Nelivuotias poikani ei tahdo nukkua yksin eikä edes nukahda, jollen mene samaan aikaan hänen kanssaan nukkumaan.

Oma huone ja oma sänky eivät myöskään kelpaa, poika nukkuu vain vieressäni. Hän kuulemma pelkää mörköjä. Tutut ja turvalliset iltarutiinit sadunlukutuokioineen kuuluvat ohjelmaan, eikä meillä katsella pelottavia lastenohjelmia. Päivällä poika on hyvin vilkas ja jaksavainen. Voisiko kyseessä olla adhd? Mikä avuksi?

Lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri­ ­Raisa Cacciatore vastaa:

Kiitos kysymyksestä, teillä siis taistellaan illat unimörköjen kanssa – tavallinen tilanne leikki-ikäisen perheessä. Lapsi riehuu silmin nähden väsyneenä, muttei millään rauhoitu ilman koko ajan vieressä valvovaa aikuista. Kyse on lapsen itsesäätelyn kehittymättömyydestä ja vaikeudesta rauhoittua ilman aikuisen apua. Vierellä valvovan aikuisen mahdollinen ärtymys vain ruokkii lapsen rauhattomuutta.

Lapsen mielikuvitus kehittyy ja rikastuu neljän vuoden iässä. Mörköjä ei voi vähätellä, ne ovat lapselle todellisia eivätkä katoa käskemällä. Kysele, mikä niissä pelottaa. Puhuminen puolittaa pelon. Voit myös muistella omia lapsuutesi mörköjä ja näin tehdä mörköajatuksista vähemmän pelottavia. Kannattaa jutella asiasta rauhassa päiväsaikaan,  ja niin paljon kuin tarvitaan.

Kerro samalla toistuvasti, jämäkästi ja rakastavasti, että mörköjä ei ole huoneessa, eikä niitä ole missään muuallakaan.

Tutkikaa myös yhdessä tarkasti lapsen huone ennen uniaikaa. Kerro samalla toistuvasti, jämäkästi ja rakastavasti, että mörköjä ei ole huoneessa, eikä niitä ole missään muuallakaan.

Kiitä ja onnittele lasta aina, kun hän voittaa pelkonsa. Jos pelko on suuri, voi lapsen aluksi antaa nukahtaa vanhempien sänkyyn, josta hänet sitten kannetaan omaansa. Joka aamu hehkutetaan sitä, miten hienosti omassa sängyssä nukkuminen meni. Pikku hiljaa voivat iltarutiinitkin siirtyä omaan sänkyyn.

Voit laatia yhdessä poikasi kanssa kalenterin, johon liimataan iloisia tarroja, kun nukkuminen omassa huoneessa onnistuu. Hehkuta kaikille, kun lapsi onnistuu äläkä valita lapsen kuullen tämän univaikeuksia.

Joka tapauksessa tarvitaan selvät säännöt ja sitkeyttä pitäytyä suunnitelmassa.

Hehkuta kaikille, kun lapsi onnistuu äläkä valita lapsen kuullen tämän univaikeuksia.

Ikäkausi, jolloin lapsi haluaa nukkua vanhempiensa kanssa, vaihtelee lapsesta riippuen mutta menee aina aikanaan ohi. Taaperoikäisen univaikeudet voivat johtua monista syistä ja ongelmia voi olla muitakin kuin vaikeus nukahtaa.

Lapsella voi olla omia huolia, jotka ilmenevät nukkumisvaikeuksina. Lapset kantavat toisinaan myös aikuisten huolia. Kuinka äiti voi? Onko perheessä toista vanhempaa? Missä kunnossa ovat talous, terveys tai suhteet läheisiin?

Lapsi voi myös tiedostamattaan tehdä illasta hankalan, jotta vanhemmat eivät esimerkiksi pystyisi kinastelemaan keskenään. Tai hän voi oireilla perheessä tapahtuneiden muutosten takia. Lapsen kanssa kannattaakin rauhassa päiväsaikaan keskustella kaikista hänen elämäänsä liittyvistä asioista. Ja aina kannattaa painottaa, ettei lapsen tarvitse kantaa huolta aikuisten asioista, aikuiset kyllä hoitavat ne kuntoon.

Lapset kantavat toisinaan myös aikuisten huolia.

Entäpä voiko poikaasi pelottaa jokin seuraavan päivän asia, josta hän kokee turvattomuutta? Siinä tapauk­sessa lapsen kanssa voi rauhallisesti ja myönteiseen sävyyn puhua seuraavan päivän ohjelman läpi. Samalla lapsi saa mahdollisuuden kertoa, jos jokin asia tulevassa päivässä huolettaa.

Lapsi voi joskus myös kadehtia aikuista, jolla on lupa nukkua toisen aikuisen seurassa, vaikka hän joutuu nukkumaan yksin. Hän saattaa myös olla mustasukkainen aikuisten kahdenkeskisestä ilta-ajasta. Tällaisissa tilanteissa vanhemman kannattaa olla selkeä ja jämäkkä: lapsen nukkumaanmenolle on oma aikansa ja vanhemmat menevät nukkumaan vasta myöhemmin. Se voi kiukuttaa lasta, mutta näin asiat vain ovat.

Entä saako lapsi vanhemmiltaan tarvitsemaansa huomiota päiväsaikaan? Päiväkotipäivä on lapsille vaativa, ja vanhempaa voi olla ikävä. Lapselle tekee hyvää päästä heti kotiin tultuaan vanhemman syliin tankkaamaan hellyyttä ja käymään siinä rauhassa läpi päivän kuulumisia.

Adhd on tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, jonka tulee näyttäytyä monilla eri osa-alueilla lapsen toiminnassa ja käyttäytymisessä, ei vain esimerkiksi nukkumisvaikeutena. Onko sinulla huoli lapsesta ja hänen käyttäytymisestään muutenkin kuin nukkumisen osalta? Mikäli näin on, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin esimerkiksi neuvolan kautta.

Ole kuten kasvatusguru Jari Sinkkonen neuvoo: kuulostele lapsen tunnelmia, juttele ja utele. Saatte siitä molemmat paljon.

Pienet lapset kysyvät, kysyvät ja kysyvät vielä vähän – satoja kertoja päivässä. Kyselyvaihe ei kuitenkaan kestä ikuisuuksia, ja yhtäkkiä huomaat, että jutteluyhteyden ylläpito on vähän vanhemmankin hommaa. Silloin viimeistään on aika ryhtyä kyselemään itse.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen neuvoo, että yhteisten rupatteluhetkien avulla pysyt perillä siitä, onko lapsella kaikki hyvin. Myös sävyllä on väliä: hyvissä keskusteluissa ei ole äitiä tai isää tenttaamassa, vaan tasa-arvoisia ihmisiä juttelemassa toistensa kanssa. Rennon höpöttelyn lomassa on helpompi puhua myös niistä asioista, joiden kertominen tuntuu vaikealta.

Lapsen pitää saada kokea, että aikuinen oikeasti haluaa kuulla ja ymmärtää häntä.

– Kun lapsi on saanut kokea, että aikuinen oikeasti haluaa kuulla ja ymmärtää häntä, hänellä itsellään kehittyvät valmiudet kuulla ja ymmärtää toisia, Sinkkonen sanoo Meidän Perheen videolla.

– Meistä ihmisistä harva asia on yhtä ihana kuin se, että toinen on vilpittömästi kiinnostunut siitä, mitä minulla on sanottavana.

Aikuisen esittämät kysymykset opettavat lapselle myös kysymisen, vastaamisen ja keskustelun taitoja, Parents.com neuvoo.

Mitä sitten kysyisi? Yksi ihana tapa on opetella yhteinen iltarituaali: kysy lapselta kolme kivaa asiaa päivästä, ja kerro itsekin omasi. Kiitollisuusharjoitus auttaa teitä molempia huomaamaan hyvät arjen tilanteet ja opettaa sinulle, mistä lapsesi tykkää. Se kehittää myös vaikkapa ongelmanratkaisua, keskittymistä ja sinnikkyyttä.

Mutta muutakin voi ja kannattaa lapselta kysellä. Ihan mitä vaan! Esimerkiksi näillä pääsee liikkeelle:

  1. Mistä haaveilet juuri nyt?
  2. Jos voisit tehdä nyt ihan mitä tahansa, mitä se olisi?
  3. Mitä kaverisi tykkäävät nykyään tehdä?
  4. Jos unilelu voisi puhua, mitä se kertoisi?
  5. Ketä haluaisit kaikista eniten halata?
  6. Mille nauroit viimeksi?
  7. Mikä saa sinut tuntemaan olosi rohkeaksi?
  8. Mitä pelasit viimeksi? Mitä siinä pelissä tehdään?
  9. Mikä olisi supersankarinimesi? Mitä erityistaitoja sillä on?
  10. Kenelle haluaisit lahjoittaa sata euroa ja miksi?
  11. Mitä piirsit viimeksi?
  12. Minne haluaisit kaikista eniten matkustaa? Miksi juuri sinne?
  13. Jos saisit luoda maailman ihan alusta, millainen siitä tulisi?
  14. Mikä ääni tai musiikki saa sinut hyvälle tuulelle?
  15. Mikä asia sinua harmittaa? Mitä sille voisi tehdä?
  16. Mistä tunnistaa kivan kaverin?
  17. Minkä kivan asian olet viimeksi tehnyt jollekin toiselle?
  18. Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi?
  19. Jos voisit olla yhden päivän ajan jokin eläin, mikä haluaisit olla?
  20. Mitä ihan oikeasti haluaisit kesälomalla tehdä?

Viikonloppuna Meghan meni naimisiin prinssi Harryn kanssa, mutta jo 11-vuotiaana hän kamppaili tasa-arvoisemman maailman puolesta. 

Brittiprinssi Harry sai lauantaina puolisokseen tasa-arvonaisen, sillä herttuatar Meghan on kertonut olleensa feministi jo 11-vuotiaana. 

Somessa leviää nyt video, jossa 12 vuotta täyttänyt Meghan kertoo tempauksestaan, joka muutti ison yrityksen mainontaa tasa-arvoisempaan suuntaan. 1990-luvun alussa televisiossa pyöri astianpesuainemainos, jossa kerrottiin, miten naiset taistelevat jatkuvasti rasvaisten kattiloiden ja paistinpannujen kanssa. Meghan oli mainoksen nähdessään 11-vuotias kalifornialainen koulutyttö, jota ärsytti, että mainos antoi ymmärtää likaisten astioiden olevan naisten hommaa. 

– Olin ihan raivoissani, Meghan kertoo videolla. 

– Mietin, miten kukaan voi sanoa niin. Päätin kirjoittaa kirjeen yrityksen johtajalle. 

Kirjeessään Procter & Gamble -jättiyrityksen johdolle Meghan kertoi muun muassa siitä, miten mainoksen asenne nauratti luokan poikia.

– Pojat naureskelivat, että sinne naiset kuuluvatkin, keittiöön. Se tarkoittaa, että pojat kasvavat uskoen, että tytöt olisivat arvottomampia kuin he ja että pojat olisivat parempia kuin tytöt. 

Meghanin kirjeellä oli vaikutusta. Kolme kuukautta kirjeen kirjoittamisen jälkeen Procter & Gamble muutti mainostaan. Naiset korvattiin sanalla ihmiset.

– Jos näet asioita, jotka loukkaavat sinua televisiossa tai jossakin muualla, kirjoita kirjeitä oikeille ihmisille. Voit tehdä muutoksen – et pelkästään itsellesi vaan monelle muulle ihmiselle, Meghan kertoo videolla.

Näyttelijänä aiemmin työskennellyt Meghan on tehnyt tasa-arvotyötä muun muassa YK:n naisjärjestön UN Womenin kanssa vuodesta 2014 lähtien. Siellä hän on pitänyt esillä etenkin naisten osallistumista politiikkaan. Uuden kuninkaallisen asemansa takia Meghan on joutunut luopumaan monista hyväntekeväisyystehtävistään.