhallinen ja hyväntuulinen, mutta minun saapuessani paikalle ääni kellossa muuttuu välittömästi: lapsi heittäytyy lattialle, haluaa syliin ja siitä pois, eikä mikään tunnu olevan hyvin.

Olemme mieheni kanssa aika samoilla linjoilla kasvatuksessa ja sanoitamme tilanteita mielestäni samalla tavalla, mutta nyt olen alkanut miettiä, onko syy lapsen kiukutteluun todella minussa. Mitä voisimme tehdä?

Hämmentynyt

Ei ole tavatonta, että lapsi toimii eri tavalla eri vanhemman kanssa. On hienoa, että katsot tilannetta kokonaisuutena. Niin helposti voisi tulla ajatelleeksi yksiviivaisesti vaikka niin, että lapsi on vain tahallaan hankala.

Voisiko kyse olla siitä, että lapsi liioittelee tunteitaan sinun kanssasi, jotta varmasti huomaat hänen tarpeensa?

Ensimmäisen ikävuoden aikana lapselle muodostuu vuorovaikutuksesta niin sanottuja oletusmalleja. Stressaavissa tilanteissa lapsella herää tarve saada vanhemmalta lohtua ja turvaa. Hän reagoi tällöin itselleen tyypillisellä strategialla, jolla varmistaa saavansa huomiota ja hoivaa. Siten hän pyrkii turvaamaan eloonjäämismahdollisuutensa.

Voisiko kyse olla siitä, että lapsi ikään kuin liioittelee tunteitaan sinun kanssasi, jotta varmasti huomaat hänen tarpeensa? Tällainen ristiriitainen kiintymysmalli voi muodostua, jos vanhempi vastaa lapsen kiintymystarpeisiin epäjohdonmukaisesti: toisinaan lempeää ymmärrystä tarjoten, toisinaan välinpitämättömyyttä tai rajoja ilmaisten.

Kuvaat erityisesti ero- ja kohtaamistilanteita. Nämä ovat tyypillisesti tunnelatautuneita hetkiä, jotka aktivoivat lapsen kiintymyssuhdestrategioita. Lapsi kaipaa silloin stressilleen turvallista säätelijää.

Kun vanhempi kestää kiukkua rauhallisesti ja myötätuntoisesti, lapsen oma tunnesäätely kehittyy. 

Taaperoikäinen voi myös pyrkiä hallitsemaan vuorovaikutusta tunteillaan. Uhmaikää lähestyvä kaksivuotias testaa rajojaan. Kun vanhempi kestää kiukkua rauhallisesti ja myötätuntoisesti, lapsen oma tunnesäätelykapasiteetti kehittyy. Vanhemman epäjohdonmukaisuus taas lisää vettä valtataisteluiden myllyyn.

Kokeile erotilanteiden ennakointia. Valmistaudu etukäteen ja päätä pysyä itse rauhallisena ja turvallisena. Kiinnitä huomiota siihen, että elekielesi viestii empatiaa ja että sanasi vahvistavat tätä. Asennoidu lempeän leikillisesti: ”Hei, höpönassu, otetaanko tänään aikaa pukemisessa? Saadaanko meille enkat?”

Jos joskus on mahdollista, voit huomiota herättämättä videoida lähtötilanteitanne ja katsoa niitä jälkikäteen. Pyri silloin miettimään, miltä kyseinen tilanne lapsesta tuntuu. Mitä tunteita ja ajatuksia omassa mielessäsi on? Miten mielentilanne näkyvät käyttäytymisessänne?

Vierailija

Miksi lapsi raivoaa vain äidille?

Minulla on kaksi lasta, 5-vuotias ja vauva. Kirjoittajan tilanne kuulostaa melko samalta kuin meillä on ollut esikoisen kanssa enemmän tai vähemmän aina. Enemmän nuorempana, vähemmän nykyään. Lapsi on saanut kovimmat raivokohtaukset minulle, kiukuttelee esim. päiväkotiaamuina ihan eri tavalla minulle, isänsä kanssa on hyvin reipas. Nyt hän testailee rajojaan minuun, esimerkiksi uhmaa minua ihan eri tavalla kuin isäänsä. Toisaalta hän kertoo minulle vaikeista ja ristiriitaisista asioista...
Lue kommentti
Äiti -68

Miksi lapsi raivoaa vain äidille?

Kuulostaa tutulta ja varmaan tämä on aika normaalia. Minusta se kertoo lapsen henkisen vahvuuden ja minuuden kehittymisestä. Usein äiti hoivaa ja on vauvasta muutamaan vuoteen asti enemmän lapsen kanssa. Isän osuus lisääntyy usein iän myötä. Jokaisen täytyy saadaa purkaa tunneskaalaansa ja äitihän se tutuin ja turvallisin on, jolle sen voi tehdä pelkäämättä mitään.
Lue kommentti

Hyvä ikä pottaharjoittelun aloittamiseen on yleensä noin vuoden ja kolmen kuukauden tienoilla.

Kun vaipoista luopuminen häämöttää, tärkeintä on leppoisa ilmapiiri: otetaan tämä rennosti.

Lapsen silmissä potta voi olla jännittävä kapistus. Yhtäkkiä pissa ja kakka pitäisi tehdä istuen, potta voi tuntua viileältä ja siihen osuessaan pissakin pitää ääntä. Hui!

Pottaa voikin ensimmäisenä kokeilla rohkea nalle, tai potalla voi käydä istuskelemassa vaatteet päällä. Ja kyllä, (puhtaan) potan saa laittaa vaikka päähän! Potasta tulee tuttu ja kiva asia.

Suotuisa aika pottatreenien aloittamiseen on yleensä noin vuoden ja kolmen kuukauden tienoilla tai kun lapsi malttaa muutenkin istua hetken aloillaan, esimerkiksi television ääressä.

Taaperon kiinnostus isompien lasten pottailuun tai siihen, miten äiti ja isä käyvät vessassa, on myös merkki siitä, että potta on tervetullut taloon.

Tärkeintä ei ole tuotos, vaan totuttelu.

Sitten onkin hyvä muistaa, että kuivaksi opettelu ei ole kilpailu. Vaikka naapurin Oiva jo osaisi, vertailu kannattaa unohtaa. Jokainen lapsi oppii kuivaksi – omassa tahdissaan.

Ensimmäiset pottakokeilut kannattaa ajoittaa esimerkiksi lounaan ja päiväunien väliin ja lukea potalla vaikka pieni kirja. Tärkeintä ei ole tuotos, vaan totuttelu.

Ja kun pottaan sitten ilmestyy jotain, on yhteisen ilon aika!

Asiantuntijana MLL:n Vanhempainpuhelimen päivystysohjaaja Laura Pilkama

3 x näin se sujuu

  • Aloita pottailu silloin, kun arjessa ei ole muita suuria muutoksia meneillään.
  • Älä stressaa takapakeista. Kiinnostus pottailuun saattaa välillä kadota mutta palaa kyllä.
  • Kehu onnistumisista!